Kirsikka teki yksin viisi lasta ja hankki 700 000 euron omaisuuden – näin hän onnistui - Asuminen - Ilta-Sanomat

Kirsikka teki yksin viisi lasta ja hankki 700 000 euron omaisuuden – näin hän onnistui

Onko naiselle mahdollista ”saada kaikki”? Kirsikka Antikainen aloitti nollasta ja sai uran, viisi lasta, kotiäitiyden ja lähes miljoonaomaisuuden.

Kirsikka Antikaisen pääoman arvo on lähes 700 000 euroa, ja kun velkaosuuden laskee mukaan, hänen omaisuutensa arvo nousee yli miljoonaan.

3.8.2018 15:50

”Hei sulla ei oo kenkiä!” Kirsikka Antikainen, 44, ehtii hihkaista kotiin saapuessaan pojalleen, kun raitasukat jo vilistävät nurmikolla ja katoavat nurkan taakse.

Vipinää riittää, kun Kirsikan viisi omaa sekä kourallinen naapurin lapsia leikkivät pihapiirissä. Uudehkon omakotitalon etu- ja takaovet käyvät vähän väliä.

Pöydällä nököttävä muovailuvaha on leikitty harmaaksi, muuten sisällä on pelkistettyä ja valkoista. Kattilallinen nakkisoppaa katoaa rovaniemeläisperheessä alta aikayksikön, ja kun nälkä on kesytetty, leikit saavat jatkua.

”Laskin, että saan niin monta lasta kuin minulla on sijoitusyksiöitä”

Suurin piirtein tällaista tulevaisuutta Kirsikka toivoi reilut kymmenen vuotta sitten, kun hän alkoi haaveilla suurperheestä ja kotiäitiydestä.

Ensin hänestä piti kuitenkin tulla pääomasijoittaja, jotta viiden lapsen kasvattaminen yksin olisi mahdollista.

Onneksi Kirsikka on aina pitänyt luvuista ja laskemisesta.

– Laskin, että saan niin monta lasta kuin minulla on sijoitusyksiöitä, Kirsikka kertoo.

Nyt asuntoja on toistakymmentä, jo reilusti enemmän kuin lapsia. Kirsikan pääoman arvo on lähes 700 000 euroa, ja kun velkaosuuden laskee mukaan, hänen omaisuutensa arvo nousee yli miljoonaan.

Kirsikka on taloudellisesti riippumaton, mikä tarkoittaa sitä, että varallisuus tuottaa hänelle rahaa.

Vaikka sijoittaminen tuo leivän pöytään ja päälliset myös, Kirsikka kutsuu talousasioita harrastuksekseen. Hänen työnsä on kotiäitiys.

– En sanoisi, että olen rikas. Olen normaalin varakas. Tärkeintä minulle on, että saan olla läsnä lapsilleni.

Pienin mahdollinen siivu osakeannista

Kirsikan lapsuus Kajaanissa oli sellainen, mitä monet pitävät tavallisena. Perheessä oli kolme tyttöä, ja isä työskenteli väestönsuojelupäällikkönä, äiti opettajana.

– Kotona opetettiin säästäväisyyttä, mutta yrittämisestä tai sijoittamisesta ei puhuttu.

Lukion jälkeen Kirsikka luki itsensä arkkitehdiksi. Opiskeluaikana hän sai ensimmäisen kosketuksensa sijoittamiseen.

2000-luvun taitteen IT-huumassa suomalaiset ryntäsivät jonottamaan osakkeita, ja joukon jatkoksi liittyi myös Kirsikka. Kun opiskelijan rahat olivat tiukassa, hän hankki pienimmän mahdollisen siivun osakeannista yhdessä parhaan ystävänsä ja silloisen poikaystävänsä kanssa.

Se sijoituskerta jäi kokeiluksi.

Kirsikan varsinainen ura sijoittajana alkoi arkisesta taloudenhoidosta ja säästämisestä, kun hän muutti Helsinkiin ja aloitti työt arkkitehtina.

– Tajusin, että en tule onnellisemmaksi siitä, että käyn niska limassa raatamassa töissä, jotta voin kerryttää monen kuukauden ajan vapaapäiviä ja sitten lähteä Thaimaahan kahdeksi viikoksi. Testasin sitä, eikä se ollut juttuni.

Ensimmäinen askel omistusasunto Helsingistä

Kirsikka ajatteli, että omistusasunto olisi hyvä tapa kartuttaa omaisuutta. Hän alkoi elää erittäin säästeliäästi, ja yllättävän nopeasti hänellä oli lähes velaton asunto.

– Käytin kaiken rahan ylimääräisiin lainanlyhennyksiin. Voi olla, että jos joku muu olisi katsonut talouteni lukuja, elämäni olisi näyttänyt askeettiselta. Minua se ei häirinnyt, ja väitän, ettei kukaan edes huomannut, kuinka askeettisesti elin.

Kirsikka teki kaikkea, mikä oli ilmaista: luki, kävi koiransa kanssa lenkillä Seurasaaressa, nautti auringonpaisteesta parvekkeellaan. Samalla hän seurasi menojaan matemaattisen tarkasti.

Tuli aika muuttaa ensimmäisestä asunnosta seuraavaan, ja Kirsikalla kävi hyvä tuuri. Hitas-asuntojen markkinahintaindeksi otettiin käyttöön, ja Kirsikan asunnon hinta pomppasi kerralla kymmeniä tuhansia euroja.

Silti asunto meni heti kaupaksi. Seuraavakin koti pääkaupunkiseudulla nosti arvoaan, ja pelkästään omistusasumisella Kirsikka oli kerryttänyt itselleen mukavan pesämunan.

Siitä oli hyötyä, kun hän aloitti asuntosijoittamisen kymmenen vuotta sitten.

Vauvakuume viriää

Kirsikka piti työstään arkkitehtinä ja halusi olla siinä hyvä. Täydet työviikot saivat hänet kuitenkin himoitsemaan myös vapaa-aikaa.

Hän tekikin hetken ajan kolmipäiväistä työviikkoa. Silloin hän keksi, että haluaisi opiskella vielä juristiksi, koska lakiosaaminen olisi hyödyksi arkkitehdin työssä.

Ensin Kirsikka kuitenkin vaihtoi työpaikkaa ja eteni urallaan esimieheksi, koska oli aina halunnut itselleen alaisia.

Myös vauvakuume oli herännyt, ja Kirsikka aloitti hedelmöityshoidot. Hän päätti, että hänestä tulisi itsellinen äiti.

– Tekemisiini ei ole koskaan vaikuttanut se, onko minulla miestä vai ei. Ajattelen myös, että nainen voi olla taloudellisesti riippumaton parisuhteessakin.

Uusien opintojen kimppuun

Kirsikka oli 32-vuotias, kun esikoispoika syntyi. Hän oli onnellinen voidessaan jäädä hoitovapaalle ja toteuttaa samalla haaveensa oikeustieteen opiskelusta.

Hän muutti Rovaniemelle, koska siellä oli helpompi päästä sisälle yliopistoon.

Kun Kirsikka palasi kolmen vuoden vanhempain- ja hoitovapaan jälkeen töihin, poika meni päivähoitoon.

– En kestänyt sitä, että hän joutui olemaan hoidossa. Sitkuttelin kahdeksan kuukautta ja jäin pois töistä. Totesin, ettei ole oikein, että olen päivät pitkät töissä. Arvostan kotihoitoa lapsen kasvatuksen kannalta, mutta vielä enemmän itseni takia. Silloin saan olla kotona lapsen kanssa.

Kotiin jääminen oli ajankohtaista myös siksi, että Kirsikka oli jo pitkään yrittänyt saada toista lasta. Kun hedelmöityshoidot viimein tuottivat tulosta neljän vuoden kuluttua esikoisen syntymästä, Kirsikka muutti pysyvästi Rovaniemelle.

Toinen lapsi tuli lopulta maksamaan 20 000 euroa. Kirsikka oli hoitojen aikaan esikoisen kanssa kotona ja opiskeli oikeustiedettä.

– Jos joutuu valitsemaan, haluaako ostaa farkut vai mennä ensi kuussa hoitoon, niin kolmeen vuoteen ei tehnyt mieli ostaa farkkuja. Motivaatio säästää rahaa siihen kohteeseen oli niin suuri, että olisin varmaan mennyt keräämään pulloja, jos olisi ollut pakko.

”En halunnut köyhäksi kotiäidiksi”

Kirsikka on niitä tyyppejä, jotka mieluummin käärivät hihat kuin jäävät ihmettelemään.

– Jos näen jonkun menestyvän, olen aidosti kateellinen. Mietin, miten hän pystyy siihen ja ajattelen, että olisipa hienoa, jos pääsisin itse edes lähelle samaa.

Samaan aikaan, kun perhe kasvoi, myös Kirsikan talous alkoi näyttää niin vakaalta, että hän uskalsi jäädä pysyvästi kotiin. Kirsikka laski, että sijoitukset tuottavat tarpeeksi ja päätti, että voi myös toteuttaa unelmansa suurperheestä.

Toisen pojan jälkeen Kirsikka sai vielä kaksoset ja kuopuksensa, joka on nyt 2,5-vuotias.

– En halunnut köyhäksi kotiäidiksi enkä olisi hankkinut viittä lasta, jos minulla ei olisi siihen varaa.

Millaista Kirsikan elämä on taloudellisesti riippumattomana? Entä mistä hän on joutunut pihistämään? Lue koko juttu Menaiset.fi:stä.

Lue myös:

Elintarvikealalla työskentelevä Maija, 26, rikastui bitcoineilla: ”Heitin huvikseni muutaman satasen niihin”

Lähihoitaja perusti yrityksen – nyt Sanna, 30, elää taloudellisesti riippumatonta elämää

Kaisa, 39, avautuu vuokralla asumisen vaietusta kipupisteestä: ”Pännii rahoittaa pienistä tuloista varakkaampia vaurastumaan”

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?