Asuminen

Helsinkiläinen Niina, 30, keräilee My Little Ponyja – leluista maksetaan jopa tuhansia

Julkaistu:

30-vuotias Niina saa joskus selitellä vierailleen, miksi ihmeessä naisen kotoa löytyy yli sata erilaista My Little Ponya.
Helsingissä asuva Niina, 30, harrastaa My Little Ponyjen keräilyä. Niin sanotut G1-ponit, eli 1982–1995 valmistetut My Little Ponyt seisovat ylväässä rivissä naisen lasisessa vitriinissä. Se hankittiin perheeseen tietenkin vain tätä harrastusta varten.

Vitriinistä ponit pääsevät toisinaan vapauteen. Tuolloin Niina puunaa, putsaa ja harjaa suosikkejaan. Aika ajoin ponien joukkoon ilmestyy uusi G1. Niitä nainen etsii poniharrastajien keskustelupalstoilta, kuten MLP Areenasta ja Facebookin nettikirpputoreilta.



Takara-poni on harvinaisuus. Voit katsoa kuvan myös täältä!

Siihen kaikkein harvinaisimpaan, japanilaiseen Takara-poniin, Niina tuskin törmää. Kyseessä on keräilijöiden himoitsema megaharvinaisuus, josta saatetaan maksaa tuhansia euroja.

Poneista pyydetään villejä hintoja

My Little Ponyt on jaoteltu valmistusvuoden mukaan G1-, G2-, G3- ja G4-poneihin. Monesti keräilijät etsivät aitoja, Hasbron valmistamia G1-poneja 80-luvulta tai G4-poneja. Ne ovat poneista uusimpia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Harrastajien kiinnostuksenkohteet kuitenkin vaihtelevat. Siinä missä miehet etsivät naisia useammin uusia poneja, amerikkalaiset voivat himoita Euroopassa valmistettuja ja eurooppalaiset Amerikassa 80–90-luvuilla myynnissä olleita poneja, jotka eivät koskaan ole päätyneet myyntiin Eurooppaan.

Monet keräävät yhden sarjan, ennen kuin siirtyvät seuraavaan. Ja harvinaisuuksiakin tietysti himoitaan.

– Yksi on amerikkalainen postimyyntiharvinaisuus Rapunzel, eli Tähkäpää, josta voidaan pyytää satoja euroja. Myös pulleista Piggy-poneista maksetaan useita satoja, Niina tietää.

Hinnoittelu on hänen mukaansa villiä. Etenkin nettikaupassa tuntuu pätevän sääntö: ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ennen kaikkea hinnoitteluun vaikuttaa ponin yleisyys ja haluttavuus, eli onko kyseinen poni himoittua tavaraa keräilijöiden keskuudessa, sekä kunto, eli muun muassa se, kuinka hyvässä kunnossa sen harja ja kuviot ovat.


Lapsuusmuistoista aikuisuuteen

Niinan harrastusta ihmettelevät toisinaan kotona käyvät vieraat, jotka kysyvät, elääkö nainen uudelleen lapsuuttaan. Mutta moni myös ymmärtää, mikä poneissa viehättää.

Se on tietty nostalgia ja paluu lapsuusajan muistoihin.

– Vanhin ponini on ollut minulla aivan pikkulapsesta saakka. Kyseessä on Apple Jack, poni, jolla on omenakuvio. Ponien saaminen lahjaksi ei ollut lapsena mikään arkipäiväinen juttu, Niina selittää.

Keräilyssä ja lapsuusajan muistoissa onkin samankaltaisuutta. Siinä missä My Little Pony oli lapsena kauan odotettu lahja, uuden keräilykappaleen hankkiminen on sekin vaatinut vaivannäköä.

– Monet meistä keräilijöistä ovat nostalgiannälkäisiä kolmekymppisiä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt