Sami, Samuli

Viihde

Pariisin-kirjeenvaihtaja Helena Petäistö: ”Olen joko vanhapiika tai poikamiestyttö”

Julkaistu:

Henkilöhaastattelu
Nuorena Helena Petäistö halusi nopeasti pois Oulusta. Nyt hän palaa vanhaan kotikaupunkiinsa lepäämään.
Helena Petäistö seisoo Oulun lentokentällä kevyessä tikkitakissa ja hytisee pakkasessa.

– Minä hölmö jätin vanhan turkkini Helsinkiin, kun joulun alla tuntui siltä, ettei tänne pohjoiseenkaan kunnon talvea tule tänä vuonna, hän manaa.

MTV3:n Pariisin-kirjeenvaihtaja on tullut lomalle vanhaan kotikaupunkiinsa jo ennen joulua. Pariisiin hän palaa vasta tammikuun puolivälissä, ellei mitään suurta tapahdu.

–Oulun lentokentän tienoo on kuin olisi Ranskassa. Täälläkin on paljon liikenneympyröitä, Helena Petäistö manaa lainamaasturin ratissa.

Nuorena Helena Petäistö halusi pois Oulusta. Hän piti kaupungista, mutta halusi nähdä muutakin. Nuori nainen kaipasi suurempiin ympyröihin.

– Päätin opiskella sellaista ainetta, jota ei voisi opiskella Oulussa. Se oli ainoa kriteeri. Ajattele, mitkä ammatinvalintaperusteet minulla oli, Helena Petäistö nauraa.

 

Päätin opiskella sellaista ainetta, jota ei voisi opiskella Oulussa. Se oli ainoa kriteeri.

OULUSSA ei ollut silloin kauppakorkeaa eikä oikeustieteellistä. Siis sinne! Viiden laudaturin ylioppilas pääsi Helsingissä molempiin opinahjoihin. Hän valitsi kauppakorkean ja otti pääaineekseen markkinoinnin.

– Olin ollut tyttölyseossa kielilinjalla ja ajattelin pyrkiä kansainvälisiin hommiin. Täytyy sanoa, että meillä oli myös hyvin komea ranskanopettaja.

Vaihto-oppilasvuosi Michiganissa Yhdysvalloissa oli avannut silmät. Kukaan ei tiennyt, missä on Suomi, mutta kaikki kysyivät Euroopasta.

– Ymmärsin, että muualla ajatellaan Eurooppaa kokonaisuutena ja meidän suomalaisten pitäisi osata ajatella kanssa. Tajusin, että olemme eurooppalaisia.

Eurooppalaisuuden merkiksi Helena Petäistöllä on Euroopan kartta -laukku. Se on jo kolmas samanlainen.

– Minusta se sopii hyvin EU-kirjeenvaihtajalle.


ENSIMMÄISET kansainvälisyyden siemenet nuoreen Helenaan kylvettiin jo partiossa. Alle kymmenvuotiaan Helena Petäistön partionjohtaja oli 14-vuotias Liisa Ollakka, joka tunnetaan nykyään europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaarena.

Partioliike oli kansainvälinen. Leireillä saattoi olla ulkomaalaisiakin. Tuli ”globaaliote” elämään.

– Muistan Helenan erittäin reippaana, mitään pelkäämättömänä ja idearikkaana. Juoksimme pitkin metsiä kirveiden kanssa, mitä ei varmaan nykyään saisi tehdäkään, Liisa Jaakonsaari muistelee myöhemmin puhelimessa 1950–60-luvun taitetta.

Vanhemmiten Helena Petäistö on havahtunut siihen, miten tärkeää on, että ihmisellä on juuret. Hän on alkanut ajatella yhä enemmän Oulua. Hän kuuluu Rössypottuseuraan. Se on entisten oululaisten porukka, joka kokoontuu Helsingissä ja syö rössypottua, veripalttukeittoa.


TELEVISIOSSA Helena Petäistö nähdään tyylikkäänä Ranskan reportterina.

Nyt hänellä on olosuhteiden pakosta karvaiset korvaläpät, jotka kuvaavat hänen mielestään hyvin pohjoisen pakkasia.

Vanha partiolainen ajaa ronskisti lainamaasturilla jäisiä Oulun katuja ja esittelee itselleen tärkeitä paikkoja.

– Tuohon ikkunaan pojat kävivät heittämässä lumipalloja, hän osoittaa entisen kotinsa kerrostaloikkunaa Kauppurienkadulla.

Kulman takana on Hallituskatu ja Valkealinna, jossa Petäistön vanhemmilla oli kello- ja kultasepänliike yli 30 vuotta.

– Olin liikkeessä kesätöissä ja jouluapulaisena. Ikkunoiden laittamisessa oli hirveä työ, mutta nautin siitä, sillä kympin piirtäjänä olin vähän taiteellinen. Keksin siihen kaikenlaista. Yhtenä kesänä laitoin korutelineiksi suomalaiskansalliset koivunpölkyt. Turistit tykkäsivät.


HELENA Petäistö ei ole paljasjalkainen oululainen. Hän kävi syntymässä isovanhempiensa kotipitäjässä Kalajoella. Äiti oli käymässä vanhemmillaan, kun vauva ilmoitti tulostaan ennen aikojaan.

Sinä päivänä sairaalassa syntyi kaksi vauvaa, tyttö ja poika. Poikavauva kuoli.

– Tätini oli soittanut sairaalaan, ja hänelle oli vastattu, että on syntynyt kuollut poika. Isälleni kerrottiin, että vauva on jo otettu taivaan kotiin. Isän suku oli lestadiolaista.

– Isä kiirehti Kalajoelle. Kun hän oli päässyt sairaalassa äidin huoneen ovelle, minua tuotiin syötettäväksi. Isä oli kysynyt äidiltä, kenen lasta sinä oikein syötät. Äiti oli sanonut, että etkö sä lastas tunnusta.


HARMAA maasturi kaartaa nyt Oulun kaupungintalolle. Täällä Helena Petäistö kävi nuorena teatterissa.

Petäistö soittaa parkkipaikalta Oulun kaupunginjohtajalle Matti Pennaselle, johon hän on tutustunut vuosia sitten pitäessään Oulussa esitelmää.

Kohta kaupunginjohtaja seisoo 1886 rakennetun kaupungintalon portailla karvalakissaan ja kertoo talon historiasta.

– Tämä on rakennettu vahvaan tervaporvariaikaan ravintolaksi ja vierastaloksi. Pietarista asti oli tuotu parketin- ja kattofreskon tekijät, Matti Pennanen kertoo.


Renessanssityylinen kaupungintalo on Petäistön mielestä hyvin kaunis. Hän pitää aina Ranskassa Oulun kaupungintalon postikorttia laukussaan. Sillä hän voi todistaa, kuinka mahtavia maailman suurimman tervasataman rakentaneet tervaporvarit olivat. Kun kapakkakin oli tätä luokkaa.

– Ranskikset eivät ole koskaan tervasta kuulleetkaan, vaikka heidän laivastonsa oli sillä tervattu. Siitä johtuen Oulussa on paljon ranskalaisia jälkiä ajalta, jolloin tervalaivat veivät lastinsa Le Havren satamaan.

Keskustan kävelykadun nimikin on hienosti Rotuaari. Merimiehet olivat oppineet Le Havressa jalkakäytävää tarkoittavan sanan le trottoir, lausutaan trotuaar.


PARIISIN kirjeenvaihtajaa kismittää se, että Oulu ei ole koskaan käyttänyt matkailussa hyväkseen upeaa tervahistoriaansa. Tervalle koko Oulun mahti ja vauraus perustui. Mutta missä ovat ne tervaveneet? Missä tervamuseo?

– Kun ranskalaiskamuni antoivat minulle aina alussa maakuntiensa viini- tai samppanjapulloja, minä aloin tuoda heille pieniä tervapulloja Oulusta – ja kun kerroin tervahistoriasta, se oli aina valtavan kiinnostuksen kohde. Sen hyödyntämistä ei ole Oulussa ymmärretty!

Seuraavaksi Helena Petäistö haluaa esitellä vanhan tyttölyseon, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi.

Matkalla sinne hän haikailee lapsuutensa Oulun vanhoja puutalokortteleita, jotka purettiin 1960-luvulla.

– Oulu olisi tällä hetkellä Suomen suurin puukaupunki, jos talot olisi säilytetty, mutta keskusta purettiin surutta. Tämä on ollut kapea-alaisten insinöörien kaupunki.


MENESTYNEELLE reportterille oli jo kouluaikana tärkeää olla hyvä. Oli yllätys, että hän kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa ranskasta laudaturin ja saksasta magnan, vaikka saksa oli hänelle vahvempi kieli.

– Viisi laudaturia oli aivan hirveä pettymys, Helena Petäistö myöntää.

– Luokanvalvojani, joka oli saksan opettaja, käänsi puukkoa haavassa ja sanoi, että sinäkin Brutukseni.

Pettymyksestä selvittiin. Kun Oulun tyttölyseo täytti sata vuotta, Helena Petäistö pyydettiin juhlapuhujaksi. Puheessaan hän kertoi, että hänen aikanaan tytöt eivät saaneet käyttää koulussa pitkiä housuja. Nykyiset oppilaat olivat kauhuissaan.

– Kerroin myös, että sain kerran jälki-istuntoa, koska olin kirjoittanut ruokalassa sinapilla lautasen reunaan ”pahaa ruokaa”. Voimistelutunnilla rehtori tuli saliin ja totesi, ettei syyllinen ei ole varmaan täällä, mutta hän nyt kuitenkin hakee sitä oppilasta, joka on kirjoittanut lautaseen tällaista.

– Olin rehellinen ja nostin käteni. Jouduin siltä seisomalta käytävälle voimistelupuku päällä, ja rehtorin puhutteluun ja ruokalan emännän puhutteluun ja luokanvalvojan puhutteluun. Sain kaksi tuntia jälki-istuntoa lauantaina. Äiti sanoi, että miten sinä olet voinut mennä tuollaista tekemään. Äitiä hävetti.

Tyttölyseolta nokka kääntyy kohti Oulun kauppahallia, joka täytti vastikään 110 vuotta. Sieltä Petäistö ostaa aina mukaansa Limingan rieskaa. Sen jälkeen koukkaamme vielä viereiseen terva-aittaan, jossa on teepuoti Kofeiinikomppania. Petäistöllä on oma tee nimeltä Pariisi.



AUTOSSA Petäistö kertoo, miten hän ”luiskahti toimittajaksi”. Hän tähtäsi opiskeluiden loppuvaiheessa vientitöihin. Yksi kesä meni töissä Saksassa, toinen Ranskassa.

– Ranskassa minulle tarjottiin harjoittelijan paikkaa. Sanoin, että tulen vuoden päästä, kun olen valmistunut.

Vientimyyjänä vierähti viisi vuotta. Loppuvaiheessa Petäistö kirjoitti sanomalehti Kalevalle juttuja. Sitten Kauppalehti otti yhteyttä. Ja MTV:n Kymmenen uutiset.

– Kymmenen Uutiset oli juuri aloittanut. He olivat soittaneet Suomen Pariisin-lähetystöön, olisiko ketään freelanceria, joka voisi tehdä juttuja Ranskasta. Minun onneni oli, että suurlähetystöstä annettiin nimeni.


PARIN vuoden kuluttua MTV:llä aukesi ulkomaantoimittajan paikka, ja Helena Petäistö palasi Suomeen.

– Olen taatusti ainoa suomalainen televisiotoimittaja, joka on tehnyt juttuja televisioon katsomatta koskaan Suomen televisiota. Meillä kotona ei ollut televisiota, Petäistö naurahtaa.

– Meillä kotona ei oltu lestadiolaisia, mutta isän suku oli. Se vaikutti siihen, ettei meillä ollut televisiota.

Omaa perhettä Helena Petäistö ei ole hankkinut.

– Sanon aina, että olen joko vanhapiika tai poikamiestyttö, hän naurahtaa.


OULUN-KIERROS on kestänyt jo pari tuntia, mutta Helena Petäistö näyttää yhtä freesiltä kuin televisioruudussa.

On pakko kysyä: onnistuuko häneltä kaikki?

– Onpa hankala kysymys, Petäistö yllättyy.

– Olen tehnyt kovasti töitä. Siinä mielessä olen samanlainen nainen kuin äitini. Täytyy tehdä kovasti töitä ja täytyy olla vähän tuuria mukana. Olen aina tehnyt sitä, mistä olen oikeasti nauttinut ja tykännyt. Silloin onnistuu.


Nyt ollaan taas tutussa paikassa. Tämän Aino Lehtosaaren omistaman ravintola Zakuskan tiloissa oli Petäistön vanhempien kulta- ja kellosepänliike vuoteen 1981.

– Seinän takana oli tuolloin Oulun hienoin hotelli Tervahovi. Ihan kaikki silmäätekevät kävivät täällä, Helena Petäistö muistelee kultasepänliikeaikoja.


HELENA Petäistö on tilannut jo etukäteen rössypottua tervasnapsin kanssa.

Vanha kotikaupunki on täynnä muistoja. Nykyään Helena Petäistö käy Oulussa kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja jouluna.

– Nyt olen nukkunut koko ajan, hän kertoo tästä vierailustaan.

Takana on ”uran järkyttävin vuosi”, kuten kokenut kirjeenvaihtaja muotoilee.

Tammikuussa oli satiirilehti Charlie Hebdon terrori-isku, maaliskuussa perämies Andreas Lubitz ohjasi tahallaan Germanwingsin lentokoneen päin vuorta Etelä-Ranskassa. Marraskuussa Pariisissa tehtiin viisi terrori-iskua, joissa kuoli yli sata ihmistä ja yli 300 haavoittui vakavasti.

– Henkilökohtaiseen elämään ne vaikuttivat niin, että tuli hirveästi töitä. Olin varannut tammikuun kirjan kirjoittamiselle. Deadline oli tammikuun lopussa, mutta olin joutunut tekemään kahdessa kuukaudessa sellaisen urakan, että päätettiin, ettei toista urakkaa heti perään.

Kirja tulee vasta syksyllä.


TRAAGISET tapahtumat näkyvät Petäistön mukaan myös Pariisin tunnelmassa. Pariisilaiset muuttuivat yhtäkkiä hyvin ystävälliseksi. Ihmiset puhuvat enemmän keskenään. Metrossa on nykyään tilaa, kun monet pelkäävät uutta iskua.

– Pariisi on kokenut paljon, mutta tämä marraskuun terrori-isku jää historiaan. Alakerran bistroni isännän kaveri on lääkäri. Hän sanoi järkyttyneenä, että hän ei tiedä miten hän selviäisi. Hän ei voi unohtaa sitä näkyä, kun 350 potilasta oli kuin sotahaavoittuneita. Verimeri oli kauhea.

– Nyt hoitajat ja lääkärit ovat terapiassa. Kyllä sellainen tapahtuma jättää jäljet.

Helena Petäistö arvaa jo seuraavan kysymyksen.

– Minua ei pelota koskaan. Olen fatalisti, hän sanoo.

–  Voihan sitä vaikka kävellä keskellä kirkasta päivää auton alle. Käytän metroa niin kuin ennenkin, mutta ravintolan terassille en mene istumaan. Se on liian helppoa. Terroristithan voivat mennä ohi ja ampua. Kaikkialle muualle menen ihan normaalisti. Sitähän terroristit haluavat, että ihmiset lopettaisivat elämisen.

Helena Petäistö ei lopeta. Hän lähtee tapaamaan kouluajan bestistään Eilaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Terroristit valitsevat uhreiksi nimenomaan naisia – tutkija selittää, mistä on kysymys

    2. 2

      Vakava puukotus Järvenpäässä – uhri toimitettiin sairaalaan

    3. 3

      Työpari todisti vierestä Jehovan todistaja -naisen surman Turun puukkoiskussa

    4. 4

      Puolalaismiesten joukko pahoinpiteli suomalaisia Raumalla – uhreille vammoja kasvoihin ja päähän

    5. 5

      Tulosmanipulaatioepäily jääkiekon MM-kisoissa – epäiltyjä uhkaa vuosien vankeus

    6. 6

      Lehti: Lastenrattaita työntänyt Turun uhri oli juuri tullut Italiasta vauvansa kastejuhlasta

    7. 7

      Turun uhreille tukea HJK:n faneilta – lähettivät kovasanaisen viestin terroristeille

    8. 8

      Poliisi pysäytti mopopojan Hartolassa – koeajo viritetyllä kulkupelillä siivitti poliisin hurjaan vauhtiin

    9. 9

      KRP: Turun puukkoiskusta epäiltyä päästy kuulemaan

    10. 10

      Poliisi: Barcelonan terrori-iskussa kadonnut Julian, 7, kuoli

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Video: Torimyyjä Arya, 24, ajoi Turun puukotuksista epäiltyä takaa pesäpallomailan kanssa

    2. 2

      Lehti: Lastenrattaita työntänyt Turun uhri oli juuri tullut Italiasta vauvansa kastejuhlasta

    3. 3

      Puukotuksista epäillyn erikoinen käytös pizzeriassa herätti ihmetystä – ”Hän näytti olevan sulkeutunut omaan kuoreensa”

    4. 4

      Mies lähti viettämään railakasta viikonloppua uusien kavereiden kanssa – karu totuus paljastui maanantaina, kun poliisi soitti

    5. 5

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    6. 6

      Ruotsalaistutkija: Marokkolainen terroristiverkosto ulottuu Barcelonasta Turkuun

    7. 7

      Hassan, 45, asettui hengenvaaraan auttaessaan puukotettua: ”En voi kääntää katsettani ja antaa naisen maata maassa”

    8. 8

      El Mundo: Barcelonan terrori-iskussa kadonnut Julian, 7, on löytynyt

    9. 9

      KRP: Turun puukkoiskusta epäiltyä päästy kuulemaan

    10. 10

      Poliisi julkisti uutta tietoa Turun tapauksesta – lisää kotietsintöjä Runosmäessä, epäiltyä ei ole päästy kuulemaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      IS seurasi Turun tapahtumia hetki hetkeltä: Vaaratiedotetta ei ehditty lähettää, presidentti Niinistö otti osaa suruun

    2. 2

      Silminnäkijät kertovat: Veitsellä aseistautunut mies hyökkäsi silmittömästi Turussa – ”puukotti lastenvaunujen kanssa liikkunutta naista”

    3. 3

      Terroristit suunnittelivat vielä suurempaa iskua Barcelonassa – poliisi arvelee 17-vuotiaan päätekijän kuolleen

    4. 4

      Poliisin Turussa tekemä kiinniotto tallentui videolle – silminnäkijä: poliisit pitivät epäiltyä maassa

    5. 5

      Vesa näki puukkomiehen raa’an hyökkäyksen Turussa – ”Huusin niin kovaa kuin jaksoin”

    6. 6

      Kuva: Tässä viedään Turun epäiltyä puukottajaa – tämä kaikki tapahtumista tiedetään nyt

    7. 7

      Video: Torimyyjä Arya, 24, ajoi Turun puukotuksista epäiltyä takaa pesäpallomailan kanssa

    8. 8

      Mies lähti viettämään railakasta viikonloppua uusien kavereiden kanssa – karu totuus paljastui maanantaina, kun poliisi soitti

    9. 9

      Larisa näki Turun julman hyökkäyksen vierestä – lohdutti puukotetun naisen pientä lasta

    10. 10

      25 kuvaa: Rajuilman jäljet – tällaista tuhoa Suomessa riehunut ”Kiira” sai aikaan

    11. Näytä lisää
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Terroristit valitsevat uhreiksi nimenomaan naisia – tutkija selittää, mistä on kysymys

    2. 2

      Vakava puukotus Järvenpäässä – uhri toimitettiin sairaalaan

    3. 3

      Työpari todisti vierestä Jehovan todistaja -naisen surman Turun puukkoiskussa

    4. 4

      Puolalaismiesten joukko pahoinpiteli suomalaisia Raumalla – uhreille vammoja kasvoihin ja päähän

    5. 5

      Tulosmanipulaatioepäily jääkiekon MM-kisoissa – epäiltyjä uhkaa vuosien vankeus

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Video: Torimyyjä Arya, 24, ajoi Turun puukotuksista epäiltyä takaa pesäpallomailan kanssa

    2. 2

      Lehti: Lastenrattaita työntänyt Turun uhri oli juuri tullut Italiasta vauvansa kastejuhlasta

    3. 3

      Puukotuksista epäillyn erikoinen käytös pizzeriassa herätti ihmetystä – ”Hän näytti olevan sulkeutunut omaan kuoreensa”

    4. 4

      Mies lähti viettämään railakasta viikonloppua uusien kavereiden kanssa – karu totuus paljastui maanantaina, kun poliisi soitti

    5. 5

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      IS seurasi Turun tapahtumia hetki hetkeltä: Vaaratiedotetta ei ehditty lähettää, presidentti Niinistö otti osaa suruun

    2. 2

      Silminnäkijät kertovat: Veitsellä aseistautunut mies hyökkäsi silmittömästi Turussa – ”puukotti lastenvaunujen kanssa liikkunutta naista”

    3. 3

      Terroristit suunnittelivat vielä suurempaa iskua Barcelonassa – poliisi arvelee 17-vuotiaan päätekijän kuolleen

    4. 4

      Poliisin Turussa tekemä kiinniotto tallentui videolle – silminnäkijä: poliisit pitivät epäiltyä maassa

    5. 5

      Vesa näki puukkomiehen raa’an hyökkäyksen Turussa – ”Huusin niin kovaa kuin jaksoin”

    6. Näytä lisää