Kaupunginosa Helsingissä, mikä on niin ihana, että nelihenkinen perhe sinnitteli kaksiossa 1,5 vuotta

Helsingin idylliseen Puu-Käpylään kotiutuneet Sanna ja Jari arvostavat 1920-luvun ja hirsitalojen tunnelmaa. Kaksiosta matka vei isompaan kotiin ihan lähelle naapuristoon.

Puutarhassa on ihana viettää helteistä kesäpäivää.

28.7.2018 14:00

Kerrotaan se heti: Sanna ja Jari eivät enää asu tässä hurmaavassa puutalokaksiossa.

He muuttivat sinne alkutalvesta 2011 etsittyään pidemmän aikaa asuntoa Käpylästä – sopivia puutalokoteja oli tarjolla harvoin.

Käpylä vastasi heidän unelmiaan, mutta vuosien mittaan syntyivät Mimosa ja Helmi ja koti kävi ahtaaksi. Tänä keväänä perhe löysi pitkän metsästyksen jälkeen isomman puutalokodin kivenheiton päästä.

Perhe löysi isomman puutalokodin viime keväänä.

Puu-Käpylässä asuminen on monen helsinkiläisen haave. Alueen rakentaminen alkoi, kun vuonna 1917 perustettiin Helsingin Kansanasunnot -niminen työväen asuntoyhtiö, joka alkoi toteuttaa muodikasta ajatusta puutarhakaupungista. Tarkoitus oli helpottaa asuntopulaa edullisilla, helpporakenteisilla puutaloilla.

Kun 60-neliöinen kaksio alkutalvesta 2011 osui Sanna ja Jarin kohdalle ja tuntui oikealta, piti olla vikkelä. Kaupat lyötiin lukkoon seuraavana päivänä näytöstä. Olohuoneessa oli toimiva kakluuni ja keittiössä puuhella.

Nelihenkinen perhe asuu Puu-Käpylässä.

– Tämä on kauhea klisee, mutta se tuntui heti kodilta. Asunto oli kaunis ja siellä oli hyvä tunnelma heti ensi näkemältä. On kuin asuisi kesämökillä, mutta silti melkein kaupungissa, Jari ja Sanna kuvailevat.

Tilavaa 1920-luvun puutalokaksiota oli remontoitu vaiheittain, ja kukin perhe on vuorollaan jatkanut projektia. Edelliset asukkaat olivat palauttaneet asunnon 1980-luvulta lähemmäksi alkuperäistä henkeä kunnostamalla olohuoneen kakluuniin ja siirtämällä Pohjanmaalta 1940-luvun täyspuiset keittiökaapit. Keittiön toimiva puuhella taas oli metsästetty toisesta käpyläläisestä asunnosta.

– Me puolestamme korjasimme lattioiden ja seinien eristeitä hengittävimmiksi. Ystävämme, joka on huonekalupuuseppä, rakensi meille myös asuntoon sopivat kaapistot, Jari kertoo.

Sanna ja Jari kalustivat tunnelmallisen kaksionsa kauniilla vintage-esineillä, joista moni on peräisin kirppareilta.

Asunnon mittava remontti opetti pariskunnalle, että vanhojen talojen ongelmat johtuvat pitkälti vääristä materiaaleista, eristämisratkaisuista ja ilmanvaihdon estämisestä: alun perin talot on rakennettu hengittäviksi ja tulisijoilla on ollut tärkeä rooli asuntojen ilmanvaihdossa.

Vuonna 1921 rakennettu hirsitalo kuuluu osuuskuntaan, jossa on 99 Puu-Käpylässä sijaitsevaa asuntoa.

Sanna ja Jari korjasivat muun muassa lattioiden ja seinien eristeitä hengittävimmiksi.

Sanna ja Jari kalustivat tunnelmallisen kaksionsa kauniilla vintage-esineillä. Kaikesta huomaa, että asukkaat rakastavat laadukkaita huonekaluja ja suhtautuvat sisustukseen pilke silmäkulmassa.

– Meillä on aika paljon 1950-60-lukujen esineitä ja huonekaluja, joista osaan liittyy hauskoja tarinoita. Sisustus on rakentunut kohta kohdalta vuosien saatossa.

Jari ihailee erityisesti 1950-lukua, jolloin kaikissa esineissä oli designia.

– Kyseiseltä vuosikymmeneltä on lähes mahdotonta löytää esineitä, jotka eivät ole kauniita, Jari perustelee.

Keittiön ruokapöytä on Yrjö Kukkapuron suunnittelema vanha Alkon neuvottelupöytä, jonka ääressä on varmasti pidetty mielenkiintoisia neuvotteluita. Keittiön Sputnik-valaisin on yksi kodin lukuisista vintage-löydöistä.

Esimerkiksi keittiön jyhkeä ruokapöytä on Yrjö Kukkapuron suunnittelema vanha Alkon neuvottelupöytä, jonka ääressä on varmasti pidetty mielenkiintoisia neuvotteluita. Keittiön sirot Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat Fanett-tuolit taas löytyivät pariskunnan entisen asunnon pihassa olleelta roskalavalta.

– Jari on tehnyt myös 1990-luvulla Hietsun kirpparilla ihan mahtavia löytöjä. Toki osa esineistä on myös isovanhemmilta perittyjä. Asunnon pieni koko on sittemmin hillinnyt hyvin tehokkaasti kirpputorilöytöjen keräämistä, Sanna kuvailee.

Keittiössä on vanha uuni.

Käpylän kompaktit neliöt rajoittavat keräilyharrastusta juuri sopivasti. Vain oikeasti merkitykselliset esineet kulkevat matkassa.

– Naapurustossa kerrotaan tarinoita siitä, miten kaikesta ylimääräisestä tavarasta piti hankkiutua eroon Käpylään muuttaessa, sillä lämpimiä kellari- tai vinttitiloja säilytykseen on vain harvalla. Kaikki tila yritetään käyttää asumiseen.

– Käpylässä asutaan varmasti keskimääräistä ahtaammin. Mekin asuimme 60 neliössä neljän hengen voimin puolitoista vuotta. Uutta kotia etsittiin kärsivällisesti, koska emme halunneet muuttaa pois Puu-Käpylästä, Sanna sanoo.

Tuttu huonekalupuuseppä teki asuntoon täydellisesti sopivat kaapistot.

Perhe vietti eniten aikaa lämminhenkisessä keittiössä – ja kesällä lähestulkoon yhtä paljon vehreässä puutarhassa.

– Naapurit ovat ihania, ja pihalla kasvava suuri omenapuu on meille tärkeä ja se tuottaa joka vuosi vähintään kohtalaisen sadon ja siitä viemme ison osan mehuasemalle.

Puutarha on käpyläläiseen tapaan päättymätön projekti. Sieltä löytyy aina jotain siirrettävää, muutettavaa tai parannettavaa.

– Ensimmäisenä kesänä saimme naapurista kolme pientä vadelmanalkua ja ne valtasivat nopeasti oman tilansa – viime kesinä vadelmia on riittänyt moneksi viikoksi.

Hietsun kirpparilta on tehty mahtavia löytöjä.

Puutarha-asioissa kannattaa luottaa intuitioon. Heti ensimmäisenä kesänä Jari ja Sanna hankkivat pihalle riippukeinun kahden omenapuun väliin.

– Jälkeenpäin saimme kuulla, että usealla asukkaalla ennen meitä on ollut riippukeinu juuri samassa paikassa, Sanna kertoo.

Jari ihailee erityisesti 1950-lukua.

Sisustus asuntoon syntyi ajan kanssa ja pala palalta.

Sanna ja Jari suhtautuvat sisustukseen pilke silmäkulmassa.

Makuhuoneesta löytyy iloisia sävyjä.

Puu-Käpylässä asuminen on monen helsinkiläisen haave.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?