Mauno Mäkisen omakotitalon asumiskulut ovat 32 euroa kuukaudessa – näin hän sen tekee - Asuminen - Ilta-Sanomat

Mauno Mäkisen omakotitalon asumiskulut ovat 32 euroa kuukaudessa – näin hän sen tekee

Mauno Mäkisen ekotalo sijaitsee kallion laella. Sijainti on energian keräämisen suhteen mitä parhain. Energia kerätään yhdeksällä talon katolla sijaitsevalla aurinkopaneelilla ja talon takana olevalla 600-wattisella tuuligeneraattorilla. Varastossa on aggregaatti.

Julkaistu: 1.12.2017 19:00

Mauno Mäkinen asuu hirsitalossa, jonka asumiskulut ovat 32 euroa kuukaudessa. Nykysysteemiä protestoiva mies haluaa herätellä suomalaisia pohtimaan vaihtoehtoisia asumisen tapoja.

Karjalohjalla asuva Mauno Mäkinen on henkeen ja vereen luontoihminen ja hyväntuulinen vastarannankiiski, joka haluaa herätellä suomalaisia vaihtoehtoiseen tapaan elää.

Mäkinen asuu talossa, jonka kulut ovat 32 euroa kuukaudessa. Tämä on mahdollista, sillä mies asuu vaimonsa kanssa ekotalossa, jota ei muun muassa ole liitetty paikalliseen sähköverkkoon.

Ekotaloasumisesta Mäkinen kiinnostui palattuaan Suomeen 12 Englannissa vietetyn vuoden jälkeen. Elettiin vuotta 1989, eikä kerrostaloasuminen houkutellut. Unelmissa eli ajatus ok-talosta luonnon keskellä.

– Halusin elää niin maanläheisesti kuin vain osaan, samaan tapaan kuin ennen on eletty, Mäkinen kertoo Ilta-Sanomille.

Mies rakennutti ensimmäisen ekotalonsa Mäntyharjulle. Kyseessä oli kokeilu, jonka aikana asukkaat huomasivat, mitkä asiat ekotalossa toimivat, mitkä eivät.

Mauno Mäkisen ekotalosta kirjoitti ensimmäisenä Tekniikan Maailma.

Talo ei ole sähköverkossa

Karjalohjalla sijaitsevassa hengittävässä hirsitalossa pariskunta on asunut kolme vuotta. Asuminen on edullista. Sähkö- tai sähkönsiirtomaksusta ei tarvitse huolehtia, eikä rahaa kulu sen paremmin kaukolämpöön tai vesimaksuihin.

Lähtökohdat säästeliäälle asumiselle ovat hyvät. 24-senttisestä hirrestä tehdyssä talossa on isot ikkunat, mutta höyhenkään ei niiden edessä liiku, sillä hirsitalossa ei vedä.

Asuminen vaatiikin hieman omatoimisuutta, mutta puuhastelua Mäkinen pitää vain hyvänä asiana. Vaivannäkö palkitaan.

Esimerkiksi vesivessoja talossa ei ole, vaan talvisin talossa on käytössä kaksi ekovessaa. Keväällä siirrytään ulkovessaan.

– Ekovessan alla olevaan laatikkoon sopii kahden ihmisen jätökset viideksi kuukaudeksi. Tämän jälkeen ne käydään tyhjentämässä ulkona olevaan isoon kompostiin, jota käytetään muun muassa maanparannukseen.

Vesi taloon tulee omasta porakaivosta, ja energian keräämisen suhteen kallion laella seisova talo on mitä parhain. Energia kerätään yhdeksällä talon katolla sijaitsevalla aurinkopaneelilla ja talon takana olevalla 600-wattisella tuuligeneraattorilla. Varastossa on aggregaatti.

– Aurinkopaneelit ja tuuligeneraattorin hommasin viisi vuotta sitten Saksasta, jossa ne olivat paljon edullisempia kuin Suomessa. Nyt hinnat ovat meilläkin pudonneet, mutta eivät ne ole vieläkään lähelläkään sitä tasoa, mitä Saksasta saa, Mäkinen sanoo.

Lämmin 60-asteinen vesi taloon tulee katolla olevien aurinkokeräimien avulla. Talvisin homman hoitaa takan yhteydessä oleva vesipatteri. Se on sijoitettu uloimman tiilikerroksen sisäpuolelle ja antaa 40-asteista vettä aina kun takkaa poltetaan. Hätävarana veden lämmityksessä toimii talvisin kaasuboileri.

Asumiskulut vain muutaman kympin

Veden lämmittämisen lisäksi rahaa kuluu tietenkin myös ruoan säilyttämiseen ja lämmittämiseen.

Taloudesta löytyy kaksi jääkaappia: kaasujääkaappi ja heikkovirtajääkaappi. Kaasujääkaappia ei pidetä kesäisin päällä, joten sen käyttöön kuluu vuodessa vain sata euroa. Pakastinkin posottaa vain puolet vuodesta, joten kulut ovat 80 euroa vuodessa.

Ruoan lämmittämiseen kuluu kaasua noin 160 euroa vuodessa.

– Lisäsähköä antavaa aggrigaattia käytetään muun muassa pesukoneen pyörittämiseen. Sen polttoaine vie pilvisinä kuukausina noin 10 euroa kuukaudessa.

Yhteensä ekotalon asumiskulut ovat kuukaudessa 30 euron molemmin puolin. Viime vuona asumiseen meni 32 euroa kuukaudessa.

– Jos pilvinen sää jatkuu tänä vuonna, asumiskuluihin menee arviolta 35 euroa. Mutta mielestäni se on vähän sekin.

Lämmityskuluja ekotalossa ei ole, sillä tontin oston yhteydessä miehelle siirtynyt puukasa riittää takan lämmitykseen vielä ainakin seuraavat 20 vuotta.

– Vielä kun keksittäisiin, miten puunpoltosta tulevat päästöt saisi suodatettua niin, etteivät ne päätyisi ilmakehään, niin hyvä olisi.

Ihmisiä johdetaan harhaan

Mauno Mäkinen haluaa esimerkillään kannustaa ihmisiä miettimään asumisen vaihtoehtoja.

Monopoleja kritisoiva mies on sitä mieltä, että ihmisiä johdetaan harhaan mielikuvilla siitä, mitä rakentamisessa pitää ja mitä voi tehdä. Koko ajan kehitellään keinoja, joilla ihmisiltä saa rahat pois.

– Olisi hieno juttu, jos ihmiset tajuaisivat, että on muitakin tapoja elää. Minkä takia pitää mennä kaikkeen älyttömään mukaan ja uskoa kaikkea, mitä mainostetaan?

Mäkinen myöntää, ettei tietoa vaihtoehtoisista asumisen tavoista ole riittävästi tarjolla. Siinä hän haluaa toimia esimerkkinä.

– Ei tästä laajemmin ihmisille kerrota, tämä on salaista hommaa. Mutta tällainenkin mahdollisuus on olemassa.

Takaraivossa asuu pieni pelko, että päättäjät keksivät vielä tavan, jolla Mäkisen elämäntapaa päästään rahastamaan. Toistaiseksi kyseessä on kuitenkin asumismuoto, johon eivät hinnanvaihtelut, kaasua lukuun ottamatta, vaikuta.

Asutko erittäin edullisesti? Lähetä tarinasi maarit.rasi@iltasanomat.fi. Koostamme tarinoista artikkelin Ilta-Sanomien sivuille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?