Asiantuntija: Talon ikkunat vaihdetaan usein turhaan – näin huollat pokat

Ikkunoita ei tarvitse aina vaihtaa, vaan huoltaminen ja korjaaminen riittävät usein, sanoo ikkuna-asiantuntija.

Ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen on tehnyt elämänuransa ikkunoiden parissa.

26.4.2016 7:49

Pientalon ikkunat kannattaa vaihtaa vain, jos ne ovat lahot ja korjauskelvottomat, sanoo ikkuna-asiantuntija Mauri Laaksonen. Laaksonen, 75, on tehnyt elämänuransa ikkunoiden parissa. Hän on ollut mukana suunnittelemassa ympäristöministeriön rakennustieto.fi-sivustolla julkaistua ikkunoiden huoltosivustoa.

– Ikkunat kannattaa uusia kokonaan oikeastaan vain silloin, kun huolto- ja korjauskustannukset nousevat niin korkeiksi, että uusien hankkiminen on järkevämpää, Laaksonen sanoo.

Silikonitiiviste on paras vaihtoehto

Moni pientalon asukas laiminlyö ikkunoiden huoltamisen. Ikkunat ovat osa talon ulkovaipan kokonaisuutta, ja ne kohtaavat samat sää- ja käyttörasitteet kuin muu kuori.

– Ikkunat vaativat huoltamista useammin kuin vaikkapa ulkoseinä, sillä ikkunoissa on paljon liitoskohtia ja erilaisten materiaalien yhdistymisiä, Laaksonen sanoo.

Ikkunoiden vuotavat tiivisteet lisäävät talon energiankulutusta. Huoltaminen ja korjaaminen riittävät, uusia ikkunat tarvitsee vain silloin, kun huolto- ja korjauskustannukset nousevat liian suuriksi.

Ikkunat olisi hyvä tarkistaa ja tehdä tarvittavat tiivistys- ja huoltotoimenpiteet 5–7 vuoden välein.

Ikkunan huoltotoimenpiteitä ovat esimerkiksi maalin tai irronneiden kittausten korjaus. Pieni maalin irtoaminen ei välttämättä kiinnitä asukkaan huomiota, vaikka pitäisi.

– Maalin tehtävä on suojella puuta. Pienillä välihuolloilla estetään vahinkojen leviäminen. Esimerkiksi voi ottaa auton ulkopeltiin tulevan pienen maalivaurion, joka maalataan nopeasti, jottei vaurio leviä.

Ikkunan tiivisteiden uusiminen on pieniä huoltoja suurempi korjaus. Laaksonen pahoittelee, että moni ostaa teipattavia epdm-tiivisteitä, koska ne ovat edullisia ja helppoja laittaa paikoilleen.

– Ne sopivat vanhoihin ikkunoihin kaikista huonoiten. Niiden tiivistyskyky perustuu pieneen epdm-kumisolukkoon, jotka liimaantuvat puristuksessa yhteen. Puu kuitenkin elää ulkoisten kosteuspitoisuuksien mukaan ja siksi tiivisteiden välys muuttuu monta kertaa vuoden aikana.

Moni hankkii teipattavia epdm-tiivisteitä, koska ne ovat edullisia ja helppoja kiinnittää. Ne sopivat vanhoihin ikkunoihin kuitenkin kaikkein huonoiten. Silikoniputkitiiviste on parempi valinta.

Tiivisteiden välys ei pysty seuraamaan elävää ikkunaa, sillä se on litistynyt pienimpään rakoon. Epdm-tiivisteen sijaan Laaksonen suosittelee silikoniputkitiivistettä. Sen kesto on hyvä, jopa 15 vuotta.

– Silikoniputkitiivistettä on saatavilla reilusti eri kokoja. Yleensä yhdellä tai kahdella koolla voi tiivistää kaikki ikkunat, sillä silikoniputkitiiviste sopii kevytjoustoisena erityyppisiin välysvaroihin.

Tiivisteiden pitää olla riittävän paksuja. Sen takia tärkein työväline on aina sinitarra, jolla välysvara mitataan etukäteen.

Ilmatiiviys on kaiken a ja o

Ikkuna-asiantuntija Laaksonen korostaa, että ikkunoiden pitäisi olla ilmatiiviit. Laaksosen mielestä vanhoissa taloissa korvausilman tuloa sisätiloihin ei pitäisi järjestää falskaavien ikkunoiden kautta, vaan jokaisessa talossa pitäisi olla erikseen asennetut tulo- ja poistoilmakanavat.

– Ikkunoiden tiivisteet ovat sitä varten, että ikkunoiden rakenteet pysyvät kunnossa. Ikkuna tiivistetään ulkopuolelta vesi- ja lumitiiviiksi ja sisäikkuna tiivistetään ilmatiiviiksi, Laaksonen sanoo.

Ikkunoiden tiivisteet ovat sitä varten, että ikkunoiden rakenteet pysyvät kunnossa.

Ulkopuolella on pienet raot, jotta ikkunan maalipinnat ja puuosat pääsevät tuulettumaan.

Väärin tiivistetyt, falskaavat ikkunat voivat aiheuttaa kosteusvaurioita, kun kylmä ulkoilma ja lämmin, kostea sisäilma kohtaavat ikkunalasien välitilassa. Kosteusvaurio näkyy ikkunassa maalipintojen hilseilynä.

Lisäksi ikkunoiden vuotavat tiivisteet lisäävät talon energiankulutusta.

Erillisen ilmanvaihdon puutteesta hometta

Talot eivät homehdu tiiviiden ikkunoiden takia, vaan erillisen ilmanvaihdon puutteen vuoksi. Laaksonen antaa esimerkin: 1970- ja 1980-luvulla ilmanvaihdon virheet korostuivat energiakriisin aikana. Kauppa- ja teollisuusministeriöllä oli ohje, jossa kehotettiin huolehtimaan ikkunoiden tiivistämisestä sekä riittävästä ilmanvaihdosta.

– Mutta kuntien rakennusmestarit ja päättäjät tiivistivät kaiken täysin umpeen. Myös korvausilmaventtiilit täytettiin uretaanilla tai teipattiin kiinni, Laaksonen päivittelee.

Lopputuloksena oli monta hometaloa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?