HS: Suomalaisten vimma maksaa asuntolainaa hämmästyttää Ruotsissa: ”Ei mitään järkeä omistaa velatonta taloa” - Asuminen - Ilta-Sanomat

HS: Suomalaisten vimma maksaa asuntolainaa hämmästyttää Ruotsissa: ”Ei mitään järkeä omistaa velatonta taloa”

Yli sadan vuoden asuntolainojen Ruotsissa ei juuri lainoja lyhennellä. Ruotsalaisekonomisti ihmettelee Helsingin Sanomissa suomalaisten vimmaa maksaa laina nopeasti.

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ei pidä Ruotsin mallia sopivana Suomeen – eikä edes Ruotsiin.

27.4.2016 9:52

Ruotsin valtion taloustutkimuskeskuksen Konjunkturinstitutetin johtava ekonomisti Pär Österholm ei ymmärrä, miksi suomalaiset pyrkivät maksamaan lainansa mahdollisimman nopeasti.

– Ei ole mitään järkeä omistaa velatonta taloa siinä vaiheessa, kun ihminen on eläkkeellä tai kuolee. Miksi kenenkään pitäisi maksaa koko velka talosta, joka esimerkiksi Tukholmassa voi olla kymmenen miljoonan kruunun arvoinen. Ihmisten pitää voida optimoida kulutuksensa haluamallaan tavalla elämänsä aikana, Österholm sanoo Helsingin Sanomien mukaan.

Esimerkiksi Viisi vuotta sitten vain 40 prosenttia ruotsalaisista lyhensi asuntolainaansa. Silloinkin lyhennyssummat olivat pieniä. Sen jälkeen lyhentäjien osuus on hieman kasvanut, mutta esimerkiksi viime vuonna se oli vain reilut 60 prosenttia.

Suomen-mallia on Ruotsissa ihmetelty ennenkin.

Suomalaisekonomisti: Ei Suomeen sopiva käytäntö

Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ei pidä Ruotsin mallia sopivana Suomeen – eikä edes Ruotsiin.

Ruotsalainen tapa on sijoittaa lainanlyhennyksistä säästyneitä rahoja osakkeisiin tai rahastoihin, jotka toimisivat puskurina pahan päivän varalle.

– Suomessa velaton asunto on tärkein säästökohde. Mutta ei tätä muutenkaan voi millään tavalla pitää Suomeen sopivana käytäntönä. Meillä on melko pitkiä asuntolainoja jo nyt, ja Suomen Pankki on jo nyt huolehtinut velkaantumisen kasvusta, Kangasharju sanoo HS:ssä.

Kangasharjun mukaan ongelmat Ruotsissa näkyvät juuri nyt, kun asuntojen hinnat suhteessa tuloihin ovat yhtä korkealla, kuin Suomessa ennen 1990-luvun alun romahdusta.

Ruotsin Konjunkturinstitutet on varoittanut useaan otteeseen jo viime vuoden lopulla, että asuntojen kallistumista ei voi enää perustella kasvaneilla tuloilla, alhaisilla koroilla tai verohelpotuksilla. Tästä syystä hintojen pelätään romahtavan. Samaan aikaan asunnon omistajilla olisi kuitenkin paljon lainaa.

Ruotsin asuntokuplan taustalla on se, että asuntojen hinnat ovat noin kymmenessä vuodessa suurin piirtein kaksinkertaistuneet.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?