Milana Misic kasvoi torin laidalla - Asuminen - Ilta-Sanomat

Milana Misic kasvoi torin laidalla

Laulaja Milana Misic asui isovanhempiensa ja kahden enonsa kanssa Hietalahdenkatu 2:ssa, upeassa jugendtalossa. Milana muutti mummin ja vaarin luokse kaksivuotiaana vuonna 1972, kun hänen vanhempansa Laila Kinnunen ja Miso Misic erosivat. Sen jälkeen hän ei asunut enää koskaan äitinsä kanssa samassa asunnossa.

Milana Misic (oik) juhli 6-vuotissyntymäpäiviään ystävien ja sukulaisten kera Hietalahdentorin varrella olevassa kodissa. Kuvassa takana oleva senkki on nykyään Milanan kodissa muistona lapsuusajoista.­

20.3.2008 8:00

- Vanhempieni kanssa asuin Lähderannassa Espoossa, mutta en muista siitä ajasta mitään, Milana kertoo.

Hietalahdenkadun kodissa oli erikoisuutena kolme sisäänkäyntiä. Yli 130 neliön kokoisessa asunnossa oli neljä huonetta, keittiö, halli ja piianhuone.

Lapsen silmissä olohuone, jota kutsuttiin isoksi huoneeksi, oli järisyttävän valtava. Milana epäilee, että huone ei enää tuntuisi ihan niin valtavalta.

- Kun kasvoin, sain piianhuoneen omaksi huoneekseni. Se oli söpö ja pieni. Minulla oli siellä sänky, kirjoituspöytä ja peilipiironki, Milana muistaa.

Parasta asunnossa oli Milanan mielestä parveke, jossa hän istui ja katseli Hietalahdentorille.1970-luvulla Hietalahdentori oli ruokatori, eikä kirpputori. Myös viereisessä hallissa myytiin pelkästään ruokaa.

- Kun satoi, istuin leveällä ikkunalaudalla katsomassa torille. Siitä on jäänyt se, että vieläkin tykkään vain istua jossakin ja katsella ympärilleni, Milana naurahtaa.

Milanan lapsuudenkoti kuulostaa vauraalta, mutta todellisuudessa hänen isovanhempansa elivät vaatimattomasti.

Koti oli vuokra-asunto, joka meni vuonna 1984 myyntiin. Sen jälkeen perhe muutti Maunulaan.

- Mummi oli ollut piikana, vaari oli tehnyt töitä renkinä. 60-luvulla heille tarjottiin asuntoa ostettavaksi, mutta eivät he sellaista kauppaa uskaltaneet tehdä, Milana tietää.

Milana ei ole koskaan ajatellut, että lapsen ei ole hyvä kasvaa Helsingin keskustassa. Hän leikki lähikortteleissa kavereidensa kanssa rosvoa ja poliisia.

- Siitä tiesi aina kasvaneensa, kun ei enää mahtunut jostakin porttikongin säleiköstä, Milana muistaa.

Milanan kaverit olivat perusperheiden lapsia, mutta kukaan ei kiusannut Milanaa siitä, että hän asui isovanhempiensa ja enojensa kanssa. Milana uskoo sen johtuvan paljolti siitä, etteivät kavereiden vanhemmat tehneet asiasta numeroa.

- Olin hyvin läheinen myös serkkujeni kanssa, Milana kertoo.

Mummin valtakuntaa oli keittiö, johon hän ei halunnut ketään auttamaan. Milanan mieleen on jäänyt, miten mummi teki ruokaa isoissa kattiloissa esiliina päällä.

- Me syötiin mummin ja vaarin kanssa aina yhdessä, mutta enot tulivat ja menivät, Milana muistaa.

Erityisesti nuoremman enon elämä oli levotonta, mikä rassasi kotielämää.

Hietalahdenkadun koti oli sisustettu 1930-luvun huonekaluilla, jotka mummi ja vaari olivat hankkineet mennessään naimisiin.

Aikuisena Milana on ymmärtänyt, miten ihanalta heidän kotinsa näytti.

- Lapsena inhosin mummin ja vaarin vanhoja huonekaluja, senkkejä ja muita. Nyt ne samat huonekalut ovat kodissani, jossa on myös äitini huonekaluja.

Milana Misic on levyttänyt äitinsä Laila Kinnusen lauluja Laulumme-levylleen. Hän tekee edelleen myös optikon töitä. Milana asuu miehensä kanssa Helsingissä Katajanokalla.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?