Asuminen

4 kasvia lisätään kiellettyjen listalle – löytyykö pihaltasi näitä haitallisia vieraslajeja?

Julkaistu:

Piha
Kiellettyjen vieraslajien listalle ollaan lisäämässä kasvilajeja.
Nopeasti leviävät vieraslajit voivat tukahduttaa tieltään miltei kaiken muun kasvillisuuden. Seuraukset saattavat näkyä koko ekosysteemissä, Allergia-, iho- ja astmaliitto kertoo tiedotteessa.

Kun luontainen kasvilajisto taantuu tai häviää, katoavat myös niistä riippuvaiset hyönteiset, kuten perhoset ja kovakuoriaiset. Hyönteisten häviämisellä on puolestaan haitallisia seurauksia esimerkiksi linnuille.

– Vieraslajit ovat kasvava ympäristöongelma, joten niiden torjumiseen ja leviämisen ehkäisyyn pitää tarttua nyt, kertoo tiedotteessa WWF:n suojeluasiantuntija Panu Kunttu.


Jättipalsami ja jättiputket on säädetty EU:ssa haitallisiksi vieraskasvilajeiksi. Nyt kesällä Suomen kansalliseen kiellettyjen vieraslajien listaan ollaan lisäämässä kurtturuusu, komealupiini, japanintatar ja jättitatar.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Vieraslajien haitallisuuden johdosta kaikkien yllä mainittujen kasvien maahantuonti, kasvatus, myynti ja muu hallussapito sekä ympäristöön päästäminen on lailla kielletty. Kiinteistön omistajan on myös poistettava luonnon monimuotoisuutta tai ihmisen terveyttä uhkaavat esiintymät, Allergia-, iho- ja astmaliitto muistuttaa tiedotteessa.

Kunnat avainasemassa

Allergia-, iho- ja astmaliitto ja WWF haastavat kunnat kartoittamaan haitallisten vieraskasvilajien esiintymiä ja laatimaan suunnitelmat niiden hävittämiseksi, tiedottamaan vieraslajien haitoista sekä tukemaan asukkaita vieraslajien torjumisessa. Kuntien olisi myös tärkeää huomioida vieraslajien torjumisen edellyttämä resurssi vuosittaisissa työajoissa ja kustannuksissa.


– Kunnat ovat avainasemassa monien haitallisten vieraslajiesiintymien hävittämisessä, sillä vain koordinoidulla ja pitkäjänteisellä torjuntatyöllä on pysyviä vaikutuksia. Monessa kunnassa asia onkin otettu osaksi normaalia kunnan ympäristönsuojelutyötä, mutta lisää kattavuutta ja resursseja tarvitaan, jotta leviäminen voidaan pysäyttää ja kasvit poistaa kokonaan, kertoo tiedotteessa Terve askel luontoon -hankkeen hanketyöntekijä Tiina Parkkima Allergia- iho- ja astmaliitosta.


Terve askel luontoon -hankkeen tarkoituksena on aktivoida suomalaisia vieraskasvien torjuntaan. Hanke on Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF Suomen yhteinen.

Tunnistatko lajit? Tee videotesti

Ilta-Sanomat on uutisoinut vieraslajien torjunnasta aiemmin.

Esimerkiksi puutarhoista luontoon karannut, terveydelle vaarallinen jättiputki on yhä suurelle yleisölle turhan tuntematon. Laji sekoitetaan esimerkiksi karhunputkeen.

Jättiputken korkeus ulottuu kukintovaiheessa kahdesta ja puolesta neljään metriin. Sillä on paksu, karvainen varsi. Jättiputki kukkii kolmantena elinvuotenaan. Ensimmäisenä vuonna kasvi on polvenkorkuinen, sitten puolitoistametrinen. Kolmantena vuotena kookkaan kasvin kruunaa kukka.

Tee alla Ilta-Sanomien videotesti! Erotatko vaarallisen kasvin tutuista lajeista?


Korjattu sana viherkasvi vieraskasviksi 7.6. klo 16.55.

Näin tunnistat

  • Japanintattaren varsi on punertava ja lehti herttamainen.
  • Jättitattaren varsi on vihreä ja lehdet leveänpuikeita.
  • Jätti- ja japanintatattaren paksut maavarret voivat kasvaa metrin vuodessa ja yltää jopa 20 metrin mittaisiksi.
  • Komealupiinilla on violetti, punainen tai valkoinen terttumainen kukinto.
  • Kurtturuusun kukka on punainen tai valkoinen. Varsi on tiheästi suorapiikkinen. Marja tavallisesti pullea, litistynyt.
Lähde: Allergia-, iho- ja astmaliitto