Sisko, 62, viettää eläkepäiviään pysyvästi Unkarissa: Talon ja viinitilan hinta vain noin 70000 euroa - Asuminen - Ilta-Sanomat

Sisko, 62, viettää eläkepäiviään pysyvästi Unkarissa: Talon ja viinitilan hinta vain noin 70000 euroa

Julkaistu: 28.9.2016 6:25

Unkarilaisen Geresdlakin 900 kyläläisestä peräti noin kymmenen prosenttia on suomalaisia. Yksi heistä on eläkepäiviään viettelevä Sisko Saaristo. Hän osti miehensä kanssa kylästä talon, vaikka pariskunta ei tiennyt Unkarista yhtään mitään.

Unkarin eteläosassa sijaitseva Geresdlakin kylä on siitä harvinainen paikka, että noin joka kymmenes asukas on suomalainen. Syykin on hieman erikoinen.

Helsingin Sanomien mukaan kaikki alkoi noin 15 vuotta sitten, kun eräs suomalainen etsi tilaa mehiläistarhaa varten, ja hän asettui aloilleen. Suomalaislehden lukijamatkan takia paikalle tuli myös bussillinen suomalaisia, ja sana postikorttimaisesta kylästä Serbian ja Kroatian lähellä alkoi levitä. Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset omistavat kylästä nyt noin 30 taloa.

Yksi onnellinen talonomistaja on eläkkeelle jäänyt iisalmelainen luokanopettaja Sisko Saaristo. Tai hän omistaa miehensä kanssa itse asiassa kaksi taloa, sillä pariskunnalla on omakotitalon lisäksi viinitila, jossa on myös kellari ja oleskelutila.

Yllä olevalla videolla Sisko Saaristo kertoo Helsingin Sanomille viinin valmistuksesta.

Mutta miksi ihmeessä Saaristo halusi muuttaa pieneen maalaiskylään Unkariin?

Se oli sattumaa.

– Olimme miettineet muutaman vuoden, että lähdemme jonnekin etelään, kun eläkepäivät koittavat. Matkustelimme ja katsoimme eri suuntia Etelä-Euroopassa, minne menisimme.

– Unkari tuli ihan puskista. Mies kuuli työpaikallaan keskustelun tämmöisestä (Geresdlakin) kylästä ja talosta, joka on myynnissä. Mieheni tunsi myyjän, sillä hän oli mieheni entinen liikunnanopettaja. Mieheni otti myyjään yhteyttä ja hän kävi katsomassa taloa. Me sitten päätettiin ostaa tämä talo, vaikka emme tienneet Unkarista yhtään mitään, 62-vuotias Saaristo naurahtaa.

KAUPAT lyötiin lukkoon vuonna 2007. Saaristo muutti taloon pysyvästi vuonna 2014, kun hän jäi eläkkeelle.

Pariskunta maksoi noin sadan neliön omakotitalosta vähän yli 30 000 euroa, minkä jälkeen taloa on remontoitu noin 15 000–20 000 eurolla.

– Olemme remontoineet tämän perusteellisesti lattiasta kattoon. Työvoima ja rakennustarvikkeet ovat täällä erittäin halpaa, niin ne summat eivät tämän kummoisempia ole, vaikka kuinka perusteellista hommaa tekee, Saaristo sanoo.

Näin ihana koti Sisko Saaristolla on miehensä kanssa Unkarissa.

Talojen hinnat ovat tulleet vuosien aikana kuitenkin entisestään alaspäin, koska ostajia ei ole ollut.

– On ostajien markkinat. Jos heittää minkä tahansa tarjouksen, sitä varmasti harkitaan, Saaristo sanoo.

PARISKUNTA tekikin kolmisen vuotta myöhemmin tarjouksen viinitilasta, ja kaupat lyötiin lukkoon noin 12 000 eurolla, minkä lisäksi sitä on remontoitu noin 8 000 eurolla.

– Viinitilan pinta-ala on noin 3 500 neliötä, josta itse viinitarhan osuus on noin kolmasosa. Meillä on hedelmäpuita ja myös iso avoin kenttä, koska koirat tarvitsevat liikuntatilaa.

– Sen viinitarhan tuotto oli tänä vuonna noin 450 litraa, josta suurin osa on valkoviiniä, mutta meillä on myös punaviiniä, Saaristo toteaa.

Nyt hänellä on miehensä kanssa siis iso omakotitalo ja viinitila, joihin on investoitu noin 70 000 euroa. Vertailun vuoksi ainakin toiset mokomat pitäisi maksaa lisää, jotta Helsingin Kalliosta saisi edes noin 20 neliön yksiön.

VIINITILAN hoitaminen on harrastuspuuhaa. Viinit menevät omaan, sukulaisten ja tuttavien käyttöön.

– Viinikorjuu ja valmistus hoituvat talkootyöllä niin kuin moni muukin asia täällä. Kylän asukkaat ovat hyvinkin tuttuja ja asioita tehdään yhdessä. Autetaan toinen toisiamme. Tämä on tämmöistä pikkukylän meininkiä, Saaristo naurahtaa.

– Viinitilaa pitää hoitaa kuitenkin paljon. Siinä on paljon työtä, mitä minä itse teen, Saaristo sanoo.

HÄN kuvailee harrastustoimintaa mukavaksi.

– En edes harkitse kaupallista toimintaa. Meillä on oma viini ja sitä annetaan lahjaksi ja kehittelemme vuosi vuodelta aina jotain uutta, Saaristo sanoo.

Elämä pienessä kylässä on muutenkin hyvin leppoisaa.

– Talvella on hiljaista, mutta täällä voi osallistua yhteen sun toiseen toimintaan. Itse osallistun esimerkiksi kuorotoimintaan. On täällä myös liikuntaryhmiä.

– Monet suomalaiset matkustelevat täältä myös lähimaihin, kuten Kroatiaan, Itävaltaan ja Romaniaan, Saaristo sanoo.

VAIKKA Saaristo asusteleekin tällä hetkellä yksin, on hän hyvin onnellinen. Hänen lääkärimiehensä tulee Geresdlakin kylään pysyvästi todennäköisesti vasta ensi vuonna, jolloin hän jää eläkkeelle.

– Mieheni käy täällä aina, kun vain pääsee, Saaristo toteaa.

– Olemme mieheni kanssa erittäin onnellisia tästä paikasta, Saaristo kertoo.