Asuminen

Lamppu luo valoa ja tunnelmaa – täältä löytyy koko Helsingin valoisin tila

Julkaistu:

Asuminen
Lampulla ja valon määrällä on väliä silloin, kun kodistaan haluaa luoda joko rentouttavan tai virkistävän paikan.
Iskeekö kotona ollessa väsymys tai hermostunut olo? Joskus kyse voi olla pelkästä valaistuksesta, jota kannattaa suunnitella jo sisustusvaiheessa sen mukaan, toivooko tilalta rentoutumista, virkistymistä vai kumpaakin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partonen sanoo, että valon laatu vaikuttaa herkästi mieleen ja sen vireyteen. Partonen on tutkinut erityisen paljon kaamosmasennusta ja sen oireita, joten kodin valaistuksen huomioiminen on hänestä tärkeää.

– Tiedetään, että valon aallonpituus ja voimakkuus yhdessä vaikuttavat siihen, miten virkistäväksi tai rentouttavaksi valo koetaan. Virkistävältä silmään näyttää valkoinen valo, jossa on kylmä, usein sinertävä sävy, eli lyhyt aallonpituus. Tällaista sävyä on useimmissa led-lampuissa ja loisteputkissa. Toinen merkittävä virkeyttä lisäävä tekijä on valon määrä, jota mitataan lukseina. Mitä kirkkaampi valo on, sitä enemmän se virkistää.

– Hämärämpi, lämpimänsävyinen keltainen valo tuottaa taas rentouttavan tunnelman.


Kodeissa on usein erityylisiä valaisimia. Kattolamput valaisevat tasaisesti koko huoneen alan, kohdelamput taas keskittyvät tykittämään kirkkaampaa valoa pienemmälle alueelle.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Virkeyteen vaikuttaa se, kuinka lähellä olemme valon lähdettä. Kattolamppu on meistä kauempana, ja siksi sen valo ei virkistä meitä yhtä paljon kuin lähellä olevan kohdevalon valo, Partonen sanoo.

 

Virkistävältä silmään näyttää valkoinen valo, jossa on kylmä, usein sinertävä sävy.

Huone ja sisustusratkaisut vaikuttavat siihen, miten valoisalta silmästä tuntuu. Ylen tekemän tutkimuksen mukaan Helsingin luksimäärältä valoisin sisätila on Mäkelänrinteen uimahalli, 1200 luksia.

– Siellä katon loistelamput saavat lisätehostusta avarasta sisätilasta, vedestä, josta valo heijastuu, suurista lasipinnoista ja vaaleista kaakelielementeistä.


Pinnat kannattaa ottaa huomiota suunnitellessa valoisampaa kotia.

– Valkoiset tai vaaleat seinät ja lattiat sekä isot peilipinnat heijastavat hyvin valoa. Ne lisäävät valoisuutta.

Tummat seinät imevät valoa. Erityisen vähän se heijastaa takaisin seinän kautta heijastettavaa valoa. Rentouttavaa kodin tilaa luodessa juuri tummat tapetit ja verhoilut luovat tunnelmaa. Mustat tai tummansävyiset lattiapinnat, matot ja huonekalut imevät valoa itseensä mutteivät heijasta siitä paljonkaan takaisin.

– Lisäksi valoa voi himmentää tunnelman lisäämiseksi, Partonen vinkkaa.

 

Kattolamppu on meistä kauempana, ja siksi sen valo ei virkistä meitä yhtä paljon kuin lähellä olevan kohdevalon valo.

Kodin voi valaista eri tavalla kuin työpaikan, joka tulvii kirkasta kylmään sävyttävää valoa. Jokaista nurkkaa ei tarvitse valaista, ja lisäksi lämpimän keltainen kynttilänvalo tuntuu rentouttavalta.


Vanhetessa ihmisen silmä kaipaa lisävalaistusta, joka kannattaa ottaa valaisinsuunnittelussa huomioon. Useimmilla tulee iän myötä harmaakaihi.

– Valot voi napsauttaa päälle jo päivän aikana, jolloin tarvitsee valoa. On totta, että ikääntyessään ihminen tarvitsee enemmän valoa kotonaan, Partonen sanoo.

Sen vuoksi valaisun riittävyys on ensisijaisen tärkeää seniorikodissa.

 

Kyllä suurin virkistävä asia älylaitteessa on sen sisältö, jos se tuntuu ihmisestä kiinnostavalta.

Mediassa on usein keskusteltu siitä, että älylaitteiden ”sininen valo” virkistää ennen nukkumaanmenoa ja häiritsee yöunia.

Partonen sanoo kuitenkin, ettei älypuhelimen tai tabletin näytön valo virkistä huomattavasti nukkumaan käyvää ihmistä.

– Kyllä suurin virkistävä asia älylaitteessa on sen sisältö, jos se tuntuu ihmisestä kiinnostavalta.

Kärsitkö kaamosoireista? Kirkasvaloa voi nauttia jopa huhtikuuhun

Kirkasvalolamppu on kaamosväsymyksestä tai -masennuksesta kärsivän helpotus. Kun normaaleissa lampuissa on 500 luksia, kirkasvalolaitteessa lukseja on 2500.

– Kirkasvalolaite kannattaa sijoittaa huoneessa tilaan, jossa viettää kello 5–10 aikaan aamulla puoli tuntia aikaa. Laitteessa, kuten muissakin lampuissa, on tärkeää olla määrätyn etäisyyden päässä lampusta, jolloin se toimii kuten pitää, Timo Partonen kertoo.

Mikäli aamuisin viettää aikaansa muualla kuin yhdessä huoneessa, kannattaa miettiä, voisiko kirkasvalolamppuja olla muissakin huoneissa, jolloin puolen tunnin aika arkiaamuisin viisi kertaa viikossa tulisi täyteen. Nämä asetetut paikat liittyvät täysin ihmisen omiin tottumuksiin.

Markkinat tuovat jatkuvasti kuluttajille uusia kirkasvalotuotteita. Osassa lampuista on ominaisuus, jossa valaisinta voi käyttää joko tavallisena tai kirkasvalolamppuna.

– Olisi tärkeää että lampun valosta tulisi riittävän iso ja luonteva valoalue, jossa voisi tehdä aamuaskareita tai vain olla.

Partonen sanoo, että kirkasvalon tarve alkaa hellittää Suomessa tyypillisimmillään helmikuun lopulla, kun talven pilviset ja vähävaloiset päivät väistyvät. Kirkasvalon tarve on kuitenkin yksilöllinen, ja osa käyttäjistä tarvitsee valoa maalis-huhtikuuhun asti.