Deutsche Bank voi olla paljon isompi pommi kuin Lehman – käynnistyykö tuomiopäivän mekanismi?

Julkaistu:

Analyysi
Deutsche Bank on kriisissä, mutta onko se uusi Lehman Brothers? Ei. Se on suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi kuin Lehman – ja sen taustalla väijyvät pankkiunionin tuomiopäivän mekanismit.


Saksan ja koko euroalueen suurimman pankin Deutsche Bankin johtajat ovat kiistäneet pankin rahoittajien ja asiakkaiden paosta kertovia uutisia minkä ovat ehtineet.

Samaan tapaan vastaavia ongelmauutisia kiistivät myös Lehman Brothersin johtajat vähän yli kahdeksan vuotta sitten. He kiistivät pankkinsa rahoitusvaikeudet viimeistenkin rahoituslähteiden ehtymiseen asti.

Lehman ajautui maksukyvyttömyyteen vuoden 2008 syyskuussa ja päätyi myöhemmin konkurssiin. Samoihin aikoihin kaatuivat myös vakuutusjätti AIG ja asuntorahoituksen jättiläiset Fannie Mae ja Freddie Mac.

Nuo kuprut käytännössä lamaannuttivat ensin lyhytaikaisen rahoituksen markkinat ja heti perään koko maailman finanssijärjestelmän.

Vähän yli kahdeksan vuotta myöhemmin finanssikriisin erilaiset seurannaiset jatkuvat edelleen. Nyt finanssipainajaisten pääosassa on vuorostaan Deutsche Bank.

Deutsche on niin suuri ja se toimii niin laajasti kautta maailman, että sen vaikeuksista herää herkästi kysymys: onko Deutsche uusi Lehman Brothers, ja alkaisiko Deutschen mahdollisesta kaatumisesta uusi finanssikriisi?

Suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi

Sivullisen oli vuoden 2008 alkusyksystä mahdotonta tietää varmuudella, että Lehman Brothers kaatuisi muutaman viikon kuluessa.

Toki pankin ongelmista oli vahvoja viitteitä, mutta ongelmien laatu ja laajuus sekä niiden katastrofaaliset seuraukset olivat varmaa tietoa vasta traagisten tapahtumien jälkeen.

Samaan tapaan Deutsche Bankin tilasta on varmuudella tiedossa vain se, että pankki on vakavissa vaikeuksissa. Ainakaan sivulliset eivät voi ennalta tietää, selviääkö pankki pinteestä omin voimin vai ei.

Siitäkään ei ole ennalta kenelläkään varmaa tietoa, miten tarkalleen ottaen tällainen jättiläispankki kaatuisi, kenen syliin se kaatuisi ja mitä pankin kaatumisesta seuraisi.

Aivan täydessä pimennossa tätä draamaa ei sentään tarvitse jännittää, sillä jotain pankkien yhtäläisyyksistä ja eroista on tiedossa.

Pankkien tunnusluvuista selviää esimerkiksi se, että Deutsche Bank ei ole uusi Lehman Brothers. Se on nyt suurempi, velkaisempi ja riskipitoisempi kuin Lehman oli viime hetkillään.

Lehmanin viimeiseksi jääneen tilinpäätöksen taseessa oli varoja ja velkoja pyörein luvuin 640 miljardia dollaria. Deutschen tuorein tase päätyy 1630 miljardiin euroon. Se on dollareina lähes kolme kertaa suurempi kuin Lehmanin tase.

Lehmanin oman pääoman ja saatavien suhde muodosti 24-kertaisen velkavivun, kun Deutschen tase keikkuu liki 30-kertaisen velkavivun varassa. Deutschen oma pääoma on vähän yli kolme prosenttia kaikkien saatavien arvosta. Se on vähän – ja yksi syy rahoittajien hermoiluun.

Kenties suurinta vahinkoa Lehmanin kuprussa koitui pankin jättimäisistä johdannaisvastuista. Niissäkin Deutsche panee "paremmaksi".

Lehmanin vastuulla oli kaatumisen hetkellä noin 35 000 miljardin dollarin nimellisarvoiset johdannaiset. Deutschella niitä on tuoreimman tilinpäätöksen mukaan 41 000 miljardin euron nimellisarvosta eli dollareina 46 000 miljardin potti.

Finanssikriisin varsinainen lähtölaukaus

Kolmen tunnusluvun vertailu ei kerro mitään siitä, selviääkö Deutsche Bank vaikeuksistaan paremmin kuin Lehman Brothers, vai käykö senkin kalpaten. Nuo luvut ovat kuitenkin kolme syytä, miksi finanssimarkkinat pelkäävät noutajan uhkaavan vuorostaan Deutschea.

Jättipankkeja yhdistää sellainenkin huolta lisäävä piirre, että kumpikin on virittänyt poikkeuksellisen aggressiivisen velkavipunsa poikkeuksellisen suurelta osin hyvin lyhytaikaisen markkinarahoituksen varaan.

Tämä voi olla tuottoisaa niin kauan kuin lyhytaikaista rahoitusta on saatavilla runsaasti ja edullisin ehdoin. Mutta kyse on hyvin riskipitoisesta vivusta, joka kääntyy herkästi tarkoitustaan vastaan, jos rahoituksen hinta nousee tai se ehtyy.

Lyhytaikaisen rahoituksensa ehtymisestä syntyy niin sanottu maksuvalmius- eli likviditeettikriisi – se kriisin laji, joka on kautta aikojen kaatanut eri pankki- ja finanssikriiseissä ylivoimaisesti eniten pankkeja.

Lehmankaan ei kaatunut johdannaistensa sotkuihin tai luottotappioihinsa vaan siksi, että se ei enää saanut rahoitusmarkkinoilta uutta rahoitusta millään hinnalla. Kun rahoitus ehtyi, se ei selviytynyt erääntyvistä velvoitteistaan.

Toki rahoittajien kaikkoaminen perustui kasvavaan epäluuloon ja pelkoon, että pankkia uhkaavat tappiot rasittavat liiaksi sen vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta eikä se välttämättä selviä velvoitteistaan. Kun riittävän moni rahoittaja alkoi pelätä pahinta, se kävi toteen.

Ilmeisesti Lehmanin rahoittajien ja vastapuolten kohtalokas pakokauhu alkoi noin kaksi viikkoa ennen pankin kaatumista.

Silloin Yhdysvaltain valtiovarainministeri Hank Paulson ilmoitti yllättäen, että liittovaltio ottaa maan suurimpiin kuuluvat asuntorahoittajat Fannie Maen ja Freddie Macin "haltuunsa", ja samalla näiden yksityiset rahoittajat menettävät vasta sijoittamansa pääomien vahvistukset käytännössä kokonaan.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin pääekonomisti Anatole Kaletsky kuvasi tätä yllätystä tuoreeltaan kohtalokkaaksi virheeksi, joka uhkaa käynnistää finanssimarkkinoiden tuomiopäivän ketjureaktion. Kaksi viikkoa myöhemmin Lehman oli kumossa.

Nyt vuorostaan Deutschen vaikeuksia pahentaa mahdollisesti kohtalokas tuomiopäivän mekanismi. Sen nimi ei ole Paulson vaan pankkiunioni, ja tarkemmin sanottuna pankkiunionin kriisinratkaisumekanismi.

Euromaiden oma tuomiopäivän mekanismi

Euromaat ovat kirjoittaneet pankkiunionin ja sen yhteyteen perustetun kriisinratkaisumekanismin sääntöihin samanlaisen tuomiopäivän kaavan, jollaisella Yhdysvaltain valtiovarainministeriö saattoi jopa laukaista finanssikriisin lähtölaukauksen.

Ylevissä puheenvuoroissa ja poliittisesti korrekteissa virallisissa kuvauksissa sitä nimitetään "sijoittajavastuuksi". Se tarkoittaa sijoittajien pakottamista kantamaan osansa pankkikriisien ja kriisipankkien pelastamisen kustannuksista.

Periaatetta on helppo kannattaa, mutta vain niin kauan kuin käytännön toteutuksesta tai varsinkaan taloudellisista vaikutuksista ei tarvitse kantaa huolta.

Euroalueen pankkiunionin vasta viime vuonna ja tämän vuoden alussa voimaan astuneiden uusien pelisääntöjen mukaan pankkikriisejä ei ratkota eikä kriisipankkeja pelasteta veronmaksajien piikkiin. Ei ainakaan ennen kuin pankkien yksityiset rahoittajat ja sijoittajat ovat kantaneet "sijoittajavastuunsa".

Kriisinratkaisumekanismin rattaissa sijoittajat pannaan ensin kärsimään tappioita ennen kuin pankkien pääomia vahvistetaan julkisin varoin.

Pankkiunionin tuomiopäivän mekanismi on tarkoin rahoitusmarkkinoiden tiedossa, ja siksi se on herkistänyt rahoittajien hermoja. Ja siksi Deutsche Bank on nyt todennäköisesti pahemmassa pulassa kuin se olisi ilman "sijoittajavastuun" periaatetta.

Tämän tuomiopäivän mekanismin vaikutuksesta Deutsche ja sitä seuraavat kriisipankit päätyvät entistä todennäköisemmin veronmaksajien syliin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Uusimmat talousuutiset
    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    9. 9

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    10. 10

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    5. 5

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    6. 6

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    7. 7

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    8. 8

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    9. 9

      Asiantuntija: Eurooppa voi ottaa oppia Japanin menetetyistä vuosikymmenistä

    10. 10

      Financial Times: Kaksi vaikeuksissa olevaa italialaispankkia suljetaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    5. 5

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    10. 10

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    11. Näytä lisää