Miljoona-asuntojen välitykseen erikoistunut kiinteistönvälittäjä Sebastian Rostedt Kahdeksas päivä Oy:sta kertoo, että arvoasuntojen ostajat ovat aivan tavallisia ihmisiä.
Rahaa on tullut perheeseen joko perimällä tai menestyneen yrityksen kautta, mutta ihmisinä he ovat kuten me muutkin.
Ehkä konkreettisimmin tämä näkyy ostopäätöstä tehdessä. Asunnon ostamisessa pätevät nimittäin henkilöstä riippumatta samat lait. Tunne näyttelee tärkeää roolia, kun valitsemme kotia itsellemme.
– Yksi kalleimmista huoneistoista, jonka olen välittänyt, oli saneerauksen alla oleva arvoasunto. Kun ostajaehdokas saapui katsomaan sitä, koko asunto oli sisältä purettu ja ikkunat olivat yhä teipattuina. Ostopäätös syntyi siitä huolimatta kymmenessä minuutissa, Rostedt muistelee.
Tunne ratkaisi. Kauppahinnaksi tuli 3,5 miljoonaa euroa.
Kiinteistönvälittäjä Kaisa Liski Kaisa Liski LKV:sta on Rostedtin kanssa hieman eri linjoilla.
Miljoonakohteita on tarjolla vähemmän kuin edullisemman hintaluokan asuntoja. Siksi ostopäätös tehdään monesti järkisyyt edellä, tunteesta tinkien.
Ei aina julkisessa myynnissä
Sebastian Rostedtin mukaan Helsingissä miljoona-asuntoja välitetään pääosin kodeiksi tai kakkoskodeiksi heille, joiden työpaikka sijaitsee vaikkapa ulkomailla. Ulkomaalaisten sijoittajien osuus yksittäisten miljoona-asuntojen kaupassa, rahastoja ja rakennusyhtiöitä lukuun ottamatta, on hyvin pieni.
Liski huomauttaa, että Helsingin kantakaupungin miljoona-asuntoja ostavat pääosin perheet, joiden täytyy asua keskustassa työn takia.
– Kiireistä työtä tekevät haluavat pitää sosiaalisen elämän rippeistä kiinni. Arvoasunto kantakaupungissa on silloin monelle paras vaihtoehto, Liski kommentoi.
Miljoona-asuntojen ostajissa on myös paluumuuttajia, eli perheitä, joiden vanhemmat ovat tehneet uraa ulkomailla. Turvalliseen Suomeen palataan lapsia kasvattamaan.
Asuntoa etsitään parikin vuotta
Rostedtin mukaan mitä arvokkaampi asunto on, sitä rajallisempi ostajakuntakin on.
– He tekevät hyvin vähän kompromisseja ja tietävät tarkkaan, mitä ovat etsimässä. Oikean asunnon etsimiseen voi mennä pitkään, parikin vuotta.
Ostajat löytyvät usein asiakasrekisterien kautta, sillä monikaan miljoona-asunnon myyjä ei halua laittaa asuntoaan julkiseen myyntiin.
Liskin mukaan myyntiä edistää se, että monet miljoona-asunnon ostajista eivät ole kaupoilla ensi kertaa.
Kokeneet konkarit saattavat tehdä ostopäätöksen nopeastikin, sillä heissä on harvoin ensiasunnon ostajia ja heidän epävarmuuttaan.
Kauppa ei kariudu pikkurahaan
Miljoona-asuntojen kauppa vaatii välittäjältä ennen kaikkea psykologista silmää. Ostajia pitää osata kuunnella. Näin muodostuu kuva siitä, mitä he ovat oikeasti hakemassa. Kenelläkään, erityisesti työelämässä olevilla rikkailla, ei ole ylimääräistä aikaa tuhlattavaksi.
– Ihmiset ovat tottuneet palveluun ja nopeuteen, Rostedt sanoo.
Myös Liski painottaa ripeyttä välitysprosessissa. Asiakaspalvelu ei kuitenkaan eroa tavallisten huoneistojen ja miljoona-asuntojen välillä.
Kauppa on perheelle yhtä merkittävä, oli kauppahinta mitä tahansa.
Miljoona-asuntojen välittäminen on kuitenkin siitä mukavaa, ettei kohteita tarvitse kaupata väkisin. Upeat asunnot löytävät kyllä ostajansa.
– Ja vaikka ostajat ovatkin hyvin hintatietoisia, kauppa jää harvoin hinnasta kiinni, Sebastian Rostedt sanoo.
Yhä useampi asunto myydään Helsingissä yli puolella miljoonalla eurolla
Yli puolen miljoonan euron käytettyjen asuntojen kauppojen määrä Helsingissä on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 70 prosenttia, kertoo Kahdeksannen päivän toteuttama, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n kauppaseurantaan perustuva markkinakatsaus. Viime vuonna siis jo 11 prosenttia käytettyjen asuntojen kaupoista Helsingissä ylitti puolen miljoonan euron kauppahinnan.
– Kaupungistumiskehitys näkyy jo varmasti asuntokauppaluvuissa. Kehyskuntien hulppeiden pientalojen sijaan ostetaan isoja kalliita kerrostaloasuntoja kantakaupungista, kertoo tiedotteessa Kahdeksannen päivän toimitusjohtaja Jussi Karppinen.
Uusien asuntojen isot kauppamäärät ja kysyntä näkyvät myös käytettyjen asuntojen kaupassa.
– Viime vuosien rakentamisbuumin seurauksena markkinoille on tullut myös muutaman vuoden vanhoja, lähes uusia asuntoja, jotka kiinnostavat ostajia, kertoo Karppinen.
Viimeisen 12 kuukauden keskimääräinen välittäjäkauppa Helsingissä on ollut 280 698 euroa. Keskiarvo on noussut viidessä vuodessa 12,8 prosenttia.
Alle 200 000 euron arvoisten käytettyjen asuntojen kauppamäärä on ollut selvässä laskussa Helsingissä jo noin kolme vuotta. Nyt sama kehitys on ensi kertaa nähtävissä myös Espoossa, jossa alle 200 000 euron kauppojen määrä putosi viime vuonna jopa 14 prosenttia.
Vantaalla asuntojen kauppamäärien kehitys on jatkanut tasaista kasvua myös edullisissa hintaluokissa.
Näin selvitys tehtiin:
Kahdeksas päivä toteuttaa puolivuosittain markkinakatsauksen, jossa tarkastellaan kiinteistönvälittäjien pääkaupunkiseudulla (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) tekemiä käytettyjen asuntojen kauppoja. Tarkasteluaineistona on Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n (KVKL ry) hintaseurantapalveluun rekisteröityjä kauppoja. Palvelu kattaa noin 75 prosenttia kaikista tehdyistä kaupoista. Mukana ei ole rakennusyhtiöiden, tai yksityisten tekemiä kauppoja. Katsauksen tarkasteluajanjaksona on käytetty 12 kuukauden ajanjaksoa.
