Kesämökistä talviasuttava - Asuminen - Ilta-Sanomat

Kesämökistä talviasuttava? Lue vinkit!

Säiden kylmetessä on aika kääräistä kesämökki pakettiin. Mutta entä jos haluaisi jatkaa mökkeilyä talvella?

Arto Aniluoto on parhaillaan tekemässä Mikkelin lähellä sijaitsevasta mökistään talviasuttavan. Päämökki kuvassa ylhäällä, saunamökki järven rannassa.

23.10.2010 7:48 | Päivitetty 25.11.2010 18:33

Ilta-Sanomat otti selville, mitä toimenpiteitä mökin muuttaminen talviasuttavaksi vaatii ja mitä se maksaa.

Mökin muuttamiselle talviasuttavaksi on kolmen sanan ohje: tiivistys, eristys ja sähköistys. Kaikkea ei tarvitse tehdä kerralla ja paljon voi tehdä itse, mutta kannattaa aloittaa siitä, mikä palvelee mökin lämmönpitoa parhaiten.

Hyvä talvimökki kuluttaa vähän energiaa.Kun koko projekti on valmis, kukkarosta on huvennut euro poikineen, mutta:

- Talviasuttavaksi tekeminen voi tarkoittaa mökin arvon tuplaamista, huomauttaa toimitusjohtaja Aarne Jussila Rakennustutkimus RTS:stä.

"Vapaus lisääntyy"

Helsinkiläisen Arto Aniluodon mökki sijaitsee Rahulassa, Mikkelistä 20 kilometriä koilliseen. Kesämökin juuret ulottuvat 1800-luvulle. Tuolta ajalta ovat peräisin hirret, joista rakennettiin läheisen maatilan asuintalo.

1970-luvulla talo purettiin ja vanhoista hirsistä Aniluodon isoäiti rakennutti kesämökin. Viisi vuotta sitten Arto sai talon perinnöksi ja käynnisti kunnostusprojektin.

Tavoitteena on tehdä mökki talviasuttavaksi, mikä on Arton mielestä järkevää, kun talon kunnostamiseen kuitenkin investoi.

- Mökin tekeminen talviasuttavaksi lisää vapautta käyttää mökkiä. Luonnossahan on kiinnostavia juttuja eri aikaan vuodesta, Aniluoto toteaa.

Aniluoto kaivoi ojan sähkökaapelille

Tänä kesänä Aniluoto laittoi mökkiinsä sähköt. Hän osti liittymän ja kaivoi sen jälkeen 26 metriä pitkän ja 70 senttimetriä syvän ojan. Sähköasentajat tulivat laittamaan sähkökaapelin ojaan ja asensivat sähkökeskuksen.

Osa sisäsähköistä on jo vedetty, mutta projekti on vielä kesken. Projekti nielee kaikkiaan noin 7000 euroa, mistä suurin osa meni liittymään.

"Tiivistän, hion ja maalaan"

- Kun on sähköt, pystyn käyttämään kunnon työkaluja ja remontoimaan enemmän. Seuraavaksi tiivistän, hion ja maalaan ulkopinnat. Sitten hoidan sisäpinnat niin, ettei lämpö pääse harakoille, Aniluoto kertoo.

Mies vastaa kunnostuksesta pääosin itse.

- Minulle mökillä touhuaminen on sekä kädentaitojen harjoittamista että kuntoilua. On jännää nähdä, mitä kaikkea voi itse tehdä.

1. Tiivistys vähentää vetoa

Parasta olisi olla kaukonäköinen ja jo mökkiä rakentaessa hoitaa esimerkiksi ylä- ja alapohjan eristäminen hyvin, ettei siihen tarvitsisi enää kajota.

Ja tehdä valmiiksi putkituksia sähkölle, vedelle ja viemärille. Jos niin ei ole tehnyt, pitää aloittaa tiivistyksestä.

- Tiivistyksessä on paras hyöty, kun se ei maksa juuri mitään, mutta vähentää vetoa ja pitää lämmön talossa, Rakennustutkimus RTS:n toimitusjohtaja Aarne Jussila neuvoo.

Ensin tiivistetään ikkunoiden saumakohdat sekä lattian, katon ja seinien liittymäkohdat. Omatoiminen työ maksaa enintään muutama sata euroa.

Jussila kertoo, että vanhempien mökkien ikkunat eristävät usein heikosti, joten ne voi vaihtaa. Uusissa ikkunoissa on useampi lasi kuin vanhoissa ja ne maksavat asennettuna helposti 500 euroa kappale.

2. Eristä ensin yläpohja

Seuraava vaihe tiivistyksen jälkeen on eristäminen.

- Eristäminen vaatii enemmän työtä kuin materiaalia. Materiaaliin menee korkeintaan tuhat euroa, Aarne Jussila arvioi.

Vanhojen eristeiden kunto on tarkistettava. Jos ne ovat märkiä tai homeessa, pelkkä lisäeristys pahentaa tilannetta.

Ensin kannattaa eristää yläpohja, sillä lämpö karkaa ylöspäin. Sitten alapohja. Yksi konsti on vaihtaa vanha eriste parempaan, kuten polyuretaaniin.

Ulkoseinät kannattaa jättää viimeiseksi. Eristettäessä on muistettava rakentaa toimiva ilmanvaihto, esimerkiksi talotuulettimella. Toinen tapa eristää on tehdä lisäsiipiä mökin ympärille. Se vaatii rakennuslupia.

3. Vesi kaivosta

Talvimökin tontille kannattaa hankkia kaivo. Tavallisen rengaskaivon rakennuttaminen vaatii kaivuria, kaivorenkaita ja vesipumppua.

Jos vettä ei löydy normaalista syvyydestä, on rakennettava porakaivo. Tällöin porataan niin syvälle, että vettä löytyy.

Jotta vedet saa kaivosta suoraan mökkiin, täytyy kaivaa oja, johon lasketaan vesiputket. Tämän projektin ja tavallisen rengaskaivon hinta on yhteensä noin 2000-3000 euroa.

Porakaivo maksaa 5000-7000 euroa. Kaivovesi ei yleensä jäädy, jos kaivon peittää eristetyllä kannella.

4. Sähköyhtiöön ajoissa yhteys

Sähköä tarvitaan sopivan peruslämmön ylläpitämiseksi.

- Mökkeilijän on otettava sähköyhtiöön ajoissa yhteyttä. Liittymän teko sopimuksesta sähkön viemiseen tontille voi kestää kahdesta viikosta puoleen vuoteen, asiakaspalvelupäällikkö Antti Latsa Suur-Savon Sähkö -yhtiöistä kertoo.

Sähköistyksen hintaan vaikuttaa esimerkiksi etäisyys mökistä lähimpään sähköpisteeseen. Suur-Savon sähkön liittymän hankkiminen maksaa keskimäärin 5000 euroa. Mökin sisäiset asennukset tekee yleensä sähköurakoitsija.

Jo ennen sähköä on mietittävä lämmitystä. Rakennustutkimuksen Jussila ehdottaa varaavaa takkaa, joka maksaa 3000-6000 euroa. Takassa lämpö kiertää ja varautuu massaan ennen haihtumistaan ulkoilmaan.

Mökkiin voi asentaa sähköpatterin tai lattialämmityksen sähkökaapeleilla. Jussilan mukaan ulkoilmalämpöpumppu on edellisiä edullisempi ja energiatehokkaampi vaihtoehto. Pumppu ottaa ulkoilmassa olevaa lämpöä talteen. Se maksaa noin 2000 euroa.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?