Aatu, Aatto

Työelämä

Valikko

Oliko Hangon terästehdas Suomen kovin työpaikka? ”Osa kesti neljä tuntia ruokatuntiin asti”

Julkaistu:

Hanko
Tulta, terästä ja hyvinvointia viisi vuosikymmentä henkinyt Koverharin masuuni Hangossa on kylmennyt. Ensi syksynä tehdas elää enää työstään ylpeiden teräsmiesten muistoissa.
Raudan palamistuote on ruoste, sitä näkyy kaikkialla.

Masuunin huipulta mutkittelevat ruosteenruskeat poistokaasuputket kohoavat sydäntalven hämärässä majesteettisesti vasten horisontissa yhtyvää teräksenharmaata merta ja taivasta. Putkissa ei virtaa kuuma masuunikaasu eikä kuulu puhalluskoneen ärjy pauhu. Aikanaan liki 1 500 astetta kuumana hehkunut masuuni on kylmä kuin sen seiniä nuoleva talvipuhuri.

– Olihan se aikamoinen näky toimiessaan, ei siitä nyt saa oikeaa käsitystä, Koverharin masuunin viimeinen johtaja Seppo Haimi sanoo kuin pahoitellen.


Sanoista kuuluu ylpeys kovasta ja vaarallisesta fyysisestä työstä. Raudan irrottaminen kivestä on kamppailua luonnonvoimia vastaan. Tähden ytimessä miljardeja vuosia sitten syntyneen, maailmankaikkeuteen sinkoutuneen ja maapallon oloissa ruosteeksi muuttuneen malmin pakottamista taas tähtien tuottamaksi alkuaineeksi, raudaksi. Raudanvalmistus on ihmiskunnan suurimpia oivalluksia.


TERÄSTEHTAAN työmiehet tuskin runoilivat avaruudesta ja alkuaineista. He ottivat mittaa koskena vellovasta sulasta raudasta, kahlitsivat auringonvalon kirkkaudella loistavan sulan. Pakottivat sen monen vaiheen jälkeen punahehkuisiksi 1,5 tonnia painaviksi teräspalkeiksi – teelmiksi. Jäähdyttyään teelmät taipuivat monen valssauksen ja muokkauksen jälkeen pulteiksi, nauloiksi, auton jousiksi tai vaikka ongenkoukuiksi.

Vanhanaikaista, vaarallista, vihattuakin. Ei jokamiehen työtä, siksi tekijöilleen ylpeyden aihe.


Kaikille Koverhar ei sopinut. Kerrotaan työnhakijoista heikkohermoisimpien kääntyneen ympäri käveltyään tehtaan portista vain muutama kymmenen metriä masuunille. Kaikkialle leijailevaa rauta-, hiili- ja rikastamopölyä, joka värjää kasvot. Sylki mustaa kuin salmiakkikossu.

– Ryskyhommia, sanoo Anders Henriksson. Hän tuli Tammisaaresta tehtaalle 1982.

Tammisaaressa ei puhuta ryskyhommista. Koverharin leipä veti 1970-luvulla paljon väkeä Itä-Suomesta ja Kainuusta. Niiden seutujen koulimasta murteista löytyi iskevä sana kuvaamaan työtä terästehtaan ytimessä valukoneella.

 

Se oli hurjannäköistä hommaa. Raskasta ja likaista. Osa kesti neljä tuntia ruokatuntiin asti, osa oli 40 vuotta.

Henriksson kävi tehtaan ammattikoulun ja pääsi 1984 töihin valukoneelle senkkamieheksi. Senkka on iso tulenkestävillä tiilillä vuorattu säiliö, jolla sula teräs kuljetettiin valettavaksi. Rekka-auton paino sulaa rautaa, 50 tonnia, liikkui miesten päiden yläpuolella. Ahneena syömään itselleen tien läpi tiilimuurauksen ja teräskuoren.

– Se oli hurjannäköistä hommaa. Raskasta ja likaista. Kaikille se ei sopinut. Osa kesti neljä tuntia ruokatuntiin asti, osa oli 40 vuotta, Henriksson hymähtää.

Talvella oli kylmää, kesällä töitä paiskittiin 50 asteen lämpötilassa. Hiki valui noen peittämiltä kasvoilta noroina.

Henriksson eteni valukoneelta projektihommiin. Tehdas koulutti itse väkensä.


KUOHUVAA kuonaa eli sulaa kiveä, kuumempaa kuin tulivuoren laava. Sulan teräksen roiskeita, jotka aina polttivat.

– Kun senkkaa vaihdettiin, umpeen mennyt laskureikä poltettiin auki. Aina roiskui sulaa terästä. Polttihan se, kun meni pisara kauluksesta sisään.

Miehiä kuoli roiskeiden aiheuttamiin palovammoihin. Tehtaan alkuvuosina 400 hengen työyhteisössä työtapaturmia sattui 60–70 vuodessa. Sittemmin luvut saatiin laskemaan säälliselle tasolle.

Malmi muuttuu masuunissa raudaksi häkäkaasun voimalla. Näkymätäntä, hajutonta, tappavan vaarallista häkää leijui kaikkialla. Masuunin ensi vuosina miehiä pyörtyili raudan laskutasolla, jonne häkä salakavalasti virtasi. Apuun juosseet pelastajatkin kaatuivat tajuttomina lattialle. Sillä kertaa henkiä ei menetetty.

Miesten päätä särki, ei vapaa-ajan vaan työn vuoksi. Häkäkaasu tykytti suonissa.

Välillä jyskytti myös muista syistä. Koverharin satamaan kiinnittyvät hiili- ja malmilaivat olivat tehdasyhteisön oma viinakauppa. 1970-luvulla meno työntekijöiden parakkikylässä äityi niin villiksi, että tehtaan luottamusmieskin oli alkoholinkäytöstä ja sen lieveilmiöistä jo huolissaan.

Koverharin maine kiiri. Mikko NiskasenAjolähtö”-elokuvassa vuodelta 1981 maaseudun pojat Late ja Pyry lähtivät Koverharin tehtaalle ankariin oloihin tienesteihin. Toinen ei kestänyt.


TARINAT ovat nyt toiset. Tuuli soittaa lopun ääniä hylätyn masuunin rakenteissa. Jostain kuuluu kuin vasaran moukarointia. Sitä ei liikuta entisen teräsmiehen henki vaan tuuli, joka vimmassaan on repinyt irti aaltopeltejä. Ne säännöllisen rytmikkäästi kumisevat seinää vasten.

Katonrajassa sirahtaa. Siellä puhuri pyörittää määräämäänsä tahtiin huippuimureita, jotka sirklaavat jotain särmää vasten. Joutilaisuuden ääniä.

Aika Koverharissa on pysähtynyt, kuten masuunin päävalvomon kello. Jonkun kahvi on viimeisessä vuorossa jäänyt kesken. Se jämähtänyt mukin pohjalle kiinteäksi kuin sula rauta senkkaan. Sillä erotuksella, että mukin pinnassa leviää muhkea homekerros.

Ehkä kahvi on jäänyt kuppiin 26. kesäkuuta 2012, jolloin FN-Steelin teräsyhtiön Suomen-hallitus päätti hakea yhtiötä konkurssiin. Tehtaan syntyessä 60 vuotta aikaisemmin tuskin kukaan osasi odottaa tällaista kohtaloa.

Koverhar oli sodanjälkeisen teollistuvan ja tulevaisuuteen uskovan vaurastuvan Suomen luomus.

– Sotakorvausten vuoksi meille oli syntynyt uutta metalliteollisuutta, joka tarvitsi raaka-ainetta, Haimi sanoo.

Kotimaisuus oli tuolloin kova sana. Suomen ainoa masuuni oli Vuoksenniska Oy:n rautatehdas Turun Pahaniemessä. Se oli valmistunut kiireellä jatkosodan keskellä 1943 turvaamaan sotateollisuuden valurautatarvetta. Rajoille tarvittiin rautaa, kranaatin kuoriin terästä.


1950-LUVUN puolivälissä merkittävä teollisuusmies, Vuoksenniska Oy:n johtaja, vuorineuvos Berndt Grönblom ilmoitti alkavansa hyödyntää Marianhaminan edustalla olevan Nyhamnin ja Tammisaaren Jussarön saarien rautamalmiesiintymiä. Malmi piti laivata Turussa olevan masuunin raaka-aineeksi. Mutta Grönblom sai uuden ajatuksen: Hangon Lappohjaan rakennetaan kokonaan uusi masuuni.

Samaan aikaan Kajaanin suunnasta kuului kummia. Otanmäeltä löytyneen rautamalmiesiintymän ympärille syntynyt valtionyhtiö Otanmäki Oy ilmoitti rakentavansa myös masuunin.

Käynnissä oli kaksi rinnakkaista teollisuushanketta. Valtiojohtoinen terästehdas päädyttiin rakentamaan Raahen Saloisiin, yksityinen Hangon Koverhariin.

Raahen masuuni ostettiin Neuvostoliitosta, Koverharin Kölsch-Fölzer-Werkeltä Saksasta. Lisäksi Koverharin yhteistyökumppaniksi tuli ruotsalainen teräsyhtiö Stora Kopparbergs Bergslags, lähinnä rahoitusssyistä.

Raahen masuuni oli presidentti Urho Kekkosen lempilapsi, hän hiihti Saloisten maastossa ja muurasi aikanaan masuunin peruskiven. Hankoon lensi helikopterilla ruotsalaisen suurpääoman edustaja Jacob Wallenberg, Kekkosta ei tuolloin nähty. Hän vieraili Koverharissa 1964, kun Raahen masuunit olivat jo pystyssä.


MASUUNIEN kilpajuoksussa voittajaksi selvisi yksityinen Koverhar. Marraskuussa lopussa 1961 masuuniin nostettiin 1 300 säkkiä kivihiiltä. Niiden päälle alettiin panostaa varsinaisia raudantekemisen raaka-aineita: koksia, kalkkikiveä ja rautamalmia.

Kun panostus oli viisi päivää myöhemmin 25. marraskuuta valmis, ei asiassa enää aikailtu. Teräsjätti käynnistettiin kuin partiossa, pikku nuotiolla. Raudan laskuaikkoon viritettiin muutama laudanpätkä, siihen tuli ja perään puhaltamaan pieni keskipakopuhallin. Tulitikun raapaisi itseoikeutetusti vuorineuvos Grönblom. Kello näytti 16.22.

Tunnit kuluivat. Vähä vähältä kivihiilipeti alkoi hehkua. Lauantaina viittä vailla puoltayötä vihdoin kuului kumea jyrähdys. Masuunin varsinainen puhalluskone käynnistettiin. Niin kuin puhallus sytyttää nuotion, tarvitsee masuuni puhallusta – paineilmaa. Nyt masuuni kävi; jossain kuusi metriä halkaisijaltaan olevan uunin uumenissa piilossa ihmissilmiltä rautamalmi alkoi näkymättömässä reaktiossa pelkistyä raudaksi.

Sunnuntaina kello 14 masuunin umpeen muurattu raudan laskureikä puhkaistiin. Aukosta valui kuumaa sulaa. Tulos analysoitiin. Pettymykseksi se oli vain kuonaa, ei rautaa.

Miehet lisäsivät puhallusta ja odottivat. Seuraava yritys tehtiin maanantaiaamuna kello 1.30. Senkkaan virtasi peräti 3,8 tonnia sulaa rautaa, seuraavien tuntien jälkeen yhä lisää. Masuuni oli saatu toimimaan. Uusi rautatehdas oli syntynyt.


KOVERHARIN masuunin alku oli tahmeaa. Prosessin opettelu kesti kolme vuotta. Kun se saatiin sujumaan, itse tuote eli harkkorauta oli käymässä vanhanaikaiseksi. Ei auttanut edes tuotannon kasvattaminen. Kun raudasta ei saatu kunnon hintaa, oli tehtaan talous oli heikko.

Hyvin ei mennyt masuunin omalla kaivoksella Jussarössa. Sen tuotanto osoittautui kannattamattomaksi. Vain kuusi vuotta tuotannon alkamisen jälkeen 1967 Jussarön kaivos ja sen ympärille rakentunut eristäytynyt kaivosyhteisö hiljeni.

Koverharin oli nostettava tuotteidensa jalostusarvoa. Näin tapahtui 1971, kun masuunin jatkoksi valmistui terästehdas. Halvasta harkkoraudasta alettiin tehdä korkeatasoista terästä. 2007 oli niin sanottujen vaativien teräslaatujen osuus 90 prosenttia tuotannosta. Koverhar tuotti 600 000 tonnia terästä vuodessa. Määrästä olisi voinut tehdä kaikki Suomessa myytävät henkilöautot kuuden vuoden ajan.

Vienti veti. Tuotannosta 90 prosenttia meni ulkomaille. Uusia investointeja toteutettiin ja piirustuskonttori piirsi lisää.


– LEHMAN&BROTHERISTA se alkoi, Hami sanoo ja viittaa amerikkalaispankin konkurssista 2008 alkaneeseen koko maailmantaloutta horjuttaneeseen rahoituskriisiin.

Istumme palaverihuoneessa. Fläppitaululla pölyttyy masuunin viimeinen modernisaatiosuunnitelma, joka jäi kesken.

Rautaruukilla Raahessa teräksenteon oppinut Haimi oli edellisenä vuonna nimitetty Koverharin tehtaan johtajaksi. Masuuniin oli tulossa iso remontti. Suunnitelmat 250 miljoonan euron investoinnille oli tehty. Se oli vuoden liikevaihdon suuruinen projekti.

– Tehtaalla meni silloin lujaa. Tuotanto oli iskussa, masuunin tehokkuus Euroopan huippua. 450 kilolla koksia ja öljyä tehtiin tonni terästä. Vain taivas oli rajana.

 

Meiltä loppuivat tilaukset. Ajoimme täysillä päin seinää.

Pörssiromahdus kaatoi hetkessä kaiken.

– Meiltä loppuivat tilaukset. Ajoimme täysillä päin seinää, Haimi kuvailee.

Tehdas yritti sopeutua. 600 000 tonnin tuotanto laskettiin 400 000 tonniin. Tehdas seisoi pitkiä aikoja, miehet olivat toimettomina pakkolomalla.


ALKOI pallottelu tehtaalla. Suomalainen Ovakon teräskeskittymä päätyi saksalaisen perhesijoitusyhtiön Pampuksen omistukseen. Pampus möi 2010 Koverharin hollantilaiselle sijoittajalle Holmberghille. Liki pilkkahintaan, sanottiin. Hollantilaiset pistivät oston velat jo entuudestaan tilauspulasta kärsineen tehtaan taseeseen. Taakka alkoi painaa.

– Jostain hatusta he vetivät Koverharin tehtaan nimeksi FNSteel, Haimi muistelee.

 

Kun leijona kuolee, niin raadolla käy moni nokkimassa ja varmistamassa, onko siitä varmasti henki pois.

Kyltti Koverharin portilla oli ennenkin vaihtunut. FNSteel jäi masuunin ja terästehtaan viimeiseksi nimeksi.

Masuunin korjaus oli kesällä 2012 käynnissä ja nieli rahaa. Hollantilaiset eivät enää halunneet sijoittaa Koverhariin, eivätkä pankitkaan.

– Juhannuksen vaiheilla yhtiön totesi, että rahoitusta ei enää saada ja yhtiö on menossa laittomaan tilaan.

Juhannus vietettiin epätietoisissa tunnelmissa. Kun pyhät oli ohi, iski pommi.

Tiistaina 26. kesäkuuta 2012 Koverhar meni konkurssiin. Yli 600 jäi työttömäksi. Se oli vuoden suurin konkurssi.

Toiminnan jatkajaa etsittiin pitkään. Ei löytynyt. Sitten konkurssipesä yritti myydä tehdasta osina. Jotain meni kaupaksi. Lopulta oltiin siinä pisteessä, että Koverharissa nuijaa heilutti viihdeohjelman huutokauppakeisari.

Konkurssipesälle työskentelevän Haimin luona kävi eritasoisia ostajakandidaatteja liki kaikilta mantereilta. Osalla ei ollut mitään kokemusta terästeollisuudesta.

– Kun leijona kuolee, niin raadolla käy moni nokkimassa ja varmistamassa, onko siitä varmasti henki pois. Siltä se tuntui.


NYT Koverharin omistaa purkuyritys Delete. Osa rakennuksista on jo romuna. Tehdasaluetta hallitsevat masuuni ja terästehdas uhmaavat vielä koskemattomina purkumiehiä ja talviviimaa. Niiden aika käy vähiin. Ensi syksyyn mennessä alueen pitäisi olla maan tasalla. Paikalle tulee ehkä satama.

Haimi ja Henriksson tarjoavat monimutkaisen tehdasalueen purkajille asiantuntemustaan. He ovat aution Koverharin tehtaan viimeiset miehet.

Valukoneen valvomossa loistavat vielä merkkivalot. Sähköt on päällä.

– Jompikumpi meistä sammuttaa valot, Haimi sanoo.

Siihen päättyy yksi luku suomalaista teollisuushistoriaa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies kutsui naapurin korjaamaan tietokonetta – naisen painajainen alkoi heti, kun hän astui makuuhuoneeseen

    2. 2

      Courteney Cox, 53, katuu kauneusoperaatioitaan: ulkonäkö muuttui merkittävästi – ystävät järkyttyivät näkemästään

    3. 3

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    4. 4

      Nakupöksyt ovat seuraavat hittihousut – pukisitko?

    5. 5

      Lauri Markkanen teki NBA-historiaa – varattiin seitsemäntenä, siirtyy Chicago Bullsiin

    6. 6

      Auto suistui tieltä ja törmäsi valaisinpylvääseen – 16-vuotiasta kuskia epäillään törkeästä rattijuopumuksesta

    7. 7

      Juhannusseurue huolestui, kun veneelle lähtenyt mies ei palannut – löydettiin hukkuneena

    8. 8

      Lapualaisella tehty maailmanennätys rikki: Tarkka-ampuja tappoi Isis-taistelijan 3,5 kilometrin päästä

    9. 9

      Jääkaappi syttyi tuleen Pohjois-Karjalassa – koko rakennus tuhoutui

    10. 10

      Kiekkolegenda Matti Hagman sai upean kunnianosoituksen faneilta – Niklas-poika herkistyi kyyneliin: ”Tosi kova ikävä faijaa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tällainen oli Tammisaaressa murhattu nuori nainen – kirjoitti blogissaan avoimesti myös suhteesta epäiltyyn

    2. 2

      Nakupöksyt ovat seuraavat hittihousut – pukisitko?

    3. 3

      Lotta Näkyvä selittää rohkeita somekuviaan – kiusallisia kömmähdyksiä julkisilla paikoilla: ”Välillä unohdan laittaa pikkuhousut”

    4. 4

      13-vuotiaat Kalle ja Konsta perustivat puusepänliikkeen – trendisängystä tuli hitti ympäri Suomen

    5. 5

      Näin puhelu +44-alkuisesta mysteerinumerosta eteni – soittaja halusi tietää omaisuuksista

    6. 6

      Helleaalto lähestyy Suomea – loppukuusta jopa +30 astetta?

    7. 7

      Kike Elomaa palaa perussuomalaisiin – ”olen pahoillani tästä episodista”

    8. 8

      Samu Haber, TIS-Jonne, Timo Soini vai Danny? Testaa, kuka suomalaismiehistä on kesäheilasi!

    9. 9

      Mies raiskasi 13-vuotiaan parkkihallissa Keravalla – samalla tekijällä useita lapsia uhreinaan

    10. 10

      Mies kutsui naapurin korjaamaan tietokonetta – naisen painajainen alkoi heti, kun hän astui makuuhuoneeseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lentoemännän yksinkertainen vessakikka toimii yhtä varmasti myös kotona

    2. 2

      8 naista kertoo, millaiset seksiehdotukset oikeasti toimivat: ”Se on varma keino”

    3. 3

      Kasperi Kapanen toi kanadalaisrakkaansa Suomeen – 18-vuotias Annika käänsi katseita Kuopion rannoilla pepun paljastavissa bikineissä

    4. 4

      Martina Aitolehden kipujen syy selvisi: Lääkäriltä tyly tuomio – ”Kyyneleethän siinä pääsi”

    5. 5

      Entinen miljonääri luopui kaikesta ja muutti hökkeliin autiolle saarelle – 20 vuotta eikä ole katunut päivääkään

    6. 6

      Kotihälytyskeikalla odotti näky, joka riipaisi jopa vanhan sosiaalityöntekijän sydäntä – viranomaiset vetoavat juhannusjuhlijoihin

    7. 7

      Kolmen lapsensa tapon yrityksestä syytetty äiti kirjoitti palon aikana veret seisauttavan Facebook-päivityksen – ”Kukaan ei huomaa...”

    8. 8

      23 asiaa, jotka mullistuvat uudessa alkoholilaissa – kapakoiden aukioloajat, neloskalja kauppoihin...

    9. 9

      Metsämustikoissa voi piillä vaarallinen loinen – onko syytä huoleen?

    10. 10

      Kirpaisevat 10 kuvaa 2000-luvun alusta muistuttavat, että tatuoinnit todella ovat ikuisia – valitettavasti

    11. Näytä lisää
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Mies kutsui naapurin korjaamaan tietokonetta – naisen painajainen alkoi heti, kun hän astui makuuhuoneeseen

    2. 2

      Courteney Cox, 53, katuu kauneusoperaatioitaan: ulkonäkö muuttui merkittävästi – ystävät järkyttyivät näkemästään

    3. 3

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    4. 4

      Nakupöksyt ovat seuraavat hittihousut – pukisitko?

    5. 5

      Lauri Markkanen teki NBA-historiaa – varattiin seitsemäntenä, siirtyy Chicago Bullsiin

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Tällainen oli Tammisaaressa murhattu nuori nainen – kirjoitti blogissaan avoimesti myös suhteesta epäiltyyn

    2. 2

      Nakupöksyt ovat seuraavat hittihousut – pukisitko?

    3. 3

      Lotta Näkyvä selittää rohkeita somekuviaan – kiusallisia kömmähdyksiä julkisilla paikoilla: ”Välillä unohdan laittaa pikkuhousut”

    4. 4

      13-vuotiaat Kalle ja Konsta perustivat puusepänliikkeen – trendisängystä tuli hitti ympäri Suomen

    5. 5

      Näin puhelu +44-alkuisesta mysteerinumerosta eteni – soittaja halusi tietää omaisuuksista

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Lentoemännän yksinkertainen vessakikka toimii yhtä varmasti myös kotona

    2. 2

      8 naista kertoo, millaiset seksiehdotukset oikeasti toimivat: ”Se on varma keino”

    3. 3

      Kasperi Kapanen toi kanadalaisrakkaansa Suomeen – 18-vuotias Annika käänsi katseita Kuopion rannoilla pepun paljastavissa bikineissä

    4. 4

      Martina Aitolehden kipujen syy selvisi: Lääkäriltä tyly tuomio – ”Kyyneleethän siinä pääsi”

    5. 5

      Entinen miljonääri luopui kaikesta ja muutti hökkeliin autiolle saarelle – 20 vuotta eikä ole katunut päivääkään

    6. Näytä lisää