Venäläisurheilija selitti olevansa kuin legendaarinen suomalaishiihtäjä – tuloksena tyly dopingtuomio

Urheilun vetoomustuomioistuin CAS ei uskonut Jevgeni Utsjugovin selityksiä.

Eero Mäntyranta (vas.) hiihti luontaisesti valtavan korkeilla veriarvoilla. Jevgeni Ustjugovista dopingtutkinta totesi toisin.

27.10.2020 15:35

Venäjän ehdoton tavoite oli johtaa talviolympiakisojen mitalitaulukkoa, kun olympiatuli sammuu Sotshissa 23. helmikuuta 2014.

Tuo tavoite piti aina maanantaihin 26. lokakuuta 2020 saakka. Silloin urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin CAS sai valmiiksi jälleen yhden prosessin, joka liittyi venäläisten Sotshin kisatavoitteiden nimissä harjoittamaan, valtiojohtoiseksi todettuun dopinginkäyttöön.

Kun ampumahiihtäjä Jevgeni Ustjugovin tulokset tammikuun 2010 ja helmikuun 2014 väliseltä ajalta siirtyivät CAS-päätöksen takia ajasta ikuisuuteen, se tarkoitti muun muassa kahta asiaa: Ustjugovin vahvistama Venäjän joukkue menettää 4 x 7,5 kilometrin viestin olympiavoittonsa, ja samalla kisojen mitalitilaston kärkipaikan.

Norja nousi ykköseksi 11 kulta-, 5 hopea- ja 11 pronssimitalillaan. CAS:n päätös nosti Norjan ampumahiihtojoukkueen pronssille. Tämä toi jo lopettaneelle Ole Einar Björndalenille hänen 59. arvokisamitalinsa.

Olympia-aiheisen Inside The Games -verkkosivuston mukaan Ustjugoviin kohdistunut sanktio johtui muun muassa veriarvoja seuraavasta urheilijan biologisesta passista saaduista tiedoista. Passirekisteriin otetuista verinäytteistä havaittiin niin epäilyttävän korkeita hemoglobiiniarvoja, että ne tulkittiin kielletyn verimanipuloinnin aiheuttamiksi.

Ustjugovin puolustuksesta tuli mieleen Suomen 1960-luvun hiihtokuningas, jo edesmennyt Eero Mäntyranta, jonka luontaiset, manipuloimattomat hemoglobiiniarvot huitelivat pitkälti yli 200:ssa. Se teki lappilaisesta aikansa huikeimman hapenottokoneen hiihtourheilussa.

Mäntyrannan koko suku tutkittiin aikanaan poikkeuksellisten veriarvojen vuoksi, ja niiden selittäjäksi paljastui geneettinen mutaatio.

Samantyyppisellä mutaatiolla Ustjugovin korkeita veriarvoja selittivät myös hänen lakimiehensä. Heidän mukaansa koko perheen hemoglobiiniarvot ovat hyvin korkeat, ja Ustjugovilta olisi mitattu erittäin korkeita veriarvoja vielä aktiiviuran päätyttyä – jolloin niiden manipuloinnissa urheiluhyödyn saavuttamiseksi ei olisi enää mitään logiikkaa.

CAS katsoi kuitenkin näytön kielletystä verimanipuloinnista niin painavaksi, että ratkaisi asian Kansainvälisen ampumahiihtoliiton voitoksi ja Ustjugovin tappioksi.

Eero Mäntyrannan uran kohokohta oli kaksi kultamitalia Innsbruckin talviolympiakisoissa 1964.

Suomalaisista huippuhiihtäjistä hemoglobiiniarvojensa kanssa on viimeksi ollut vaikeuksissa Krista Pärmäkoski (tuolloin Lähteenmäki). Hän sai tammikuussa 2011 jo toisen kerran urallaan tuolloin käytössä olleen viiden päivän starttikiellon liian korkean hemoglobiiniarvon takia. Hän hankki taustajoukkoineen Kansainväliselle hiihtoliitolle näytön siitä, että hänen ja koko lähisuvun luontaiset veriarvot ovat korkeita.

Pärmäkoski saikin poikkeusluvan urheilla raja-arvon (naisilla 160) ylittävästä hemoglobiinista huolimatta. Nykyään poikkeusluvat ovat historiaa, kun valvontaa tehdään säännöllisesti täydennettävällä biologisella passilla.

Sotshin venäläismitalisteista peräti 13 on nyt saanut jälkikäteen dopingrangaistuksen. Ustjugov-päätös näyttää ulottavan haaransa myös edellisiin, Vancouverin 2010 talvikisoihin. Jos kisoissa yhteislähdön kultaa ja viestin pronssia saavuttaneen venäläisen tulokset pyyhitään niistäkin, yhteislähdön ykköseksi nousee Martin Fourcade ja viestin kolmanneksi Ruotsi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?