Laura sai kioskilta vaihtorahaksi erikoisen kahden euron kolikon – vastaavasta maksettiin yli 600 €

Julkaistu:

Virhekolikko
Numismaatikon mukaan kyseessä voi olla väärään raha-aihioon lyöty kolikko.
Rahan valmistaminen on tarkkaa työtä, mutta kuten kirjoittamisessa, siinäkin sattuu joskus lyöntivirheitä.

Kotkalainen Laura, 28, hämmästyi toden teolla, kun hän sai kioskilta vaihtorahana yksivärisen kahden euron kolikon. Kotiin päästyään hän vertasi sitä toiseen samanarvoiseen kolikkoon ja kiinnostui lisää.

– Mietin, että onko tuollaisia joskus painettu, vai onko siinä jokin virhe. Kiinnostaisi kyllä kovasti, voisiko sillä olla jotain arvoa, Laura puntaroi.

Eurorahojen asiantuntija Timo Rätti arvelee, että Lauran lompakkoon on päätynyt kolikko, joka on lyöty virheelliseen aihioon. Aihiolla tarkoitetaan metallista pyörylää, johon kolikko lyödään. Lyöntiprosessissa erilaisista seoksista ja pinnoitteista valmistetut aihiot syötetään koneeseen, josta tulee ulos valmiita kolikoita.

– Normaalissa kahden euron kolikon aihiossa on kaksi eri osaa. Sen ulkorengas on nikkelikuparia ja keskiosa kolmikerrosmetallia. Tässä tapauksessa ulkoreunasta ei olekaan leikattu keskiosaa pois ja korvattu sitä kolmikerrosmetallilla, vaan koko kolikon aihio on samaa metallia, eli nikkelikuparia, Timo Rätti Oulun numismaatikoista arvelee.


Numismaatikon mukaan tätä teoriaa on kuitenkin mahdoton vahvistaa näkemättä kolikkoa. On yhtä lailla mahdollista, että raha on väärennetty.

– Kuvasta ei pysty sanomaan varmaksi, onko virheellisyys aito. Monennäköisiä tekeleitä ja myös väärennöksiä on liikkeellä. Tämän takia kolikkoa tulisi näyttää numismaatikoilla, jotta sitä voitaisiin tutkia hieman tarkemmin, Rätti sanoo.

Jonkin verran asiaa voi tutkia myös kotioloissa. Numismaatikko kehottaa Lauraa testaamaan, ottaako kolikko kiinni magneettiin ja paljonko se painaa.

– Jos kolikko on pelkkää nikkelikuparia, se ei ota magneettiin kiinni. Nikkelikuparikolikon pitäisi myös olla tavallista kahden euron kolikkoa painavampi.

Kolikon materiaalin voi helposti selvittää myös panttilainaamoissa, joista useimmista löytyy materiaalin tarkasteluun suunniteltu röntgenfluorometri.

Jos kyseessä tosiaan on aito virhekolikko, se on Rätin mukaan todellinen harvinaisuus, jonka arvo liikkuu 200–500 euron välillä.

– Rahan arvo riippuu siitä, minkä maan kolikko se on, minä vuonna se on lyöty ja tietenkin myös kuntoluokasta. Jos tuollaisen virhekolikon haluaa myydä, kannattaa se jättää johonkin numismaattiseen huutokauppaan.


Näin teki kainuulainen 33-vuotias Mari, jonka mies toi kauppareissulta kotiin värittömän kahden euron kolikon keväällä 2014.

– Ensin haimme tietoa netistä, eikä mennyt kauaakaan, kun tiesimme sen olevan virhelyöntikolikko. Olimme yhteydessä Oulun numismaatikoihin ja he vahvistivat epäilyksemme, Mari kertoo.

Pariskunta halusi huutokaupata erikoisen kolikon.

– Kolikon lähtöhinnaksi asetettiin noin 300 euroa. Lopulta saimme kolikosta yli 600 euroa, josta numismaatikot ottivat nimellisen summan ja loput kilahtivat meidän tilillemme, nainen muistelee hyvillään.

Ilta-Sanomat uutisoi syyskuussa tapauksesta, jossa Maxi-marketin muovikassista löytyi 32 kappaletta Etelä-Afrikasta peräisin olevia Krugerrand-kultakolikoita 1960- ja 1970-luvuilta. Kolikot huutokaupattiin yli 36 000 eurolla.

Katso alla olevalta videolta miten huutokauppa eteni.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt