Näkökulma: Italia ja pankit veitsen terällä – aika uhkaa loppua

Julkaistu:

Italia kaavailee 20 miljardin euron pääomaruisketta maan kriisipankkien vahvistamiseksi. Se on liian vähän liian myöhään – nyt tarvitaan silmänkääntötemppuja, kirjoittaa Taloussanomien erikoistoimittaja Jan Hurri.
Italian ja ilmeisesti koko euroalueen surkeimmalla suurpankilla, Banca Monte dei Paschi di Sienalla (BMPS), on aikaa ensi viikon loppuun kuroa jotenkin umpeen taseensa viiden miljardin euron pääomavajaus.

Pankki on viime kesästä asti yrittänyt haalia tuoretta pääomaa kansainvälisiltä finanssimarkkinoilta, mutta pelastustalkoot eivät näytä innostaneen yksityisiä sijoittajia.

Siksi maan vasta vaihtoministereillä paikattu hallitus yrittää nyt häthätää kursia kokoon poliittisesti tulenarkaa valtiollista tukipakettia.

Hallitus on pyytänyt parlamentilta valtuuksia 20 miljardin euron ylimääräiseen velanottoon, jotta valtio voisi pääomittaa pahimmassa pinteessä olevia pankkeja – ja todennäköisesti myös hyvittää yksityisille sijoittajille koituvia tappioita.

Ensin pääomatukea tarvitsee ja todennäköisesti myös saa juuri BMPS, jonka euroalueen keskuspankki EKP on määrännyt vahvistamaan tasettaan ainakin viiden miljardin euron pääoman lisäyksellä.

Pankin aika käy vähiin, sillä puuttuvat miljardit on löydyttävä ensi viikon loppuun mennessä. Muuten pankki joutunee EKP:n ja pankkiviranomaisten pakkokeinojen käsittelyyn.

Pankin ahdinko on myös Italian hallituksen ahdinko, sillä pankin kaatuminen euroalueen kriisinhallintamekanismien rattaisiin tietäisi todennäköisesti raskaita tappioita pankin yksityisille rahoittajille.

Tappioissa palaisi suuri määrä kotitalouksien ja kansalaisten – ja jo ennestään kiukkuisten äänestäjien – säästöjä. Sitä poliittista hirmumyrskyä hallitus haluaa kaikin keinoin välttää.

Siksi hallitus ottaa mieluummin valtion piikkiin lisää velkaa ja yrittää sen avulla pitää pankit pystyssä, säästää ainakin kotitaloudet tappioilta – ja pitää EKP ja euroalueen kriisinratkaisijat erossa maan pankeista.

Tehtävä on joka tapauksessa äärimmäisen vaikea mutta se voi olla myös mahdoton. Vaikka hallitus saisi valtuudet 20 miljardin euron velkarahoitukseen, se voi olla liian vähän liian myöhään.

Piilevä tappioriski 200 miljardia euroa

Keski-Italiassa Toscanan alueella sijaitsevassa Sienan pikkukaupungissa jo vuonna 1472 perustettu BMPS on maailman vanhin yhä toiminnassa oleva pankki. Se on Italian kolmanneksi suurin pankki – ja koko euroalueen ainoa suurpankki, joka reputti Euroopan unionin pankkivalvojan EBA:n viimekesäisten stressitestien rasituskokeet.

EBA mittasi kokeillaan euroalueen 51 suurimman pankin iskunkestävyyttä ja pääomien riittävyyttä kuvitteellisen uuden talous- ja finanssikriisin oloissa. Muut testatut pankit ylittivät riman mutta BMPS reputti, ja siksi sen on nyt hankittava viisi miljardia euroa uutta pääomaa.

Italian hallituksen kaavailema 20 miljardin euron tukivara toki riittäisi BMPS:n välittömään viiden miljardin euron pääomatarpeeseen, mutta se on vain yksi maan lukuisista kriisipankeista.

Vaikka muut italialaispankit selvisivät EBA:n stressitesteistä, eivät ne ole läpäisseet finanssimarkkinoiden kovempia ja lisäksi vuoden mittaan koventuneita vaatimuksia.

Italialaispankeilla on taseissaan laina-asiakkaiden ainakin kolmen kuukauden ajalta hoitamatta jättämiä tai suorastaan toivottomia ongelmaluottoja yhteensä arviolta 360 miljardin euron arvosta.

Finanssimarkkinoiden pankkianalyytikot arvioivat, että tuosta 360 miljardin euron järjestämättömien luottojen määrästä jopa 200 miljardia euroa jää näillä näkymin lopullisesti takaisin saamatta eli muuttuu aikanaan luottotappioksi.

Lopullisten menetysten tarkka määrä on toki arvoitus niin kauan kuin pankit välttelevät luottotappioiden kirjaamista ja omien todellisten pääomapuutteidensa kohtaamista. Jos taseissa piilossa väijyvien todennäköisten luottotappioiden määrä on lähelläkään 200 miljardia euroa, on moni muukin italialaispankki kuin BMPS pahassa pinteessä.

Pankit viivyttelevät tappioiden kirjaamista ja jatkavat pystyyn kuolleiden zombie-asiakkaidensa rahoittamista siinä toivossa, että maan kestoaneeminen talous alkaakin odottamatta taas kasvaa ja yritysasiakkaat saavat taas uusia velanhoitovoimia.

Viivyttelyn ainoa vaihtoehto on ongelmien kohtaaminen ja tappioiden kirjaaminen. Sitä eivät pankkien taseet hevin kestä. Niillä on luottotappioiden varalle koottuja varauksia alle puolet hoitamattomien luottojen määrästä.

Tappioiden kestämiseksi pitäisi jostakin löytyä varausten lisäksi tuoretta pääomaa markkina-arvioiden mukaan 50–60 miljardia euroa tai sitäkin enemmän. Ainakin uuden pääoman tarve on suurempi kuin 20 miljardia euroa.

Ensimmäinen pankkikriisi, jota ei pitänyt tulla

Kriisin silmätikku BMPS on toki ollut ennenkin vaikeuksissa ja saanut valtion tukea. Samoin moni muukin italialaispankki niin kuin toki useimpien muidenkin euromaiden ongelmapankit ovat lukuisissa eri kriiseissä vastaanottaneet suuren määrän erilaisia pelastus- ja tukipaketteja.

Mutta nyt BMPS on vaarassa törmätä päin seinää ensi kertaa sen jälkeen, kun EU ja euromaat ovat kirjoittaneet juuri pankkikriisien varalle uusia direktiivejä ja lakeja. Samoin tämän lajin pankkikriisi koettelee nyt Italiaa tai mitään muutakaan euromaata ensi kertaa sen jälkeen, kun euromaat ovat perustaneet erityisen pankkiunionin.

Euromaat perustivat pankkiunionin ja keskittivät sen uusien supervirastojen vastuulle alueen suurimpien pankkien valvonnan, jotta uusia pankkikriisejä ei milloinkaan tulisi. Ja jos kriisejä kuitenkin tulee, ovat euromaat keskittäneet uusille supervirastoille myös valtuudet ratkoa kriisejä vaikka pankkeja lopettamalla.

Tämän vuoden alusta voimaan tuleen kriisinratkaisudirektiivin mukaan kriisipankkeja on mahdollista tukea vain sillä ehdolla, että ensin tappioihin palaa kriisipankin omien riskirahoittajien pääomaa, seuraavaksi euroalueen pankkien ennalta rahoittaman kriisinratkaisurahaston pääomaa ja vasta vihon viimeiseksi veronmaksajien rahaa.

Italian ajankohtainen BMPS-kriisi on ajanut hallituksen ahdinkoon ja poliittiselle veitsen terälle, sillä oikeastaan valtio ei saisi pääomittaa kriisipankkeja niin kuin valtiot ovat tehneet iät ajat. Ainakaan valtio ei saisi pelastaa yhtään pankkia ennen kuin se kirjaa pankin yksityisten osakkeenomistajien ja riskirahoittajien omistuksia ja saatavia tappioiksi.

Ahdinko syntyy siitä, että sattumoisin juuri Italiassa pankkien rahoitus perustuu poikkeuksellisen suurelta osin kotitalouksien muunkinlaisiin sijoituksiin kuin talletuksiin.

Veronmaksajan piikki voi sittenkin aueta

Jos Italian valtio pelastaa BMPS-pankin ja jos se pelastaa pankin EU:n kriisinratkaisupykälien mukaan, uhkaa pankin kotimaisia piensijoittajia ja -rahoittajia arviolta kahden miljardin euron menetykset.

Se olisi kuin kahden miljardin euron mainoskampanja hallitusta vastustavalle ja ensi parlamenttivaaleissa haastavalle Viiden tähden liike -protestipuolueelle.

Jos taas valtio pelastaa pankin mutta rikkoo pankkiunionin sääntöjä säästämällä pankin yksityiset rahoittajat tappioilta, on se harvinaisen avointa kapinaa EU:ta, EKP:tä ja muita euromaita vastaan.

Keljujen vaihtoehtojen välistä voi löytyä ainakin yksi joten kuten rimaa hipova mutta toki omituinen välimuoto, joka ei välttämättä säästä euroakaan veronmaksajien varoja mutta täyttää EU:n kriisinratkaisuperiaatteet ja säästää kotitaloudet suorilta tappioilta:

Silmänkääntötemppu voi toteutua kolmessa vaiheessa:

1) Valtio ottaa omiin nimiinsä kriisipankin pelastamiseen tarvittavan määrän uutta velkaa. Rahoitus tulee mutkan kautta maan omalta keskuspankilta tai tämän rahoittamilta kotimaisilta pankeilta, pelastettavat kriisipankit mukaan luettuna.

2) Valtio käyttää osan pelastusoperaatiota varten varaamistaan varoista pelastettavan kriisipankin uhanalaisten velkakirjojen ja mahdollisesti myös osakkeiden ostamiseen niitä ennestään hallussaan pitäviltä kotitalouksilta. Valtio voi maksaa niistä vaikka täyden nimellisarvon, niin napinaa ei synny edes jo ennen pelastustoimia koituneista kurssitappioista.

3) Vasta piensijoittajien ja -rahoittajien pelastamisen jälkeen valtio ryhtyy pelastamaan kriisipankkia – ja toteuttamaan kriisinratkaisudirektiivin vaatimaa sijoittajavastuuta. Valtio paikkaa pankin pääomaa sitä mukaa kuin entistä palaa tappioihin. Samalla valtio toimii vasta pälkähästä päästämiensä kotitalouksien sijaiskärsijänä ottaen kantaakseen näille alun perin kuuluneet tappiot.

Tällaista silmänkääntötemppua ei ole yksikään euromaa vielä yrittänyt, mutta se lienee rimaa hipomalla mahdollinen. Ellei liian moni huomaa temppua, ehkä siitä ei nouse äläkkää edes Brysselissä tai Frankfurtissa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    3. 3

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    6. 6

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    9. 9

      Laskelmat: Näin palkkojen jäätyminen nostaisi eläkemaksujasi

    10. 10

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    4. 4

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    5. 5

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    6. 6

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    7. 7

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      Kuva näyttää käänteen: Syrjäyttävätkö kuusikymppiset nuoria työpaikoilta?

    10. 10

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    5. 5

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää