Ampumahiihto

Kukaan Kaisa Mäkäräisen vastustajista ei ole yltänyt vastaavaan 8 vuoden aikana – asiantuntija: ”Taustalla kova lahjakkuus”

Julkaistu: , Päivitetty:

Ampumahiihto
Kaisa Mäkäräisen kovimmat kilpakumppanit ovat lopettaneet vuosien varrella – mutta suomalainen porskuttaa yhä.
Margaret Thatcher oli Britannian ensimmäinen naispääministeri, ja hän oli vallassa koko 1980-luvun. Pitkäaikaisesta ja jämäkästä johtamisestaan Thatcher sai lempinimen Rautarouva.

Jos ampumahiihdossa olisi oma Rautarouva, titteli kuuluisi ilman vastalauseita Kaisa Mäkäräiselle.

35-vuotias Mäkäräinen voitti ensimmäisen maailmancupin osakilpailunsa melko tarkkaan kahdeksan vuotta sitten ja on siitä lähtien ollut terävimmällä huipulla.

Mäkäräinen on johtanut omaa lajiaan kauan ja jämäkästi – aivan kuin Thatcher Britanniaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mäkäräisellä on kolme maailmancupin kokonaiskilpailun voittoa ja yhteensä kuusi arvokisamitalia. Mäkäräisestä on tullut naisampumahiihdon yksi kaikkien aikojen parhaista ja menestyksekkäimmistä urheilijoista.

Kahdeksan vuotta – käytännössä yhden urheilijasukupolven ajan – absoluuttisella huipulla pysyminen on hurjan pitkä aika, ja se näkyy myös tilastoista.

IS laski Mäkäräisen läpimurtokaudesta 2010–11 lähtien maailmancupin ”mitalitilaston”. Kahdeksan vuoden ajalta Mäkäräisellä on 72 palkintopallisijoitusta (23 voittoa, 28 kakkos- ja 21 kolmossijaa). Hänellä on eniten palkintopallisijoja, vaikkakin Valko-Venäjän Darja Domratsheva on voittotilaston ykkönen.

Isompi huomio kiinnittyy kuitenkin siihen, että mitalitilaston kymmenen parhaan joukosta joulukuussa 2018 on mukana enää kolme urheilijaa: Mäkäräinen, seitsemäntenä oleva Slovakian Anastasia Kuzmina ja kymmenentenä oleva Norjan Tiril Eckhoff.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Domratsheva, Norjan Tora Berger, Saksan Magdalena Neuner, Ranskan Marie Dorin Habert ja Venäjän Olga Zaitseva ovat lopettaneet ja Saksan Laura Dahlmeier palaa kisoihin terveysongelmien jälkeen aikaisintaan tammikuussa. Tshekin Gabriela Koukalova puolestaan pitää toisen välivuoden peräkkäin eikä todennäköisesti palaa enää.

Pahimmat kilpailijat ovat pudonneet kyydistä pois, mutta Mäkäräinen sen kuin porskuttaa vuosi vuoden perään.

Miten Mäkäräinen on voinut hallita omaa lajiaan kahdeksan pitkää vuotta?

Maajoukkueen päävalmentajana vuodet 2012–14 ollut Jari Karinkanta kiteyttää Mäkäräisen menestyksen kahteen asiaan: suunnattomaan paloon ja ilmiömäiseen kuntopohjaan.

– Henkilökohtainen motivaatio on se tärkein. Kaisalla on kova palo lajia ja menestymistä kohtaan. Jos on paloa ja tulee menestystä, kuvio ruokkii itse itseään. Silloin on mukava jatkaa. Jos paloa ei olisi, sukset olisi naulattu nurkkaan jo kauan sitten.

– Lisäksi Kaisan kestävyyspotentiaali on tosi mahtava. Hän pysyy huipulla niin pitkään kuin haluaa. Jos Kaisa päättää jatkaa 40-vuotiaaksi, hän varmasti tappelee palkintopallisijoista silloin edelleen. En epäile yhtään, etteikö Kaisa halutessaan voisi olla mukana Pekingissä 2022, Karinkanta suitsuttaa.

Vuodet 2014–16 maajoukkuetta luotsannut Marko Laaksonen lisää vielä sen, että Mäkäräinen on Suomen yksinäisenä tähtenä saanut vapaammat kädet kuin kilpasiskonsa.

– Kaisa on saanut laatia harjoitussuunnitelmansa itse ja on saanut käytännössä tehdä, mitä haluaa. Isoissa ampumahiihtomaissa kuten Saksassa tai Venäjällä valmennusorganisaatio määrittelee, miten asioita tehdään. Siellä urheilijoiden motivaatio ei välttämättä ole samalla tasolla.

– Kaisa on todistanut itselleen monta kertaa, että hän on huipputasolla ja pystyy voittamaan. Miksei hän silloin jatkaisi? Hän on saanut palkinnon siitä, mitä tekee. Enkä nyt tarkoita pelkästään mitaleja, pokaaleja tai rahaa.

Laaksonen korostaa lisäksi Mäkäräisen lahjakkuutta.

– Taustalla on niin kova lahjakkuus, ettei sellaisia löydy kovin monta. Ja kuntopohja on rakennettu vahvaksi, että hän pystyy pitämään tasonsa korkealla oikealla harjoittelulla. Jos oletetaan, että Kaisa pysyy terveenä eikä tule vammoja, niin hän pystyy kevyesti vielä muutaman vuoden kilpailemaan.

– Lisäksi Kaisa on erikoistunut kokonaiscupiin eikä niinkään arvokisoihin. On vielä sekin vaihtoehto, että hän menisi arvokisat edellä, jolloin kokonaisstarttimäärää voisi pienentää.

Klo 9.21: otsikkoa muokattu.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt