Uusi kirja sivaltaa yritysjohtajia: Suomi ei menesty ilman motivointia ja myötätuntoa

Julkaistu:

Kirjat
Talous ja moraali yrittää pohtia sitä, miltä arvopohjalta markkinatalous eri muodoissaan kulloinkin ponnistaa ja olisiko toisenlaiselle ihmiskäsitykselle kapitalismissa sijaa.
Kaikkia pakolaisia ei voida auttaa, koska se maksaa liikaa.

Myös pienituloisilta on leikattava, koska kestävyysvajeen kurominen umpeen edellyttää, että kaikkien on osallistuttava säästötalkoisiin.

Yritysten on harjoitettava verosuunnittelua, koska muuten ne eivät pärjää kansainvälisessä kilpailussa.

Kaikki nämä kolme väittämää ovat esimerkkejä siitä, kuinka niin sanottu talouspuhe nykyään helposti liiskaa alleen ihmisen. Moraalista talous ensin -ajattelu ei ole kovin kiinnostunut.

Tänään ilmestyvän Talous ja moraali -kirjan toimittaneet tutkijat Sari Kivistö, Sami Pihlström ja Mikko Tolonen varoittavat talouspuheeseen sisältyvästä kovasta, mutta usein piilevästä vallankäytöstä.

– Jos yhteiskunnallisia puheenvuoroja jaetaan sen perusteella, käytetäänkö ensisijaisesti tai jopa pelkästään talouden kieltä, ajaudutaan kohti maailmaa, jossa talouden ongelmat ratkaisemalla uskotaan voivan hoitaa myös muut yhteiskunnalliset ongelmat, kolmikko kirjoittaa.

Talous ja moraali (Gaudeamus) yrittää pohtia sitä, miltä arvopohjalta markkinatalous eri muodoissaan kulloinkin ponnistaa ja olisiko toisenlaiselle ihmiskäsitykselle kapitalismissa sijaa. Ääneen pääsevät niin pankkiirit, onnellisuusfilosofi kuin yksi kansanedustajakin.

Onko inhimillisempi työelämä mahdollinen?

Kulukuurit, yt-neuvottelut ja organisaatiouudistukset imevät mehuja monilla työpaikoilla. Motivaatio voi olla kadoksissa, kun työntekijästä on tullut "resurssi".

Miia Paakkanen, Frank Martela ja Anne Birgitta Pessi lupaavat, että muutos on jo käynnissä.

– Haluamme uskoa, että tulevaisuuden työelämä on inhimillisempi. Se on sekä talouden että ihmisyyden kannalta kauniimpi tulevaisuus, kolmikko kirjoittaa.

Paakkanen on työelämän tunnetaitovalmentaja, Martela onnellisuusfilosofi ja Pessi kirkkososiologian professori.

Kolmikko sivaltaa yritysjohtajia, joista moni "rakentaa organisaatioonsa johtamis-, palkitsemis- ja kontrollijärjestelmiä, jotka perustuvat yksiulotteiseen näkemykseen ihmisen perimmäisistä tavoitteista ja ihmisiä eteenpäin vievistä voimista".

Kolmikon mukaan työpaikoilla olisi ymmärrettävä, että ihmisiä motivoivat oman taloudellisen edun lisäksi tekemisen innostus ja myötätunto.

– Vasta tällöin pystytään rakentamaan yrityskulttuuria, joka ruokkii näitä kaikkia perustarpeita.

Käynnissä oleva työelämän muutos vaatii yhä enemmän luovuutta, ihmissuhdetaitoja ja kykyä kehittää itseään. Sisäisen motivaation ja myötätunnon ruokkiminen työpaikoilla onkin kirjoittajien mukaan ratkaisevaa Suomen elinkeinoelämän menestykselle.

Yhdenlaista yritystalouden muutosta perää myös Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen. Teivainen kysyy, voisiko yhtiöitä demokratisoida kuin valtioita.

Ajatus perustuu yritysvallan kasvuun sen levittäytyessä yhä useammille yhteiskunnan osa-alueille. Samalla yritykset itse ovat tulleet yhä tietoisemmiksi omasta yhteiskunnallisesta roolistaan.

Teivainen on kansalaisaktivisti, joka on tunnettu kapitalismikritiikistään. Hän kuitenkin huomauttaa, että myös pankkiiri Björn "Nalle" Wahlroos kysyy, ovatko yritykset muuttuneet valtioiden kaltaisiksi ja merkitseekö tämä uudenlaista tarvetta asettaa ne poliittiseen vastuuseen.

Mitä Adam Smith olisi sanonut Carunasta?

Talous näyttäytyy usein omalakisena, historiattomana todellisuutena. Yksi Talouden & Moraalin tavoitteista on luodata sitä, miten moraalin ja talouden suhde on historiassa aiemmin hahmotettu ja mitä siitä voisi ammentaa nykypäivään.

Helsingin yliopiston yleisen historian professori Kari Saastamoinen osoittaa, kuinka yksipuolinen käsitys modernin taloustieteen isän, moraalifilosofi Adam Smithin ajattelusta on.

Kuten Saastamoinen kirjoittaa, talouskeskustelussa Smith esiintyy usein sääntelemättömän markkinatalouden esitaistelijana.

– Yksille Smith on vapauden ja yritteliäisyyden puolustaja, toisille ahneuden ja riiston oikeuttaja.

Smith ei suinkaan kannattanut kaiken taloudellisen sääntelyn lakkauttamista. Tätä ajattelua voi peilata vaikka vuosien 2008–2009 finanssikriisiin.

Saastamoinen kirjoittaa, kuinka vuosina 1769–1772 lainarahan synnyttämä hintakupla ja sitä seurannut pankkikonkurssien aalto sai Smithin vaatimaan, että valtioiden tulee rajoittaa sellaista voitontavoittelua, joka vaarantaa koko yhteiskunnan turvallisuuden.

Smithillä voisi olla sanottavansa myös sähköverkkoyhtiö Carunan reippaisiin hinnankorotuksiin. Smith kiinnitti huomiota siihen, kuinka suurta liiketoimintaa ohjaa kiusaus kasvattaa voittoja monopolien ja kartellien avulla.

Saastamoisen mukaan Smithin ajattelu tässä suhteessa "tunnustetaan nykyään laajalti". Moni suomalainen on kuitenkin sitä mieltä, ettei tämä ajattelu mennyt perille johtaville suomalaispoliitikoille, kun he sallivat sähkönjakelun Carunan kaltaiselle yksityiselle monopolille.

Filosofisemmille pohdinnoille vähän sijaan talouskirjallisuudessa

Talous ja moraali on virkistävä lisä viime vuosien talouskirjallisuuteen. Sitä ovat hallinneet finanssi- ja eurokriisien selitykset. Filosofisemmille pohdinnoille on ollut vähän tilaa.

Kirjoittajilta olisi kuitenkin toivonut enemmän rohkeutta pohtia talouden ja moraalin suhdetta tämänhetkisissä talouselämän ilmiöissä.

Usein kirjoittajat heittävät ilmaan enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia.

Harmi, ettei kukaan pohdiskellut talouden ja moraalin suhdetta nykyhallituksen leikkauspolitiikassa. Esimerkiksi kokoomuslainen valtiovarainministeri Alexander Stubb sanoi tammikuussa, että hallitus on tehnyt poliittisen arvovalinnan panostaa menoleikkauksiin eikä veronkorotuksiin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    2. 2

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    3. 3

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    4. 4

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    5. 5

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    6. 6

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    7. 7

      Näkökulma: Painajainen jatkuu yhdeksättä vuotta – kinastelu pitää Kreikkaa kyykyssä

    8. 8

      Tulosjulkistaja Kamux vajosi pörssissä

    9. 9

      Kasvispiirakka sen osoitti – asiakkaan toive voi näkyä kauppojen hyllyillä nopeasti

    10. 10

      TVO:n luottoluokitus laski

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    2. 2

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    3. 3

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    4. 4

      Taloyhtiö ei voi parvekegrillaukselle käytännössä mitään – Kiinteistöliitto: Älkää edes yrittäkö kieltää sitä

    5. 5

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    6. 6

      Tiesitkö, milloin lentoliput ovat halvimmillaan?

    7. 7

      Öljyn tuotantoa rajoitettiin, mutta yksi maa rikkoo lupauksia – ”Ei ole mitään keinoa rangaista”

    8. 8

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    9. 9

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    10. 10

      Työttömyysaste kääntyi taas nousuun – huhtikuussa 10,2 %

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    2. 2

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    3. 3

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    4. 4

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    5. 5

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    6. 6

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    7. 7

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    8. 8

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    9. 9

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    10. 10

      ”Diesel on kuollut”, mutta Suomessa hinnat voivat yllättää

    11. Näytä lisää