Näkökulma: Kolme syytä, miksi finanssiriskit ovat taas luultua suurempia

Finanssiriskit näyttävät liian pieniltä ollakseen totta. Ainakin kolme seikkaa varoittaa, että riskimittarit ovat taas pielessä ja riskit paljon luultua suurempia, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Viime finanssikriisi oli täydellinen yllätys ainakin niille, jotka lukivat markkinoiden riskimittareita vielä ennen kriisiä kuin niiden lukemat olisivat täyttä totta.

Kymmenen vuotta sitten keskeiset riskimittarit väittivät vielä vähän ennen vuosikymmeniin rajuinta kriisiä, että finanssimaailma on vaaraton paikka eikä riskeistä ole pienintäkään pelkoa.

Kriisi kuitenkin iski kuin kuluneen sanonnan kirkkaalta taivaalta leimahtanut salama. Kävi karulla tavalla selväksi, että riskimittarit olivat olleet pitkän aikaa pielessä, ja että ne olivat synnyttäneet vaarallisen harhan finanssijärjestelmän vakaudesta ja markkinoiden riskittömyydestä.

Sekin kävi pian kriisin alettua selväksi, että juuri tuo riskittömyysharha oli pitkän aikaa rohkaissut ”kaikkia” finanssimarkkinoiden osapuolia ottamaan vastuulleen aina vain runsaampia ja epävarmempia riskejä.

Niin kauan kuin riskit eivät erottuneet mittareissa, niiltä oli houkuttelevan helppoa sulkea silmät ja teeskennellä tai luulla tavoittelevansa oikeasti riskittömiä tuottoja. Kriisi puhkaisi riskittömyyskuplan – ja keikautti riskittömät tuotot rytinällä riskiksi ilman tuottoa.

Viime kriisin opetuksista ei ole kulunut kunnolla kymmentäkään vuotta, kun sama kuvio näyttää toistuvan aivan samanlaisia riskittömyysharhoja myöten.

Sillä erolla, että keskuspankkiirit ja finanssivalvojat eivät ole viime kriisin jälkeen vaatineet harhaisten riskimittareiden korjaamista, vaan ne ovat päinvastoin itsekin korostaneet niiden merkitystä entistäkin suuremmaksi.

Nyt tyynen pinnan alla näkymättömissä paisuvat riskit ovat kenties vielä suurempia kuin kymmenen vuotta sitten ennen viime kriisiä.

Onko kukaan ottanut opikseen?

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö Gavekal Research ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Charles Gave ovat niitä harvoja, jotka varoittivat finanssijärjestelmän piilevistä riskeistä ja niiden paisumisesta hyvissä ajoin ennen kuin finanssikriisin ensimmäiset aallot iskivät kymmenisen vuotta sitten.

Siksi on pahaenteistä mutta samalla huomion arvoista, että Gave varoittaa taas yhtiön asiakkaita aivan samanlaisesta riskittömyysharhasta ja vauhtisokeudesta, jollaisten vallassa finanssimarkkinat ajautuivat pahaa aavistamatta viime kriisiin.

Hänen mukaansa on painavia syitä epäillä finanssimarkkinoiden hintamekanismin ja näin ollen myös eri arvopaperilajien hintojen luotettavuutta. Siksi on syytä epäillä myös riskimittareiden lukemia – jota kaikki perustuvat tavalla tai toisella juuri noihin epäluotettaviin hintoihin sekä niiden käyttäytymiseen.

Gave ihmettelee, ”onko kukaan ottanut opikseen”, ja muistuttaa, että jos hinnat ovat vinksallaan, niin ovat myös niihin perustuvat riskimittarit sekaisin. Niin kuin olivat ennen viime kriisiä.

Hänen mukaansa nyt on ainakin kolme syytä olla luottamatta varsinkaan korkoihin tai muuhun velkakirjamarkkinoiden ”informaatioon” talouden ja markkinoiden näkymistä.

Siksi siihenkin on ainakin kolme syytä, miksi kaikki muutkin finanssimarkkinoiden hinnat ovat menettäneet informaatioarvoaan ja luotettavuuttaan. Riskimittarit mukaan luettuna.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen


Korot alas ja arvopaperien hinnat ylös

Ensimmäinen Gaven painava syy epäillä markkinoiden hintamekanismin ja markkinahintojen luotettavuutta on keskuspankkien jo vuosien ajan harjoittama suurisuuntainen markkinoiden tarkoituksellinen vääristely.

Euroalueen keskuspankki EKP, Yhdysvaltain Fed ja Japanin BoJ sekä joukko pienempiä keskuspankkeja on finanssikriisin alusta asti pannut toteen useita toinen toistaan suurisuuntaisempia rahaelvytyksen ohjelmia. Niiden yhtä keskeistä vaikutusta Gave luonnehtii markkinoiden vääristelyksi.

Tällainen rahaelvytyksen laji on esimerkiksi euroalueen EKP:n historiallisen mittava tukiosto-ohjelma, jota se panee paraikaakin toteen euroalueen velkakirjamarkkinoilla. Siinä EKP ja euromaiden kansalliset keskuspankit ostavat joka kuukausi kymmenien miljardien eurojen uunituoreilla rahasummilla alueen velkaisten valtioiden, pankkien ja yritysten velkakirjoja.

Keskuspankit toki luonnehtivat ostojaan rahapoliittisiksi toimiksi, mutta silti niiden yksi julki lausuttu tavoite on juuri hintojen vääristely. Keskuspakit ovat halunneet, että ensin ostettavien velkakirjojen korot laskevat ja hinnat nousevat, ja että sen jälkeen alkavat kaikkiin muihinkin arvopaperiluokkiin pörssiosakkeita myöten heijastuvat hintavaikutukset.

Esimerkiksi euroalueella käytännössä kaikki erityyppiset markkinakorot ovat nyt matalampia kuin ne olisivat ilman EKP:n rahaelvytyksen vaikutuksia. Samasta syystä useimpien euroalueen arvopaperilajien hintanoteeraukset ovat nyt korkeampia kuin ne olisivat ilman EKP:n rahaelvytyksen vaikutuksia.

Korot ja arvopaperien hinnat ovat toki osalle markkinatoimijoista nyt suotuisampia kuin ne olisivat ilman keskuspankkien tukiostoja, mutta silti tällaisten vääristeltyjen hintojen ilmentämä ”informaatio” on kyseenalaista laatua.

Volatiliteetti keinotekoisen vaimeaa

Toinen painava syy epäluuloon löytyy Gaven mukaan pankkeja ja nyttemmin myös vakuutusalaa koskevista vakavaraisuusmääräyksistä. Ne määrittelevät esimerkiksi eurovaltioiden velkakirjat kirjaimellisesti riskittömiksi sijoituskohteiksi.

Pankkeja koskevat niin sanotut Basel III -säännöt ja vakuutusalan Solvenssi II -säännöt määräävät, että finanssialan yritykset voivat sijoittaa varojaan valtioiden velkakirjoihin varaamatta tätä varten euronkaan vertaa riskipuskureita.

Tällaisista määräyksistä on Gaven mukaan syntynyt voimakas kannustin, joka patistaa pankkeja ja vakuutusalaa ostamaan tai ainakin olemaan myymättä aivan samoja valtioiden velkakirjoja, joita keskuspankit haalivat omilla tukiostoillaan.

Näin hinnat ovat vääristyneet entistä enemmän vinksalleen.

Keskuspankkien tukiostoista ja rahoitus- ja vakuutusalan sääntelyn patistamasta kysynnästä on yhdessä koitunut Gaven kolmas painava syy epäillä markkinahintojen tai sen puoleen riskimittareiden laatua.

Hänen mukaansa keinotekoisen runsas velkakirjojen ja muiden arvopapereiden kysyntä ei ole pelkästään nyrjäyttänyt korkoja keinotekoisen mataliksi ja arvopaperien hintoja keinotekoisen korkealle, vaan se on samalla latistanut korkojen ja hintojen vaihtelun keinotekoisen vaimeaksi.

Juuri tästä erilaisten markkinahintojen ja muiden noteerausten alituisen vaihtelun vaimeudesta on pohjimmiltaan kyse useimmissa niistä riskimittareista, joiden mukaan finanssimarkkinoilla ei ole parhaillaan pienintäkään pelkoa riskeistä.

Yleensä puhe on niin sanotusta volatiliteetista eli hintamuutosten vaihteluista. Tätä ”volaa” on aina ja kaikilla markkinoilla, ja sen vaihtelukin kuuluu asiaan. Mutta silti on ainakin lievästi epäilyttävää, että viime aikoina useiden toisistaan näennäisen riippumattomien markkinoiden volatiliteetit ovat laskeneet poikkeuksellisen mataliksi.

Gave muistuttaa vielä yhdestä itseään voimistavasta heijastusvaikutusten luupista. Siinä keinotekoisen matala volatiliteetti harhauttaa suurpankkien ja finanssialan muiden yritysten sisäiset riskienhallintamallit näyttämään yhä matalampia riskilukuja – ja kannustavat näitä ostamaan lisää samoja liki riskittömiltä näyttäviä arvopapereita.

Riskit pysyvät piilossa vain aikansa

Jos useiden finanssikriisien veteraaniekonomisti Charles Gave on tälläkin kerralla oikeilla jäljillä, on kansainvälisen ja erityisesti euroalueen finanssijärjestelmän uumenissa rujosti runsaammin riskejä kuin päälle päin näkyy.

Kun kerran hinnat ja hintamekanismi ovat epäkunnossa, niin ovat riskimittaritkin pielessä. Ja vieläpä siihen suuntaan, että riskit näyttävät ties kuinka paljon pienemmiltä kuin ne todellisuudessa todennäköisesti ovat.

Siitä Gave on vuoren varma, että riskit kyllä ovat siellä, vaikka ne eivät näy. Siitäkin hän on joltisenkin varma, että tällainen riskien ja tuottojen nyrjähtänyt sokkoleikki ei voi tälläkään kerralla jatkua kuin aikansa ennen kuin pinnan alla kasvavat jännitteet lopulta purkautuvat.

Sen sijaan hän on aivan liian kokenut arvaillakseen, kuinka paljon korot tai hinnat ovat pielessä tai kuinka paljon näkymättömiä riskejä väijyy finanssijärjestelmän eri osissa. Eikä hän arvaile sitäkään, milloin nuo näkymättömät riskit pomppaavat näkyviin.

Miten se tapahtuu, siitä Gavella on yksi valistunut aavistus:

– Ennemmin tai myöhemmin vääristyneet hinnat pettävät, ja silloin myös riskimittarit kääntyvät. Kun volatiliteetti palaa edes normaaliksi, alkavat riskienhallintamallit patistaa pankkeja ja muita finanssialan yrityksiä myymään ylihintaisia velkakirjoja ja muita arvopapereita. Se taas voimistaa hintojen laskua ja riskilukemien nousua, ja niin syntyy vuorostaan itseään voimistava tuhoisa laskukierre.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Tällainen on Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi ”sauna-bussi”

    2. 2

      Stockmann päästää asiakkaat katolle – vanhasta tupakkapaikasta tehdään hulppea terassi

    3. 3

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    4. 4

      Nordean muutto näyttää todennäköiseltä – Wahlroos vihjaili uudesta sijainnista

    5. 5

      Stockmannin tappio odotettua syvempi – näkymät ennallaan

    6. 6

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    7. 7

      Analyysitoimisto varoittaa: ”Nousukausi ei kestä pitkään”

    8. 8

      Google-yhtiö Alphabet ylitti odotukset – haali entistä enemmän mainosrahaa

    9. 9

      Lisää lentoja itään? Kiinalaisia lentoyhtiöitä maanitellaan Suomeen

    10. 10

      Lääkeyhtiö Oriolan tulos heikkeni – panostaa kilpailukyvyn parantamiseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    2. 2

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    3. 3

      Eläkkeensaajat tyrmää verottajan linjauksen – ruoka biojätteeksi eikä vapaaehtoisille

    4. 4

      Talousvaliokunta hyväksyi esityksen hallintarekisteristä

    5. 5

      Näin paljon uusi kunnanvaltuutettu tienaa

    6. 6

      Nokia kiitää pörssissä – tulos yllätti osakemarkkinat

    7. 7

      Analyysitoimisto varoittaa: ”Nousukausi ei kestä pitkään”

    8. 8

      Verohallinto: Vastikkeeton talkooruoka edelleen verotonta, makkarametreissä muistettava kohtuullisuus

    9. 9

      Nordean muutto näyttää todennäköiseltä – Wahlroos vihjaili uudesta sijainnista

    10. 10

      OP:n Karhinen: ”Meillä on ihan aidosti nousukausi”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    2. 2

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    3. 3

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    4. 4

      Näistä merkeistä tiedät, ettet rikastu koskaan

    5. 5

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    6. 6

      Sijoittajat tulppana asuntomarkkinoilla – ”Yksi varasi 20 asuntoa”

    7. 7

      Eurojackpot-voitolla on kolme jakajaa – Epäuskottava sopimus voisi lohkaista siitä jättiverot

    8. 8

      Uskomus kalliista bensasta elää Suomessa – näin asia oikeasti on

    9. 9

      Jopa 15 000 euron lisätulot vuodessa – näin mökillä voi tienata

    10. 10

      Maailman kallein lääke vedetään pois markkinoilta

    11. Näytä lisää