”Jarrutusjäljet” pöntössä – Geberit-johtaja paljastaa, miksi ne helposti sinne jäävät - Asuminen - Ilta-Sanomat

Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

Hapanta ja harjaa kerran viikossa!

Vessanpöntön jarrutusjälkiin auttaa happamat pesuaineet ja harja kerran viikossa.­

21.2.2017 13:00

Vessanpönttöjen niin sanotuista ”jarrutusjäljistä” on totuttu syyttämään pöntön edellistä käyttäjää: työtoveria työpaikoilla, lähiomaista kotona tai sitä kuuluisaa tuntematonta henkilöä julkisissa käymälöissä.

Nämä vessaharjaan koskaan kajoamattomat henkisesti keskenkasvuiset sottapytyt ovatkin pääsyylliset, mutta pienessä kuvassa kysymys on yleisemmästä, 1990-luvun alkuun juontavasta ilmiöstä.

Asiaa valaisi maanantaina MTK:n omistaman Viestilehtien kustantaman Maaseudun Tulevaisuuden verkkojulkaisu.

Vessanpöntöt ovat nykyisin posliiniltaan aavistuksen erirakenteisia kuin ennen, koska posliinin lasituksessa on luovuttu ympäristölle vaarallisista aineista, kuten tinasta tai sinkistä.

– Pönttö on yhä sileä, mutta siihen saattaa tarttua ihan pikkaisen herkemmin, arvelee Ilta-Sanomille Ido-pönttöjä valmistavan, sveitsiläisen Geberit AG:n omistaman Tammisaaren tehtaan johtaja Mats Lundström.

Ido on markkinajohtaja Suomessa. Jos istuu pöntöllä, istuu usein Idolla.

– Tämä ei ole meille taloudellinen juttu, nykyiset aineet ovat kalliimpia kuin vanha sinkkioksidi, Lundström lisää.

Kysymys on ympäristöystävällisyydestä.

Samoin 1990-luvun alkuun palautuu huuhteluveden säästäminen. Jos ennen vettä saattoi tulla pönttöön yhdellä huitaisulla 16 litraa, nykyisin sitä tulee kahdesta neljään litraa.

Yleinen virhe: vääränlainen pesuaine

Lundströmin mukaan tämä määrä riittää hyvin, mutta pönttöä pitäisi putsata säännöllisesti happamalla pesuaineella, ei yleisesti käytetyllä emäksisellä, joka ei poista kalkkia.

Kalkkipintaan kiinnittyy sileää pintaa helpommin takertumia, näitä kiusallisiksi koettuja jarrutusjälkiä.

– Jos pesee happamalla etikalla tai etikkaliuoksella, niin kalkkikivi lähtee pöntöstä pois, emäksisellä pesuaineella se ei välttämättä lähde, Lundström sanoo.

Joillakin paikkakunnilla kalkkia on vedessä enemmän, joillakin vähemmän. Saattaakin olla, että jarrutusjälkien esiintyvyydessä on Suomessa maantieteellisiä eroja, muitakin kuin tapakulttuuriin liittyviä.

– Käyttäkää happamia pesuaineita ja harjaa kerran viikossa, Lundström evästää.

Harjaa pitää luonnollisesti käyttää tilannekohtaisesti myös useammin kuin kerran viikossa.

Juttua korjattu 21.2.2017 kello 14.35: Toisin kuin jutussa ensin kerrottiin, MTK ei julkaise Maaseudun tulevaisuus -lehteä, vaan lehden kustantaja on Viestilehdet, jonka omistaja MTK on.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?