Kommentti: Kiitos, Kaisa, kaikesta! - Ampumahiihto - Ilta-Sanomat

Kommentti: Kiitos, Kaisa, kaikesta!

Kaisa Mäkäräinen kilpaili lauantaina viimeistä kertaa urallaan.

Julkaistu: 14.3. 18:06

Kaisa Mäkäräinen nosti yksin ampumahiihdon yhdeksi Suomen suosituimmista ja seuratuimmista lajeista, kirjoittaa Petri Seppä.

Maailmancupin päätöskilpailu Kontiolahdella jäi kahden suuren lajilegendan jäähyväistapahtumaksi.

Perjantai-iltana Ranskan Martin Fourcade ilmoitti, että sunnuntain takaa-ajo jää pitkän ja menestyksekkään uran viimeiseksi. Lauantaina, noin tunti ennen naisten takaa-ajokisan alkua, Kaisa Mäkäräinen ilmoitti omalla Instagram-tilillään, että myös hän jättää kilpakentät Kontiolahdella.

Ampumahiihto menetti alle 24 tunnissa kaksi todellista legendaa. Voi huoletta sanoa, että kokonaisvaltaisesti koko 2010-luvun paras mies- ja naisampumahiihtäjä jättivät aktiiviuralleen hyvästit samana viikonloppuna.

Fourcaden meriittilista on kiistaton: seitsemän peräkkäistä maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa, 34 arvokisamitalia, joista seitsemän olympialaisista – ja niistä vielä viisi kultaista! Fourcade on Ranskan kaikkien aikojen menestynein olympiaurheilija.

Mäkäräisen meriittilista ei aivan vedä vertoja Fourcadelle mutta on silti suomalaisessa urheilussa todella upea: kolme maailmancupin kokonaisvoittoa, kuusi MM-mitalia ja 85 kertaa palkintopallilla eli naisampumahiihtäjistä kaikkien aikojen eniten yhdessä Magdalena Forsbergin kanssa. Mäkäräinen on myös historian ainoa naisampumahiihtäjä, joka on urallaan kerännyt yli 10 000 maailmancupin pistettä!

Mäkäräinen ampui viimeiseltä pystypaikaltaan puhtaasti.

Oleellinen ero huippukaksikon välillä on se, mikä merkitys heillä on ollut lajiin omassa maassaan. Fourcaden saavutuksia ei voi mitenkään väheksyä, mutta Ranska on kuitenkin niin vahva ampumahiihtomaa, ettei se ole koskaan ollut pelkästään Fourcaden menestyksen varassa. Ei miehissä eikä naisissa.

Mäkäräinen puolestaan on yhtä kuin koko suomalainen ampumahiihto koko 2010-luvulla. Mäkäräinen on ollut palkintopallilla urallaan tuon 85 kertaa, kaikki muut suomalaiset koko 2010-luvulla yhteensä kolme kertaa. Ne kaikki kolme on ottanut Mari Eder (tuplavoitto Oslossa maaliskuussa 2017 ja kolmostila Kontiolahdella helmikuussa 2014).

Mäkäräinen nosti Suomen ampumahiihdon yksin synkkyyden alhosta salonkikelpoiseksi lajiksi 2000-luvun lopussa ja on pitänyt ampumahiihdon yksin esillä ja kansalaisten kiinnostuksen kohteena vuosikymmenen ajan. Mäkäräisen ansiosta ampumahiihto on noussut yhdeksi suomalaisten suosituimmista ja seuratuimmista lajeista, ja maailmancupin lähetykset keräävät viikonlopusta toiseen satojentuhansien katsojien tv-yleisöt.

Ja upeita, ikimuistoisia ja herkkiä hetkiä Mäkäräinen on suomalaisille tarjoillut kosolti. Omissa muistikuvissani kirkkaimmat ovat Mäkäräisen ensimmäinen maailmancupin osakilpailuvoitto Östersundissa joulukuussa 2010. Se tuli sittenkin yllätyksenä, mutta siitä alkoi yksi kaikkien aikojen suurimmista tuhkimotarinoista ja läpimurtokausista, jota suomalainen urheiluhistoria tuntee.

Seuraavat isot väristykset olivat luonnollisesti Hanti-Mansijskin MM-kisat maaliskuussa 2011. Mäkäräinen kruunasi läpimurtokautensa kahteen MM-mitaliin, joista takaa-ajon kultamitali oli ensimmäinen suomalaisnaisen voittama MM-kulta ampumahiihdossa.

Kontiolahden MM-kisoista on mieleen jäänyt normaalimatkan liki mielipuolinen loppukiri, kun Mäkäräinen nousi MM-pronssille vain 0,4 sekunnin turvin ennen Italian Dorothea Wiereriä. Myös Hochfilzenin MM-kisojen yhteislähdön loppuveto oli hurja, kun Mäkäräinen poimi viimeisellä hiihtolenkillä selän toisensa jälkeen ja nousi niin ikään MM-pronssille.

Vielä uransa viimeisessä startissaankin Mäkäräinen järjesti kotistadionillaan kovan jännitysnäytelmän, kun hän nousi 18. tilalta aivan palkintokorokesijan tuntumaan neljänneksi.

Hetkiä viimeisen kisan jälkeen. Suomalaiseen ampumahiihtoon jää ammottava aukko Mäkäräisen väistyessä sivuun.

Myös karvaat pettymykset ovat kuuluneet Mäkäräisen uraan. Lohduttomia kyyneleitä epäonnistuneiden arvokisastarttien jälkeen on nähty.

Mäkäräisen suuruutta kuvaa se, että hän pystyi venymään 2010-luvulla joka kausi vähintään yhteen voittoon. Niin vielä tälläkin kaudella, joka muutoin oli hurjaa vuoristorataa ja jo isojen vaikeuksien sävyttämä. Niin vain Mäkäräinen venyi ykköseksi Oberhofin tuulisessa yhteislähtökisassa tammikuun alussa, kun hurja hiihto ja tarkka ampumasuoritus onnistuivat vielä kerran samana päivänä.

Suomen ampumahiihdolla on edessään synkkä korpitaival nyt, kun lajin ykköskannattelija vetäytyy. Lajiväen täytyy kädet kyynärpäitä myöten ristissä toivoa, että Tero Seppälän kehityskäyrä ottaa mittavan piikin ylöspäin.

Mutta siltikin – kaikella kunnialla Seppälää kohtaan – hän ei ole karismassaan millään muotoa Mäkäräisen tasolla. Mäkäräinen on erittäin karismaattinen persoona, analysoiva, kriittinen, vaativa ja välillä kipakkakin. Kaikki luonteenpiirteet ovat tehneet hänestä valovoimaisen tähden ja suuren urheilijan niin Suomessa kuin laajalti kansainvälisestikin.

Mäkäräisen uraa 10 vuotta seuranneena en voi kuin nostaa hatun pois päästä ja kumartaa syvään hänen saavutuksilleen ja etenkin siitä, että hän on pysynyt 10 pitkää kautta maailman absoluuttisella huipulla noin kilpaillussa ja kansainvälisesti supersuositussa lajissa.

Kiitos, Kaisa, aivan mielettömän hienosta urasta – ja oikein auvoisia aktiiviuran jälkeisiä päiviä!

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?