Näkökulma: Se siitä sijoittajavastuusta – iso osa Kreikan lainasta käy Ateenassa vain kääntymässä

Julkaistu:

Suomikin takaa osaltaan, että Kreikka voi maksaa ensi kuussa erääntyvät velkansa yksityisille riskisijoittajille. Näin käy nyt tiettävästi ensimmäisen kerran viiteen vuoteen, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Euromaiden valtiovarainministerit huokaisivat torstaina helpotuksesta ja kiittelivät itseään päästyään kuukausien vatvomisen ja kinastelun jälkeen vihdoin sopuun Kreikan valtion seuraavastakin lainaerästä.

Europäättäjät sopivat torstaina, että Kreikka saa kolmannen lainaerän vuoden 2015 kesäkriisin jälkeen kootusta yhteensä 86 miljardin euron rahoitusohjelmasta, niin sanotusta Kreikka kolmosesta.

Kreikalle luvattu seuraava lainaerä on 8,5 miljardia euroa, ja se tulee tukalaan tarpeeseen ja vieläpä viime tingassa. Kreikan valtiolta erääntyy jo muutaman viikon kuluttua maksuun kuutisen miljardia euroa vanhoja velkoja ja kesän loppuun mennessä vielä miljardin verran lisää.

Ilman euromaiden takaamaa lisärahoitusta Kreikan valtiolta olisivat rahat loppuneet kesken kaiken. Kesällä maksuun erääntyvät vanhat velat ja niiden korot olisivat jääneet maksamatta, mikä olisi merkinnyt valtion maksukyvyttömyyttä ja kansanomaisemmin sanottua vararikkoa.

Tämän seuraavan lainaerän suurin kyseenalainen tyylirikko ei kuitenkaan se, että lainaerän ehtojen täyttymistä ja koko rahoitusohjelman jatkoa vatvonut kinastelu ja kiistely ehti venyä kuukausien mittaiseksi ennen kuin tuli edes puolivalmista.

Kiistely, kinastelu ja viivyttely eivät ole uusia ja yllättäviä tyylirikkoja vaan ne ovat ennemmin nyt jo kahdeksan kriisivuoden mittaan vakiintuneita menettelytapoja. Näiden jo tuttujen tyylirikkojen jatkoksi tulee ainakin yksi uusi ja ehkä vielä kiusallisempi tyylirikko:

Isohko osa tästä lainaerästä käy Ateenassa vain kääntymässä ja päätyy valtion kassan kautta finanssimarkkinoiden yksityisille riskisijoittajille, kuten kansainvälisille vipurahastoille ja pahamaineisille korppikotkarahastoille.

Näin käy nyt tiettävästi ensimmäisen kerran viiteen vuoteen – ja ensimmäisen kerran sen jälkeen, kun esimerkiksi Suomen hallitus kirjasi niin sanotun sijoittajavastuun vaatimuksen omaan hallitusohjelmaansa.

Sijoittajavastuu pelkkää pehmeää puhetta

Heinäkuussa erääntyy ensimmäisiä niistä velkakirjoista, joita Kreikan valtio kykeni kriisin lyhyeksi jääneen suvantovaiheen aikana vuonna 2014 laskemaan liikkeeseen kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla.

Silloin finanssimarkkinoiden tuoreessa muistissa oli vuonna 2012 väkisin toteen pantu ”vapaaehtoinen” yksityisten velkojien ”osallistuminen”. Se oli taloushistorian toistaiseksi mittavin velkasaneeraus, jossa Kreikan valtion yksityiset velkojat menettivät yli puolet saataviensa nimellisarvoista. Paperitappiot olivat noin sata miljardia euroa.

Suursaneerauksesta kului pari vaihteeksi hieman rauhallisempaa vuotta ennen kuin Kreikka tohti koetella velkakirjamarkkinoilla onneaan – ja ennen kuin rohkeimmat riskisijoittajat tohtivat sijoittaa varojaan Kreikan valtion uusiin velkakirjoihin.

Useimmille tavanomaisille velkakirjasijoittajille Kreikka oli yhä liian riskipitoinen sijoituskohde, mutta joukko tavallista suurempiin – ja houkutteleviin – riskeihin erikoistuneita finanssipelureita tarttui tarjoukseen ja sijoitti varojaan Kreikan valtion uusiin velkakirjoihin.

Näitä yksityisten sijoittajien hallussa olevia vuoden 2014 velkakirjoja erääntyy ensi kuussa noin puolentoista miljardin euron arvosta. Tieto käy ilmi esimerkiksi tietotoimisto Bloombergin kokoamista ja ylläpitämistä velkakirjamarkkinoiden tilastoista.

Tiettävästi suuri osa tuosta puolentoista miljardin velkakirjapotista on erilaisten yksityisten riskisijoittajien, kuten superrikkaiden sijoituksia hoitavien vipurahastojen ja varta vasten rahoituskriisien rahastamiseen erikoistuneiden niin sanottujen korppikotkarahastojen, hallussa.

Torstain lainalupauksilla Suomikin osaltaan takaa, että Kreikka saa lisää rahaa velkojensa maksuun – ja että riskisijoittajatkin saavat rahansa takaisin täyteen nimellisarvoon ja korot päälle.

Ja että sijoittajavastuun periaate jää pelkäksi pehmeäksi puheeksi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    6. 6

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    9. 9

      VIRTUAALISAUNAN LAUTEILLA

    10. 10

      Asunto-osakeyhtiön rahastot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    8. 8

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    8. 8

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    9. 9

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    10. 10

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    11. Näytä lisää