Kaisa Mäkäräisen ja Jarmo Punkkiset päät paukkuivat välillä yhteen - Ampumahiihto - Ilta-Sanomat

Kaisa Mäkäräisen valmentaja Jarmo Punkkinen: ”Päät paukkuivat Kaisan kanssa välillä yhteen”

Kaisa Mäkäräinen ja Jarmo Punkkinen Kuopion SM-hiihdoissa vuonna 2011.

Julkaistu: 15.3. 17:02

Kaisa Mäkäräisen valmentaja Jarmo Punkkinen ihailee Mäkäräisen analyyttisyyttä ja vaatimustasoa, jonka Mäkäräinen asetti itselleen ja kaikille läheisilleen.

Kun Kaisa Mäkäräinen päätti huikean ampumahiihtouransa lauantaina Kontiolahdella, tv-kuvat poimivat lähetykseen myös Mäkäräisen henkilökohtaisen valmentajan Jarmo Punkkisen.

Mäkäräistä 13 vuotta valmentanut Punkkinen oli silmin nähden liikuttunut ja pyyhki kyyneleitä silmäkulmistaan halatessaan suojattiaan viimeisen startin maalissa.

– Siinä halauksessa oli se koko 13 vuoden yhteinen historiamme. Varmasti molemmilla oli siinä hetkessä isot myllerrykset sisällä. Viimeksi kulunut vuorokausi on ollut aika tunteisiin menevä. Suurin kuohu on nyt jo takanapäin, nyt on sellainen seesteinen olo, Punkkinen sanoi Ilta-Sanomille puhelimitse sunnuntaina päivällä.

Punkkinen ryhtyi Mäkäräisen valmentajaksi keväällä 2007 ja sai käsiinsä lahjakkaan 24-vuotiaan urheilijan.

– Kaisa oli jo silloin hyvällä tasolla, hän kolkutteli aivan kansainvälisen huipun portteja, Punkkinen muistelee.

Punkkisen valmennuksessa Mäkäräisestä jalostui koko 2010-luvun kokonaisvaltaisesti paras naisampumahiihtäjä maailmassa.

Tuloksetkin olivat hurjat ja kerrassaan ainutlaatuiset: MM-kulta, MM-hopea, neljä MM-pronssia, kolme maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa, 85 palkintokorokesijaa maailmancupin kilpailuissa ja historian ainoana naisena yli 10 000 pistettä maailmancupissa!

Minkälainen valmennettava Mäkäräinen oli?

– Erittäin vaativa. Kaisa on analyyttinen, fiksu ja terävä urheilija, ja hän tietää itse fysiologiasta ja kestävyysurheiluharjoittelusta todella paljon.

– Se ei mennyt koskaan sillä tavalla, että minä tein harjoitusohjelmat ja Kaisa noudatti niitä. Kaikki piti perustella, ja kävimme kaiken yhdessä perusteellisesti läpi. Teimme kaiken koko ajan yhteistyössä, Punkkinen kertaa.

– Emme unohtaneet perusasioita mutta emme myöskään muuttaneet mitään isoa. Se oli itsellenikin todella kiehtovaa ja opettavaa, kun valmennettava piti saada ymmärtämään harjoituksen perusperiaate ja vaikutus, Punkkinen lisää.

Jarmo Punkkinen (vas.), Kaisa Mäkäräinen ja Mäkäräisen puoliso Jarkko Siltakorpi juhlistivat Mäkäräisen MM-kultaa kansanjuhlassa Joensuussa huhtikuussa 2011.

Kun kaksi vahvaa, vaativaa ja tavoitteellista persoonaa tekee yhteistyötä, yhteenotoiltakaan ei voi välttyä. Eivät voineet Punkkinen ja Mäkäräinenkään.

– Kyllä meillä päät paukkasivat välillä yhteen. Eivät usein, mutta sitten kun oli isoista asioista kyse, niin kyllä välillä kolisi. Me molemmat kuitenkin tiesimme, että kuvio kestää sen, että päät paukkaavat välillä yhteen, Punkkinen naurahti.

Kaksikolla on läpi vuosien ollut valtavan suuri kunnioitus toisiinsa. Mäkäräinen on useasti sanonut, että hän ei voisi urheilla kenenkään muun valmennuksessa kuin Punkkisen.

Mäkäräisessä Punkkinen ihailee erityisesti tämän paneutumista ja sitoutumista sekä suunnatonta vaatimustasoa – sekä itselleen että kaikille lähipiiriinsä kuuluville.

– Oli kyse todella isosta urheilijasta. Oli kyse sitten yksittäisestä harjoituksesta tai isosta kuvasta, Kaisa oli asenteeltaan niin ammattilainen kuin olla voi.

– Kaisa uskalsi asettaa riman korkealle ja vielä ymmärsi, miten korkealla se on. On niin helppoa asettaa tavoitteet korkealle, mutta Kaisalla oli kristallinkirkas käsitys, mitä maailman huipulle pääseminen vaatii. Ja hän osasi realisoida sen, Punkkinen ihailee.

– Olen siinä tilanteessa tajunnut myös oman vastuuni ja sen, miten isosta urheilijasta on kyse. Sitä koki itsekin olevansa osa tulosta, Punkkinen sanoi.

Kausi 2010–11 oli Kaisa Mäkäräiselle todellinen täysosuma: MM-kulta ja -hopea, maailmancupin kokonaiskilpailun voittajan iso kristallipallo ja takaa-ajocupn voitosta tullut pienempi kristallipallo.

Punkkinen sanoo, että ensimmäisen kerran Mäkäräinen pohti vakavissaan lopettamista Sotshin talviolympialaisten 2014 jälkeen. Silloin Punkkinen ja Mäkäräinen kävivät aiheen tiimoilta ensimmäiset keskustelut.

Sen jälkeen kaksikolla oli aina vuosi kerrallaan -projekti. He kokoontuivat aina kauden jälkeen Kontiolahdelle hiihtelemään yhdessä ja puimaan mennyttä kautta.

– Kaisa hiihti perinteistä ja minä vapaata, jotta saimme vauhtimme suunnilleen synkkaamaan, Punkkinen nauroi.

Uusi vakavampi keskustelu oli Pyeongchangin talviolympialaisten jälkeen, kun himoittu olympiamitali jäi uralta puuttumaan.

– Silloin sanoinkin Kaisalle, että minä en enää puhu jatkamisesta mitään, vaan ”sinun pitää tehdä itse päätökset”.

Lopullisen päätöksen suojattinsa lopettamisesta Punkkinen kuuli Anterselvan MM-kisojen jälkeen, kun Punkkinen oli seuraamassa Mäkäräisen harjoituksia Kontiolahdella ennen Nove Meston maailmancupia.

– Silloin Kaisa mainitsi yhdessä sivulauseessa, että menossa on viimeinen kausi.

– Sen jälkeen kisojen seuraamisesta ei sillä tavalla tullut enää mitään. Kyllähän minä kisoja katselin telkkarista tai datacenterin liveseurannasta, mutta ajatukset pysyivät ihan muualla. Mieleen palautui se koko 13 vuoden yhteinen historia, pieniä palasia sieltä täältä, Punkkinen kertoi.

Kaisa Mäkäräinen sai lopettaa uransa kotistadionillaan. Lauantainen Kontiolahden takaa-ajokisa jäi uran viimeiseksi.

Julkiseksi Mäkäräisen päätös tuli vasta lauantaina, noin tunti ennen uran päätöskisaa, Kontiolahdelle päättyneen maailmancupin naisten takaa-ajoa.

– Viimeinen kisa oli kuin Kaisan koko ura pienoiskoossa. Oli hurjaa draamaa! Olisi ollut todella upeaa, jos Kaisa olisi päässyt päättämään uransa palkintopallilla, Punkkinen hehkuttaa niukasti neljänneksi jäänyttä Mäkäräistä.

Mäkäräinen oli Punkkisen ainoa valmennettava, ja nyt yli 45 vuotta valmennustöissä ollut Punkkinen pääsee itsekin eläkkeelle.

– Olen valmentanut kaudesta 1972–73, ja jokaisella kaudella ovat olleet omat haasteensa. Matka 1970-luvun alusta tähän päivään on ollut melkoisen iso juttu! Uskon, että se matka on nyt tässä.

– Koskaan ei tietysti pidä sanoa, ettei koskaan enää. Vuoden 2001 Lahden MM-hiihtojen jälkeen olin aivan varma, etten valmenna ketään enää koskaan! Punkkinen virnistää.

Kunnes kuvaan astui eräs 24-vuotias Kaisa Mäkäräinen. Loppu on suurta suomalaista ampumahiihto- ja kestävyysurheiluhistoriaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?