3 esimerkkiä: 100 vuoden asuntolainat Suomeen? Näin paljon vähemmän rahaa menisi joka kuukausi lyhennyksiin - Asuminen - Ilta-Sanomat

3 esimerkkiä: 100 vuoden asuntolainat Suomeen? Näin paljon vähemmän rahaa menisi joka kuukausi lyhennyksiin

Näin maksaisit asuntolainaa, jos Suomi olisi kuin Ruotsi.

Kuinka paljon vähemmän rahaa menisi kuukausittain lainanlyhennyksiin, jos Ruotsin malli olisi käytössä Suomessa? Ilta-Sanomat pyysi Suomen Hypoteekkiyhdistykseltä esimerkkilaskelman kolmeen tapaukseen.

27.4.2016 18:28

Ruotsissa on aika ajoin ihmetelty suomalaisten vimmaa maksaa asuntolainansa pois mahdollisimman nopeasti. Toisaalta Suomessa ihmetellään ruotsalaisia yli sadan vuoden laina-aikoja ja sitä, että ruotsalaiset eivät välttämättä lyhennä lainaansa lainkaan.

Kesällä Ruotsissa on kuitenkin astumassa voimaan laki niin sanotuista pakkolyhennyksistä. Tämä tarkoittaa, että tietyissä tapauksissa lainaa on pakko lyhentää.

– Tosin aika maltillisesti. Ja siinäkin on vielä erinäköisiä poikkeuksia, sanoo Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus.

Ruotsin tuleva malli on siis tämä: Jos asuntolainaa on yli 70 prosenttia asunnon hinnasta, lainaa on lyhennettävä vuodessa vähintään 2 prosenttia. Jos lainaa on 50–70 prosenttia asunnon hinnasta, lainaa on lyhennettävä vähintään prosentti vuodessa. Ja jos luototusaste on alle 50 prosenttia, ei minimilyhennystä ole lainkaan.

Ilta-Sanomat pyysi Suomen Hypoteekkiyhdistykseltä esimerkkilaskelman kolmeen tapaukseen. Tarkoituksena on siis hahmottaa, kuinka paljon vähemmän rahaa menisi kuukausittain lainanlyhennyksiin, jos Ruotsin malli olisi käytössä.

Laskelmat on tehty tasalyhenteisinä, koska se on myös malli, johon Ruotsin laki velvoittaa. Erinäisiä poikkeuksia laskelmissa ei ole huomioitu.

1. esimerkki:

Yksin asuva henkilö, asunnon arvo 140 000€, lainasumma 120 000€, laina-aika 20 vuotta.

Tasalyhennys on 500 €/kk.

Ruotsin malli: Luototusaste on 86 prosenttia asunnon arvosta, joten minimilyhennys on 2 prosenttia vuodessa. Se tarkoittaa, että lyhennys on 200 €/kk.

2. esimerkki:

Pariskunta, asunnon arvo 200 000€, lainasumma 100 000€, laina-aika 25 vuotta.

Tasalyhennys on 333 €/kk.

Ruotsin malli: Luototusaste on 50 prosenttia asunnon arvosta, joten minimilyhennystä ei ole, se on toisin sanoen 0 €/kk.

3. esimerkki:

Pariskunta, asunnon arvo 400 000€, lainasumma 300 000€, laina-aika 30 vuotta.

Tasalyhennys on 833 €/kk.

Ruotsin malli: Luototusaste on 75 prosenttia asunnon arvosta, joten minimilyhennys on 2 prosenttia vuodessa. Se tarkoittaa, että lyhennys on 500 €/kk.

  • Ruotsin mallissa lakisääteinen minimilyhennys laskee siis kahdesta yhteen prosenttiin siinä vaiheessa, kun lainaa on maksettu sen verran, että luototusaste laskee alle 70 prosentin. Nollaan minimilyhennys laskee silloin, kun luototusaste laskee alle 50 prosentin. Tällä hetkellä minimilyhennystä ei Ruotsissa ole lainkaan.

Uuden lain pakkolyhennyksistä on tarkoitus tulla voimaan Ruotsissa kesäkuussa.

– He yrittävät saada tietynlaista lyhentyvyyskulttuuria tässä luotua, Brotherus sanoo.

– Tietysti tässä täytyy pitää mielessä se, että toisin kuin ruotsalainen, joka ei lyhennä tai lyhentää hyvin vaatimattomasti lainaansa, niin suomalainen taas tietyllä tavalla säästää omaan asuntoonsa. Eli suomalaisen varallisuusasema siinä paranee ja riskien kantokykykin nousee sitä kautta.

Ylläolevissa laskelmissa ei myöskään huomioitu Suomen ja Ruotsin korkotasoa. Brotheruksen mukaan uusien asuntolainojen korko, eli viitekorko ja marginaali, on Suomessa keskimäärin 1,3 prosenttia.

– Se on itse asiassa Euroopan matalin asuntolainakorko tällä hetkellä.

Ruotsissa se on tällä hetkellä 1,6 prosenttia.

– Eli Ruotsissa ne ovat vähän korkeampia kuin Suomessa. Jos Suomessa siirryttäisiin Ruotsin malliin, niin ehkä se voisi hieman nostaa lainakorkoja, mutta tuskin paljoa, Brotherus arvioi.

Mutta Suomen ja Ruotsin mallissa on myös yksi keskeinen suuri ero. Kun Ruotsissa ei lainaa lyhennetä, niin vastavuoroisesti pankeilla on oikeus yksipuolisesti nostaa marginaalia.

– Se voisi täällä Suomessa tuntua vähän vieraalta. Täällä helposti karsastetaan sellaista ajatusta, että pankki voisi yksipuolisesti lähettää postissa kirjeen, että nyt se marginaali onkin seuraavasta maksuerästä lähtien tämä.

Tällainen mahdollisuus siis Ruotsissa on mutta Suomessa ei ole. Brotherus huomauttaa, että Ruotsin malli onkin tavallaan yksi paketti ja satavuotiset asuntolainat ovat vain yksi osa sitä.

– Ei se ole realistinen vaihtoehtokaan, että Suomessa olisi Suomen järjestelmä, mutta sitten Ruotsin järjestelmästä tämä yksi yksityiskohta, eli ikuiset asuntolainat.

Ruotsin valtion taloustutkimuskeskuksen Konjunkturinstitutetin johtava ekonomisti Pär Österholm ihmetteli keskiviikon Helsingin Sanomissa suomalaisten lainanmaksuvimmaa.

– Ei ole mitään järkeä omistaa velatonta taloa siinä vaiheessa, kun ihminen on eläkkeellä tai kuolee, hän sanoi HS:ssä.

Österholmin mielestä ihmisten pitää voida optimoida kulutuksensa haluamallaan tavalla elämänsä aikana.

Esimerkiksi viisi vuotta sitten vain 40 prosenttia ruotsalaisista lyhensi asuntolainaansa. Silloinkin lyhennyssummat olivat pieniä. Sen jälkeen lyhentäjien osuus on hieman kasvanut, mutta esimerkiksi viime vuonna se oli vain reilut 60 prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?