Asuminen

Tältä näyttää Spede Pasasen lapsuudenkoti, joka on yhä täynnä vilskettä: ”Talo oli Speden äidin suuri haave”

Julkaistu:

Lapsuudenkoti
Valokuvaaja Tiina Haring on asunut Speden lapsuudenkodissa viiteen otteeseen. Virtaviivaisessa kodissa on riittänyt vipinää yhdeksällä vuosikymmenellä.
Rikkaiden rinteellä Kuopiossa oli vekkuli meininki jo silloin, kun Pertti Pasanen eli Spede asui Päivärinteentiellä. Ja on Speden virtaviivaisessa lapsuudenkodissa riittänyt vipinää vuoden 1952 jälkeenkin.

– Kun muutin tänne viidennen kerran, minun tarvitsi kysyä vain, onko missään tuttipulloja, valokuvaaja Tiina Haring kertoo.


Haring perheineen muutti Speden lapsuudenkotiin viidettä kertaa kolme vuotta sitten. Yrittäjänä ja kahden taaperoikäisen lapsen äitinä Haring on tottunut vilskeeseen, eikä edes muuton ja kaksosten lasketun ajan päällekkäisyys hirvittänyt häntä.

– Laitokselta laitoin yhden Whatsapp-viestin remonttiporukalle. Toivoin, että kattopaneelit asennettaisiin valon suuntaan – mitä ei tietenkään tapahtunut.


Silti: kun Tiina ja vauvat pääsivät kotiin, esimerkiksi eteisen peili oli sijoitettu entiselle paikalleen. Tiina sai peilin aikanaan kotoa pois muuttaessaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tällä hetkellä perheen kaksostytöt ovat kolmevuotiaita. Haring on juuri hakenut hoidosta heidät, tyttöjen kuusivuotiaan isoveljen ja perheen syksyllä koulunsa aloittavan esikoisen.


Tiina Haring aloitti itsekin ekaluokan tässä osoitteessa asuessaan.

– Välillä muutimme maalle, mutta sitten asuin täällä taas pari vuotta – ja aikuisenakin kahteen otteeseen jo ennen viimeisintä muuttoani perheen kanssa.


Pikkutyttönä rikkaiden rinne välillä nolotti

Speden entiset kotikulmat sijaitsevat muutaman minuutin kävelymatkan päässä Kuopion torilta. Aluetta kutsuttiin silloin ja edelleen rikkaiden rinteeksi. Kun Haring oli pikkutyttö, se välillä nolotti häntä.

– Alun perin nimitys lähti varmaan siitä, että täällä oli Suomen Pankin talo ja muun muassa [kuopiolaisen vaatetusyrityksen] Pirettan johtaja asui täällä, Tiinan puoliso Simo sanoo.

Simo on juuri lukenut heidän kodissaan alun perin asuneesta Spede Pasasesta kertovan kirjan Spede, nimittäin (Docendo 2017).


– Tämä talo oli Speden äidin Helmi Pasasen suuri haave.

Kolmikerroksinen funkkisrakennus valmistui vuonna 1941, jatkosodan alla. Spede Pasasen vanhemmat eivät olleet Kuopion ylintä kermaa, vaan rakentamaan oli päästy Helmi Pasasen saaman perinnön ansiosta.

Velanmaksussa hyötyä oli siitä, että Ahlströmin piiripäällikkönä työskennellyt Kusti Pasanen sai omista toimitiloistaan korvauksen firmalta.

Perheen Pertti-poikaa kiinnosti jo tuolloin pelien ja kilpailujen laatiminen.

Myös Kari Tapio oli vuokralla

Pasaset asuivat Päivärinteentiellä kymmenen vuotta, minkä jälkeen heidän rakennuttamassaan talossa ehti toimia muun muassa yksityinen vanhainkoti. Tiina Haring oli parivuotias, kun hänen perheensä muutti Speden lapsuudenkotiin.


Simo Haring kertoo, että Spede ei ole ainut heidän talossaan asunut julkkis.

– [Iskelmälaulaja] Kari Tapio oli vuokralla täällä vuoden nuorena poikana kotoa lähdettyään. Täältä Kari Tapio muutti Etelä-Suomeen ja hänen muusikonuransa lähti kunnolla käyntiin.

Tapiolla käytössään ollut yksiö on nykyisin osa Haringien tilavaa 160 neliön kotia.

– Yksiön entinen keittiö on nykyisin poikamme huone.


Kuusivuotiaan valtakunnassa on paljon Star Wars -naamioita sekä ikkunalaudalla hammaskeijua odottava etuhammas. Perheen esikoistyttären huone on vaaleanpunainen.

– Lapset ovat saaneet olla päättämässä omien huoneidensa värejä ja myös minulla pitää olla paljon väriä ympärilläni, Tiina Haring sanoo.

”Elämä ei mene aina niin kuin on suunniteltu”

Väriä lapsiperheen kotiin tuovat muun muassa Haringin isoäidin Marja-Terttu Pitkäsen maalaukset, joista monissa on kukkia ja erilaisia asetelmia.


Keittiön kaappien mosaiikkimaista värimaailmaa Haring suunnitteli ystävänsä ja värikartan kanssa. Keltapohjaiset kaapit maalattiin liitutaulumaalilla sillä silmällä, että lapset saisivat piirrellä niihin oikein luvan kanssa.

– Jälkikäteen aloin ajatella, että aika mustaa se musta, jota lapset käyttivät. Vaan väri ei lähtenytkään pois luvatusti.

Tuolloin suurperheen äiti totesi, että vakavaa vahinkoa ei sentään tapahtunut.

– Elämä ei mene muutenkaan aina niin kuin on suunniteltu, Tiina Haring hymähtää.


Talo tuoksuikin ihan kodilta

Viimeisimmän kerran Päivärinteentielle muuttaessaan Haring otti yhteyttä tuttuun kiinteistönvälittäjään.

– Kun kerroin hänelle, että tarvitsemme kaksosten takia isomman asunnon, hän sanoi, että miksi et ostaisi jo vuoden myynnissä ollutta lapsuudenkotisi kakkoskerrosta.


Kun Tiina ja Simo sitten taas tulivat Päivärinteentielle, he saattoivat olla varmoja siitä, että kohteessa on kaikki kunnossa. Tiinasta talo tuoksuikin ihan kodilta.

Yksi kodin ehdottomista plussista on sijainti. Tiina Haringilla on valokuvausyrityksensä Rouva Mustan lisäksi kaksi muutakin yritystä, ja hän käy esimerkiksi Tampereen visuaalisen viestinnän instituutissa opettamassa valokuvausta.

– Ehdin kotoa junaan vielä siinä vaiheessa kun kuulen, että juna on tulossa asemalle.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt