Näin Kaisa Mäkäräisestä tuli tähti – ponnahti maailman­maineeseen pienestä kainuulais­pitäjästä - Ampumahiihto - Ilta-Sanomat

Näin Kaisa Mäkäräisestä tuli tähti – ponnahti maailman­maineeseen pienestä kainuulais­pitäjästä

Kaisa Mäkäräinen teki ainutlaatuisen uran ampumahiihdon maailman kärjessä.

Julkaistu: 15.3. 6:40

Maaseudun tyttö Kaisa Mäkäräinen ponkaisi maailmanmaineeseen vajaan 1500 asukkaan pienestä kainuulaispitäjästä Ristijärveltä kovalla ja pitkäjänteisellä työllä.

Maastohiihdostahan se kaikki alkoi. Pienessä Ristijärven kunnassa Kainuussa ei 1980-luvun lopulla ollut mahdollisuutta paljon muuhun kuin peruslajien harrastamiseen.

Kaisa Mäkäräinen kilpaili ensimmäisen kerran hiihdossa 4-vuotiaana – oli kova aie tulla uudeksi Marjo Matikaiseksi, Pirkko Määtäksi tai Marja-Liisa Kirvesniemeksi.

Maastohiihtoura jatkui, mutta ensimmäinen kosketus tulevaan tuli Vuokatin urheilulukiossa 1990-luvun lopussa.

– Urheilulukiossa oli paljon kavereita, jotka harrastivat ampumahiihtoa. Laji tuli tutuksi, Mäkäräinen sanoi Ilta-Sanomille helmikuussa 2012.

Lopullinen sysäys uuden historian kirjoittamiseen tuli, kun Mäkäräinen lähti opiskelemaan Joensuun yliopistoon fysiikan laitokselle 2003.

– Minulla oli ollut vähän huono vuosi maastohiihdossa. Kaiken päälle tuli muutto Joensuuhun. Alkoi tuntua, että voisi kokeilla jotain ihan uutta urheilurintamallakin.

– Oli paljon enempi niitä, jotka olivat sitä mieltä, ettei lajinvaihdossa ollut mitään järkeä. Mutta kun muutos tuli omasta tahdostani, niin olin tosi motivoitunut, Mäkäräinen muisteli.

Kaisa Mäkärisen ura päättyi Kontiolahdelle.

Mäkäräinen muistaa varautuneensa siihen, että lajinvaihdosta tulisi ohdakkeinen. Kokemus aseista oli jäänyt pariin ampumakertaan lukiokaverien kanssa Vuokatissa.

– Tiesin, ettei kyse ollut helposta lajista. Ajatukseni oli, että vuoden kokeilen ja jos ei tule yhtään mitään, niin unohdan ampumahiihdon.

– Olihan se hirveän vaikeaa ja raastavaa aluksi, kun tulos näkyi konkreettisesti heti ampumapaikalla. Jotta pääsee sinuiksi lajin, ampuma-asennon ja pyssyn kanssa, oli oltava valmis olemaan 5–7 kertaa viikossa ampumapenkalla.

– Hermoja koettelevaa se oli monta vuotta ennen kuin alkoi ymmärtää lajin luonteen. Sen että tänään voi olla hyvä päivä ja huomenna en osu yhtään mihinkään. En ihmettele, jos moni vuoden kokeilemisen jälkeen turhautuu ja hylkää lajin.

Nuorten maajoukkueeseen ja maailmancupiin

Mäkäräisen ei tarvinnut turhautua eikä hylätä ampumahiihtoa. Pääasiassa hyvän hiihtovauhtinsa ansiosta Mäkäräinen nousi heti nuorten maajoukkueeseen ja nuorten MM-kisoihin tammikuussa 2004. Sijoitukset vaihtelivat välillä 23–51.

Maailmancupia Mäkäräinen on kiertänyt syksystä 2005. Ensimmäinen maailmancupin startti oli shokki: Mäkäräinen oli 7,5 kilometrin pikakisassa Östersundissa 94:s (!) neljä minuuttia ja 44 sekuntia voittajasta jääneenä.

– Oli minulla tietysti jännitystäkin, kun olin ensimmäistä kertaa mukana, mutta kyllä siinä kyselin itseltäni, olenko oikeasti tällä tasolla, Mäkäräinen naurahti.

Kuitti tuli heti reilu viikko myöhemmin. Mäkäräinen oli Hochfilzenin pikakisassa 29:s ja kuittasi uransa toisessa maailmancupin startissa heti uransa ensimmäiset pisteet.

– Kyllä se motivoi tosi paljon, kun pääsi heti pisteiden makuun. Kun olin uusi maajoukkueessa, vertasin itseäni enemmän muihin suomalaisiin - ja pysyin hyvin mukana.

Ensimmäisen kerran Mäkäräinen nousi maailmancupissa 20 parhaan joukkoon syksyn 2006 avauksessa, kun hän oli Östersundin normaalimatkalla 11:s. Samalla kaudella, tammikuussa 2007 tuli ensimmäinen sijoitus kymppisakkiin Pokljukan yhteislähtökisassa, kun Mäkäräinen oli seitsemäs.

– Oli tosi iso juttu päästä kahdeksan parhaan kukitukseen ja palkintorahoille. Nälkä alkoi kasvaa syödessä. Samoin kun alkoi päästä mukaan yhteislähtökisoihin, tunsi kuuluvansa lajin parhaimmistoon.

Kaisa Mäkäräinen aseensa kanssa Joensuussa vuonna 2007.

Pitkäjänteinen työ jatkui. Ensimmäisen kerran Mäkäräinen murtautui palkintopallille joulukuussa 2007 Pokljukassa, naisten pikakisan kakkostilalla. Se oli Mäkäräisen uran 44. startti.

Mutta sitä suurinta – maailmancupin osakilpailuvoittoa – Mäkäräinen joutui odottamaan lähes kolme pitkää vuotta lisää. Uran ensimmäinen voitto tuli 3.12.2010 Östersundin pikakisassa, startissa numero 105.

-– Kyllä ensimmäisessä voitossa varmaan vähän henkistäkin muuria oli. Vaikka olinkin tiennyt, että kun olin pystynyt olemaan palkintopallilla jo muutamaan kertaan, niin se ykköstilakin on mahdollinen, mutta antoihan se eka voitto kauan odottaa itseään. Olisihan se voinut tulla paljon aikaisemminkin, mutta se kertoo vain lajin vaativuudesta, Mäkäräinen myönsi.

Historiallinen maailmanmestaruus

Ensimmäisestä voitosta alkoikin uskomaton menestyskulku, joka huipentui Hanti-Mansijskin MM-kisoihin maaliskuussa 2011. Mäkäräinen sai MM-hopeaa pikakilpailussa Saksan Magdalena Neunerin jälkeen, ja osat vaihtuivat seuraavan päivän takaa-ajossa, ja Mäkäräinen pääsi juhlimaan MM-kultaa ensimmäisenä suomalaisnaisena.

Kaksi MM-mitalia ja maailmancupin kokonaiskilpailun voitto – molemmat olivat historiallisia saavutuksia suomalaiselle naisampumahiihtäjälle.

Saavutukset poikivat kutsun Linnan juhliin itsenäisyyspäivänä ja valinnan Suomen Vuoden urheilijaksi 2011.

Vuosi 2011 oli Kaisa Mäkäräiselle jättipotti.

Läpimurtokauden jälkeen Mäkäräinen on pysynyt lajin absoluuttisella huipulla yhdeksän vuotta. Hän on voittanut maailmancupin kokonaiskilpailun yhteensä kolme kertaa, saavuttanut Hanti-Mansijskin mitalien lisäksi vielä neljä MM-pronssia.

Uran ainoa musta piste on se, että olympiamitali jäi Mäkäräiseltä puuttumaan. Mäkäräinen osallistui kolmiin talvikisoihin (Vancouverissa 2010, Sotshissa 2014 ja Pyeongchangissa 2018), ja 11 henkilökohtaisesta olympiastartista parhaaksi sijoitukseksi jäi Sotshin yhteislähdön kuudes sija.

Mäkäräinen on noussut maailmancupin kisoissa palkintopallille yhteensä 85 kertaa. Sillä hän jakaa kaikkien aikojen ykköspaikan Ruotsin Magdalena Forsbergin kanssa.

Viimeiseksi arvokisoiksi jäivät helmikuun 2020 MM-kilpailut Italiassa.

Lisäksi Mäkäräinen on saanut uskomattoman hienolla uralla palkintorahaa reilut miljoona euroa.

Kaiken huipuksi Mäkäräinen sai lopettaa huiman uransa kotistadionillaan Kontiolahdella – paikassa, jossa hän on harjoitellut tunteja ja taas tunteja. Valitettavasti suomalaisyleisö ei päässyt mukaan Mäkäräisen jäähyväisiin, sillä Kontiolahden kisat urheiltiin tyhjille katsomoille.

Mäkäräinen kuitenkin sanoi toivovansa, että hänellä on mahdollisuus tavata faninsa vielä kertaalleen jossakin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?