Kolumni: Kaisa Mäkäräinen lopetti uransa – mitä jäi jäljelle? - Ampumahiihto - Ilta-Sanomat

Kolumni: Mitä jäi jäljelle? Yksi fakta pysäyttää Kaisa Mäkäräisen lopetettua uransa

Upean uran lopettamisen julkistaminen oli lauantaina Kaisa Mäkäräiselle emotionaalisesti kova paikka.

Julkaistu: 16.3. 6:30

Suomesta löytyy Mäkäräisen jälkeen yksi ainoa urheilija, joka ilman mitään reunaehtoja pystyy voittamaan lajinsa henkilökohtaisen MM- tai olympiakullan, kirjoittaa Pekka Holopainen.

Ampumahiihdon maailmancup Kontiolahdella alkoi torstaina hyvin pian sen jälkeen, kun valtioneuvosto oli antanut uudet ohjeistukset koronaviruksen varalta.

Reaktioajan vähäisyys antaa järjestäjille edes hieman anteeksi sitä suoranaista vastuuttomuutta, että virustartuntojen ydinalueilta saapuneita vieraita kilpailutettiin ja kestittiin Suomessa, jossa samaan aikaan käytännössä kaikki muu urheilutoiminta lyötiin toistaiseksi säppiin.

Ainoan merkityksen tarpeettomalle tapahtumalle antoivat kahden laji-ikonin jäähyväiset. Ensin heilutti hyvästiksi sekä maailmancupien että arvokisojen kuningas Martin Fourcade ja hänen jälkeensä Suomen suosituin naisurheilija Kaisa Mäkäräinen.

Hänen uransa muistetaan ennen kaikkea valtavasta menestyksestä maailmancupissa, joka ampumahiihdon kaltaisessa lajissa kertoo erinomaisesta arjenhallinnasta. Huippu-urheilun juhlahetkiksi laskettavat arvokisat olivat hänelle paljon vaikeampia. Kontrasti oli kiehtova ja inhimillinen. Toki arvokisoissakin Mäkäräinen hiihti ja ampui mitalin noin joka 10:nnessä henkilökohtaisessa kilpailussaan. Se on täysin tekemätön paikka 99 prosentille suomalaisista edustusurheilijoista.

Pieni murhe

Koronaviruksen rinnalla stadionin sulkeminen katsojilta on murheista pienimpiä, mutta totta ihmeessä kainuulaisesta pohjoiskarjalaistunut Mäkäräinen, 2010-luvun jopa paras suomalainen yksilöurheilija, jos kuka olisi ansainnut jättää hyvästinsä täpötäydelle katsomolle.

Sitä iloa hänelle tuskin tarjotaan myöskään perjantaina 3. huhtikuuta. Silloin Mäkäräisen kotipaikassa, Kainuun pienellä Ristijärvellä, pitäisi hiihtää 10 kilometrin SM-tittelistä vapaalla tekniikalla.

Mäkäräinen olisi kuulunut tässä koko uransa viimeisessä kilpailussa mestarisuosikkeihin, mutta tuskin saamme koskaan tietää, olisiko hän pystynyt Krista Pärmäkosken lyömään. Hiihtoliitto kun kantanee alkuviikosta yhteiskuntavastuutaan ilmoittamalla, että tämän kauden SM-mitalit on jaettu.

Katastrofi

Jos Mäkäräisen lopettamista pohditaan hänen oman lajinsa näkökulmasta, sen merkitystä ei tarvitse rautalangasta vääntää. Katastrofi mikä katastrofi. Supertähden ja Ylen tv-tuotteen ansiosta perussuosio on kuitenkin korkea, mikä antaa lajille muutaman vuoden armonaikaa puskea joku edes kansainvälisen huipun tuntumaan. Uuden Mäkäräisen todennäköisyys näkyvissä olevassa tulevaisuudessa on nolla. Niin poikkeustapauksesta on kyse.

Mäkäräinen saavutti maailmancupissa palkintosijoja 13 vuoden ja yhden kuukauden aikaikkunassa. Paremmaksi ovat modernina aikana pistäneet Harri Kirvesniemi ja Janne Ahonen.

Janne Ahonen kuuluu harvoihin suomalaisurheilijoihin, jotka saavuttivat maailmancupin palkintosijoja pidemmällä aikajänteellä kuin Kaisa Mäkäräinen.

Vaikka jo nyt tiedetään koko lailla se, mitä ampumahiihdosta lähtee, lopullista vastausta kerrannaisvaikutuksineen esimerkiksi kumppanuusmarkkinoilla saadaan vielä odottaa. Jos asian kääntää kysymykseksi, mitä suomalaiseen olympialajien huippu-urheiluun Mäkäräisen jälkeen jää, vastaus ei ole kaunis.

Suomesta löytyy hänen jälkeensä tutuissa kesä- tai talvilajeissa yksi ainoa urheilija, joka ilman mitään reunaehtoja pystyy voittamaan lajinsa henkilökohtaisen MM- tai olympiakullan. Hän on tietenkin hiihtäjä Iivo Niskanen.

Reunaehdot tarkoittavat tässä yhteydessä mm. sitä, ettei voittaminen vaadi vastustajilta mentaalista, fyysistä tai varusteteknistä epäonnistumista eikä Niskasen tarvitse urheilla kuin kovalla perustasollaan. Ainuttakaan toista tällaista urheilijaa ei jää jäljelle, jos listaaja ei unelmahöttöile ja toiveajattele.

Vuosina 2008–12 Vuoden urheilija oli joka kerta nainen, kerran myös Mäkäräinen. Tämä kevät muistetaan myös muiden ikonisten, lajeissaan tietä raivanneiden naisurheilijoiden kuin Mäkäräisen lopettamisesta. Petra Ollin, 25, motivaation täydellinen sammuminen oli monille jopa shokki.

Neljääkymppiä lähestyvät Eva Wahlström ja Mäkäräinen taas lähtivät näyttämöltä juuri oikeaan aikaan: eivät hetkeäkään liian aikaisin, eivät hetkeäkään myöhässä.

Ja vielä: Helsinkiin suunnitellaan sekä jääpallo- että luisteluareenaa: toista Malmille, toista Myllypuroon. Ne olisivat jääpallolle ja pikaluistelulle maan ensimmäiset sisäsuorituspaikat. Kisaan hyppää mukaan myös Pori. Sen urheilukeskuksen kehityssuunnitelma sisältää areenan, jossa voisi harrastaa kumpaakin mainittua lajia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?