Työpaikan juhlat – pari lasillista vai piikki auki?

Julkaistu:

Työpaikan juhlissa tarjotun alkoholin määrä viestii työnantajan arvoista ja politiikasta. Moni pitää juhlia jonkinlaisena palkintona uurastuksesta. Mutta onko räkäkännit palkinto, jonka työnantaja haluaa antaa?


Syksyn synkentyessä käynnistyy työhön liittyvien juhlien sesonki. Pian alkaa pikkujoulukausi, joka jatkuu jouluun asti.

Alkoholin nauttiminen lienee yhtä olennainen osa suomalaista pikkujouluperinnettä kuin ruokailukin. Miltei yhdeksän kymmenestä suomalaisesta työikäisestä juo alkoholia, ja monen mielestä ainakin glögi, viini ja olut kuuluvat pikkujouluihin.

Vaikka alkoholia tarjoillaan, sen ei tarvitse olla pääasia. Erityisasiantuntija Leena Hirvonen Työterveyslaitokselta (TTL) painottaa, että järjestäjä päättää aina ilmaisen tarjoilun määrän.

Työpaikassa, jossa on taloudellisesti tiukkaa, tarjoilun määrä voi olla rahakysymys. Myös kalliiden juhlien pitäminen rankkojen yt-neuvottelujen ja väen karsimisen jälkeen voi tuntua moraalittomalta ja kohtuuttomalta.

Niukkuus voi myös liittyä yrityksen työhyvinvointi- ja johtamispolitiikkaan tai arvoihin. Hirvosen mielestä määrä on viesti.

– Työnantaja voi tarjota vaikkapa alkumaljan ja vaikkapa yhden tai pari ruokajuomaa. Jos juhlija haluaa enemmän, hän voi ostaa itse.

Onko pakko
juoda?


Alkoholin tarjoilun rajoittaminen tukee kohtuukäyttöä. Työterveyslääkäri Jan Wiklund lääkärikeskus Aavasta sanoo, että monissa piireissä alkoholista pidättäytyvää pidetään vielä nykyisinkin outona. Jarruttelijalta kysellään, miksi hän haluaa olla tiukkis tai tylsimys ja hän joutuu helposti selittelemään toimintaansa.

– Mitä enemmän on sosiaalista painetta juoda, sitä hankalampaa yksittäiselle alkoholin käyttäjälle on pitää kohtuutta, sanoo Terveyden- ja hyvinvoinnin (THL) laitoksen erikoistutkija Pia Mäkelä.

Tilanne on ristiriitainen ja houkuttelee pyörtämään päätöksen etenkin, jos juomat maistuvat mutta jos haluaisi vähentää juomistaan.

Wiklundin mielestä juomakulttuuri on silti hiljalleen muuttunut, ja juomattomuutta voidaan jopa arvostaakin.

– Juomattomuus kertoo ihmisestä paljon, hän lisää.

Hirvonen korostaa, että tilaisuuden ja suunnittelijan pitää muistaa, että tarjolla on alkoholittomia juomia yhtä helposti kuin muitakin.

"Piikin auki pitäminen
on vastuutonta"

Finanssikriisin jälkeen moni yritys karsi juhlatarjoilujaan, mutta edelleen vietetään myös kosteita tilaisuuksia. TTL:n Hirvonen kummeksuu työnantajan tukemaa läträämistä.

– On vastuutonta pitää piikki auki ja pitää mahdollisuutta juoda itsensä räkäkänniin palkintona puurtamisesta, hän sanoo.

Jos työntekijät törttöilevät päissään tällaisten kestien yhteydessä, työnantaja on Hirvosen mielestä työsuojeluvastuussa.

Juhlien tarjoilulinja voisi olla osa työpaikan päihdeohjelmaa, joka on laadittu päihteiden aiheuttamien riskien ja haittojen ehkäisemiseksi. Hirvosen mukaan ohjelma parantaa sekä työhyvinvointia että tuottavuutta.

Vaikka juhlijat pitäisivät juhlissa koko illan tarjoavaa työnantajaa reiluna, kesteistä toipuminen voi viedä pitkään sekä fyysisesti että henkisesti. Reipas juhliminen viikonloppuna tarkoittaa valjua oloa vielä alkuviikollakin.

– Hävettävät törttöilyt tai ihmissuhdekiistat voivat viedä työtehoa vielä pitkään, Hirvonen sanoo.

Juhlaputken ei tarvitse
olla juomaputki


Monessa ammatissa työpaikan omat juhlat eivät suinkaan ole pikkujoulukauden ainoa tilaisuus. Yritykset ja järjestöt järjestävät paljon sidosryhmätilaisuuksia. Kiivaimpina viikkoina osalla työssäkäyvistä voi olla erilaisia menoja harva se ilta.

Yleensä tilaisuudet ovat illalla, ja monessa työssä kutsuttu saa itse päättää, haluaako hän osallistua vai ei. Verkostoituminen on tärkeää, mutta persous alkoholille voi lisätä niidenkin tilaisuuksien kiinnostavuutta, jotka eivät ole oman työn kannalta erityisen tärkeitä.

Työterveyslaitos pyrkii lisäämään tietoisuutta alkoholin riskikäytöistä ja haitoista. Työterveyslääkäri Jan Wiklund huomauttaa, että edustustehtäviä tekevät ovat riskiryhmä, joka pitää ottaa huomioon myös työterveyshuollossa.

TTL:n Leena Hirvonen pitää keskustelua erittäin tärkeänä. Hänen mielestään on järkevää, että työpaikoilla neuvotellaan, mihin edustustilaisuuksiin on syytä mennä.

Vastuuta iltamenoista voidaan jakaa työntekijöiden kesken, ja pelisäännöt on hyvä selvittää. Työnantaja voi korostaa kohtuullisuutta ja muistuttaa, että alkoholin juominen ja pitkään viipyminen ei ole välttämätöntä.

– Ihmisiä pitää rohkaista puhumaan. Asioista on syytä keskustella ennen kuin ne ovat ongelmia, Hirvonen sanoo.

  • Työelämä

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    8. 8

      Joka kuukausi 500 euroa säästöön – asiantuntija vinkkaa, miten tässä voi onnistua

    9. 9

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    10. 10

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    3. 3

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    10. 10

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää