Asuminen

Espoon poltergeist: Mitä tapahtui Mäkkylän kummitustalossa syksyllä 1946?

Julkaistu:

Poltergeist
Katolle satoi kiviä, sulakkeet alkoivat irtoilla sähkömittarista, kahvipannu, vesikattila, silitysrauta, lamput, taulut ja kukkaruukut putoilla, astiat rikkoutua ja halot lentää uunista.
August Heinosen mökissä, riehui myöhäissyksyllä 1946 reilun kuukauden ajan poltergeist eli räyhähenki. Vai riehuiko? Luonnollista selitystä, joskaan ei luonnotontakaan, ei tuolloin löydetty. Mökki purettiin aivan liian nopeasti.

Lähellä Mäkkylän seisaketta Fonseenintiellä sijainneessa puutalossa tapahtui lokakuussa 1946 kummia. Katolle ropisi kiviä, vaikka eräänä iltana taloa ympäröi aseistettu poliisiketju ja valonheitin. Seuraavaksi sulakkeet alkoivat irtoilla sähkömittarista, kahvipannu, vesikattila, silitysrauta, lamput, taulut ja kukkaruukut putoilla, astiat rikkoutua ja halot lentää uunista.

Loka-marraskuun vaihteessa kaikki oli ohi.

Wikipedia kertoo edelleenkin Mäkkylän poltergeistin jääneen vaille selitystä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kyseessä oli huijaus. IS kertoi asiasta painetussa lehdessä maaliskuussa 2010, mutta artikkelia ei ole julkaistu verkossa aiemmin.

– Edesmennyt isäni paljasti sen, kertoi vantaalainen Pentti Lindfors Ilta-Sanomille vuonna 2010.

Lindforsin mukaan kuukauden päivät kestäneiden outojen ilmiöiden takana oli ”kummitustalossa” asunut hiukan toisella kymmenellä ollut poika.

Lindforsin vuonna 2005 kuollut isä Reino työskenteli tuolloin poliisina Leppävaaran nimismiespiirissä. Lindfors muisti isänsä puheet luettuaan Jani Kaaron Kaiken outouden ensyklopediasta (2009).

Lindfors kuuli arvoituksen ratkaisun vuonna 1996.

– Mäkkylän kummittelusta oli maininta Helsingin Sanomien 50 vuotta sitten palstalla. Vein sen nähtäväksi isälleni.

Nyt Lindfors kertoo isänsä tarinan IS:n lukijoille.

– Siellä oli monena yönä poliisi vahtimassa. Noina öinä kiviä ei lennellyt.

Talon sisällä sen sijaan rätisi ja kolisi. Niinpä poliisi järjesti suuroperaation. Koko talo ympäröitiin ketjulla. Mukana oli valonheitin.

– Se poika oli ketjussa isäni vieressä. Faijalla oli omat epäilyksensä, sodan käynyt mies kun oli. Hän alkoi vedättää poikaa. Faija sanoi, että ”eiii täällä mitään tapahdu”. Poika oli ollut hiljaa ja vastannut ”kyl, kyl kohta rupee tapahtuun”, Lindfors nauraa.

– Sitten faija oli tahallaan mennyt vähän kauemmaksi, jolloin poika huomasi tilaisuutensa tulleen ja kaivoi taskusta kivet.

Taas ropisi. Ja käry kävi.

Poika oli ollut nolona. Ei siitä suurempaa numeroa tehty, mutta kaikki kummittelu loppui siihen.

Lindforsin käsityksen mukaan talon muut asukkaat eivät tienneet pojan poltergeist-kujeista.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt