Ampumahiihto

Muistatko DDR-taustaisen urheilulegendan? Hiihti ilman hanskoja 20 asteen pakkasilla – ”Luonnonoikku”

Julkaistu:

Ampumahiihto
Ampumahiihdon saksalaistähden Sven Fischerin tavaramerkki oli ilman käsineitä kisaaminen.
Siperian kuivia pakkastuulia. Lumituiskua, kylmää viimaa ja parinkymmenen asteen pakkasia. Ei tunnu missään – ampumahiihdon saksalaistähti Sven Fischer kilpaili aina ilman hanskoja.

Ilman käsineitä kisaaminen oli Fischerin tavaramerkki. Eikä Fischer, 47, ollut kilpaillessaan mikään tusinamies.

DDR:n puolella Schmalkaldenissa syntynyt Fischer päätti hohdokkaan uransa vuonna 2007. Hän saavutti kaikki arvokkaimmat palkinnot eli olympiakultaa, maailmanmestaruuden ja maailmancupin kokonaiskilpailun voiton.


MM-hopeamitalisti Vesa Hietalahti, 49, kilpaili aikoinaan monissa samoissa kilpailuissa kuin Fischer. Hietalahti ei nähnyt Fischeriä koskaan kisaamassa hanskat kädessään.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– Ilmeisen hyvä verenkierto hänellä oli sormissa, kun tuollaiseen pystyi. Ei minulla olisi tullut koskaan mieleen vetää ilman hanskoja. Kyllä minulla olisivat jäätyneet sormet alta aikayksikön, Hietalahti naurahtaa.

– Joku luonnonoikku hänen piti olla, Hietalahti päivittelee.

Hietalahti itse piti hanskoja kesällä rullahiihdossakin.

– Hanskojen käyttö esti myös hiertymiä ja rakkoja, hän kertoo.

Hietalahden mukaan osa ampumahiihtäjistä käytti ja käyttää hanskoja, joissa on liipaisinsormen kohdalla aukko, josta saa pujotettua sormen ampumista varten. Hän ei itse käyttänyt tällaista mallia.

– Tuntuma liipaisimeen voi olla tällaisilla ”reikähanskoilla” parempi, mutta jos sormi jäätyy, niin sitten siinä ei ole mitään tuntumaa.

Fischerillä ei tällaista ongelmaa ollut. Hän ei tarvinnut hanskoja lainkaan.

– Olen vain kuuma kaveri, Fischer vitsaili taannoin saksalaiselle Osthessen Zeitung -lehdelle.

– Minulla on erittäin hyvä verenkierto. Voin mennä ilman hanskoja 20 asteen pakkasessa. Ja koska alle 20 asteen lämpötiloissa kilpailuja ei ollut, ei minua koskaan nähty käsineet kädessä, Fischer selvitti.


Kontiolahdella järjestettiin ampumahiihdon MM-kilpailut 1999. Kisat jäivät monen mieleen erityisesti siksi, että kisalähtöjä jouduttiin siirtämään paukkupakkasten takia.

Järjestäjät tekivät kaikkensa, jotta kilpailijat olisivat päässeet ladulle. Latuja ja ampumapaikkoja yritettiin lämmittää kaasukäyttöisillä lämpöpuhaltimilla. Latujen varrella poltettiin myös nuotioita.

Lisäksi paikalla pörräsi helikopteri, jolla yritettiin epätoivoisesti sekoittaa ilmaa siten, että sää lauhtuisi sopiviin pakkaslukemiin.

Pakkanen paukkui kuitenkin pahimmillaan yli 35 asteen lukemissa ja kisoja siirrettiin päivä toisensa jälkeen. Lopulta päästiin kisaamaan, kun pakkanen laski järjestäjien mukaan juuri ja juuri alle 20 asteen. Voi kuitenkin olla, että tosiasiassa lämpötila kisamaastoissa oli järjestäjien ilmoitusta alhaisempi.

Niin tai näin, Kontiolahden 1999 MM-kisojen tapahtumanjohtajana toiminut Esa Haapala muistaa, että Fischer piti tavoistaan kiinni myös tuolloin – saksalainen paineli ilman hanskoja.

– Kyllä sitä silloin porukalla ihmeteltiin, että on se kova jätkä!


Fischerin toinen tavaramerkki oli niin sanotun voimakahvan käyttäminen hiihtosauvoissa. Normaalin sauvan kahva on pystysuuntainen, mutta voimakahva oli lähes poikittain.

– Olihan se Fischerin hiihtotekniikka vähän sellaista runttausta. Kyllä siellä oli voimaa takana – ehkä siksi voimakahva sopi juuri hänelle, Hietalahti arvioi.

Välineitä ja hiihtotekniikkaa hyvin tunteva Harri Kirvesniemi muistaa Fischerin käyttämän voimakahvan. Se oli sauvavalmistaja Swixin tuotos.

– Siinä oli taustalla muistaakseni norjalaisten tutkimus, jonka perusteella sillä saataisiin voimantuottoa lisättyä. Mittaukset olivat kuitenkin tehty staattisessa suorituksessa. Useimmat urheilijat, jotka voimakahvaa käytännössä kokeilivat, eivät saaneet parannusta tekemiseensä, Kirvesniemi kertoo.

Fischerin hiihtotyylille voimakahva sopi.

– Hän hiihti pystymmässä asennossa moneen muuhun verrattuna. Varsinainen työntövaihe jäi hänellä lyhyeksi. Työntäminen painottui hyvin vahvasti käsille. Hartiat ja selkä toimivat hänen hiihtotyylissään tavanomaista suppeammilla liikeradoilla, Kirvesniemi analysoi.

Voimakahva jäi lopulta harvinaiseksi 1990-luvun innovaatioksi. Se on tiettävästi hävinnyt kilpaurheilusta kokonaan.


Aktiiviuransa jälkeen Fischer on työskennellyt saksalaisen ZDF-kanavan asiantuntijana. Lisäksi hän on pitänyt luentoja yrityksille urheilun ja liike-elämän yhtäläisyyksistä.

– Iloinen kaveri hän on aina ollut. Ei mikään ylpeä, oli helposti lähestyttävä. Supliikkimies, jolla on hyvä ulosanti. Sikäli nuo hommat varmasti sopivat hänelle, Hietalahti tuumaa.

Televisiotöissä Fischer on nähty muun muassa ulkoilmaan pystytetyissä studioissa. Ilman hanskoja – kuinkas muuten.

TARJOUS: Urheilulehti puoleksi vuodeksi

49,00 €/6 kk * (norm. 87 €)

Tilaa »
  • Painettu Urheilulehti viikoittain kotiin kannettuna
  • Kaikki tilausjakson aikana ilmestyvät kausioppaat, mm. Veikkausliiga

* Määräaikainen 6 kk:n tilaus, joka ei jatku automaattisesti.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt