Helsinkiläismies ”Onni” säästää dyykkaamalla satasia kuussa – tämä on arvokkain löytöni

Julkaistu:

dyykkaus
Onni Tonkija -taiteilijanimellä bloggaava helsinkiläismies säästää dyykkaamalla noin 100-200 euroa kuukaudessa.
Vaikka rahaa säästyy, dyykkaajalle tärkeämpää on ajatella, kuinka paljon omilla elämäntavoilla voi vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin.

– Rahan sijaan ajattelen, että jätän dyykkaamalla tuottamatta kuukaudessa 100-200 kilogrammaa hiilidioksidia , Onnen tongintaa -blogia kirjoittava kolmekymppinen ”Onni” kertoo.

Ruokaa, tavaroita ja vaatteita dyykkaavaa miestä ei aja roskalaatikoille taloudellinen pakko. Töissä käyvää miestä ilahduttaa ajatus, ettei hän osallistu elämäntavoillaan luonnon tuhoamiseen.

– Dyykkaaminen on yksinkertaisesti myös kivaa. Siinä on jotakin biologista. Keräileminen kuuluu ihmisen kehityshistoriaan. Kaupan hyllyltä haettu tavara ei tuota samaa mielihyvää.

100 euron arvoinen design-vati

Dyykkaaja on tuntenut onnen potkaisseen muun muassa silloin, kun hänen kauan etsimänsä vedenkeitin viimein löytyi roskiksesta.

– Olin kyllä löytänyt vedenkeittimiä, mutta ne eivät toimineet. Sitten löytyi käyttökelpoinen, mies muistelee.


Onni oli myötä myös sillä keikalla, kun roskiksesta löytyi noin sadan euron arvoinen design-vati.

– Dyykkaamalla voi löytää oikeastaan ihan mitä tahansa. Dyykkaamisen ansiosta olen lopettanut muun muassa kaikki pesuainehankinnat ja vaatteiden ostamisen. Vain hammastahnaa tai rahaa ei roskiksista ei juuri löydy, mies kertoo.

Lukittuun roska-astiaan ei asiaa

Mutta mitä sanoo laki? Onko dyykkaaminen sallittua?

Ylikomisario Ari Taipale Helsingin poliisilaitoksen hälytys- ja valvontayksiköstä kertoo, että lähtökohtaisesti henkilö luopuu esineen omistusoikeudesta heittäessään sen roskakoriin.

– Siitä, siirtyykö roskiin heitetyn tavaran omistusoikeus roska-astian omistajalle tai tyhjentäjälle, ei ole selvää linjausta. Tavaran heittäjä tuskin on tarkoittanut roskiin heittämänsä tavaran omistusoikeuden siirtämistä jollekin tietylle, Taipale kertoo.

– Tähän on poikkeuksia, kuten vaatetavaran luovuttaminen UFF:n keltaisiin astioihin. Tällöin luovuttaja on tarkoittanut tavaran siirtymistä UFF:lle.

Taipale linjaa, että roska-astialle ei ole asiaa, jos se on lukittu, lukitussa tilassa tai suljetulla alueella, kuten aidan takana.

Dyykkaamista koskevia oikeustapauksia Taipaleella ei ole tiedossa.

– Jos dyykkaaminen olisi rikos, kyseeseen tulisi lähinnä näpistys, joka on asianomistajarikos, eli se edellyttäisi roskiksesta viedyn tavaran omistajan, tai omistajana itseään pitävän, ilmoitusta poliisille. Jos dyykkaamisessa sotkee paikkoja, saattaa syyllistyä roskaamiseen, Taipale kertoo.

Ota kantaa

Voisitko dyykata?

Kyllä 52% En 48%
Ääniä yhteensä 19236

Onnin vinkit aloittelevalle dyykkaajalle

1. Dyykkauksen aloittaminen vaatii rohkeutta – tee siis päätös ja aloita.

2. Lähikaupan jätteet ovat todennäköisesti lukkojen takana, mutta taloyhtiön roskikset ovat hyviä dyykkauspaikkoja.

3. Kuun loppu on parasta aikaa dyykata. Silloin moni muuttaa ja heittää tavaraa roskikseen.

4. Ruokaa löytyy läpi kuukauden, eniten viikonvaihteissa.

5. Älä riko paikkoja, niin et varmaan riko lakiakaan. Käyttäydy muutenkin siististi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt