Nato-kysymyksen kaksi jokeria: Brexit ja Trump

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Nato-keskustelu tuntuu olettavan, että Suomen turvaa uhkaa moni arvaamaton muuttuja, mutta Nato on ja pysyy. Mutta kuka arvaa, miten sekin muuttuu, jos britit eroavat EU:sta tai Yhdysvaltain seuraava presidentti on Donald Trump? Tätäkin johtavat poliitikot joutuvat pohtimaan.
Suomen ulkoministeriön teettämä arvio Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista selostaa seikkaperäisesti suuren määrän Suomenkin turvallisuuteen vaikuttavia muutoksia.

Kansainvälistä ilmapiiriä kiristäneitä ja yhä kiristäviä muuttujia ovat arvion mukaan esimerkiksi Venäjän arvaamattomuus sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta aina Suomeen asti tulviva pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden virta haastavine vaikutuksineen.

Arvio ja sen virittämä Nato-keskustelu tuntuvat kuitenkin olettavan, että moni muu asia Suomenkin ympärillä muuttuu arvaamattominkin seurauksin, mutta Nato ja Euroopan unioni (EU) edustavat vakaata jatkuvuutta ja ennalta arvattavuutta.

Näin ei välttämättä ole.

EU on viime vuosien velka- ja talouskriisissä muuttunut vakauden tyyssijasta suuren epävarmuuden ja epävakauden lähteeksi, jonka jäsenillä on alituisia vaikeuksia noudattaa omia sopimuksiaan tai löytää yhteisiä toimivia ratkaisuja tämän tästä vastaan tuleviin haasteisiin.

Ja runsaan kuukauden kuluttua EU voi kokea radikaaleimman ravistuksensa sitten perustamisensa.

Kesäkuun 23. päivänä britit äänestävät, haluavatko he maansa jatkavan EU:n jäsenmaana vai haluavatko he jäsenyyden päättyvän "Brexitiin", maansa eroon unionista.

Jos Britannia päättää erota, alkavat siitä mahdollisesti vuosien mittaiset vaikeat ja kukaties traumaattisen vaikeat Britannian, EU:n toimielinten ja muiden EU-maiden väliset neuvottelut eron ja eron jälkeisten suhteiden ehdoista.

Ja jos Britannian ero johtaa riitoihin muiden suurten EU-maiden kanssa, merkitsee se riitoja myös suurten eurooppalaisten Nato-maiden välille. Ne ovat samoja maita.

Brexit voisi heikentää myös Natoa

Kukaan ei vielä tiedä, miten britit päättävät äänestää eikä sitä, mitä sen jälkeen tapahtuu. Mutta se on tiedossa, että Brexit on aito vaihtoehto, ja että sillä olisi suuri vaikutus EU:n ja todennäköisesti myös Naton olemukseen.

EU:n ja Naton jäsenmaat ovat osittain samoja mutta on niissä erojakin, eikä kummankaan jäsenyys ole ehto tai este toisen jäsenyydelle. Silti suurimmat EU-maat ovat myös suurimpia eurooppalaisia Nato-maita.

Esimerkiksi EU:n suurin talousmahti, Saksa, on myös strategisesti keskeisen tärkeä eurooppalainen Nato-maa. Samoin Länsi-Euroopan ainoat ydinasemaat, Britannia ja Ranska, ovat molemmat sekä EU:n että Naton jäsenmaita.

Sen lisäksi, että nämä Länsi-Euroopan suuret maat ovat samaan aikaan EU:n ja Naton keskeisiä jäsenmaita, ne ovat usein myös keskenään erimielisiä mistä tahansa kumman tahansa liiton toimista ja kehityshankkeista. Tästä Brexit-äänestyskin kertoo.

Jos britit äänestävät Brexitin puolesta ja maa eroaa EU:sta, voi tämä herkästi repäistä nykyistäkin syvemmän eripuran Britannian ja EU-toimielinten sekä muiden suurten EU-maiden, kuten Saksan, Ranskan ja Italian, välille.

Samalla heikkenisi ennestäänkin usein erimielisten suurten eurooppalaisten Nato-maiden yhteistyöhalu ja -kyky. Tämä taas olisi omiaan heikentämään Naton perustaa, uskottavuutta ja toimintakykyä.

Aikaa myöten voisi olla koetuksella myös Yhdysvaltain halu ylläpitää ratkaisevan suurta osaa Naton sotilasvoimasta.

Tästä Yhdysvaltain "kyllästymisen" ja Naton heikkenemisen riskistä on viime kuukausina kirjoittanut muun muassa George Friedman, joka on poliittisten riskien ja kansainvälisten turvallisuuskysymysten arvostettu asiantuntija ja Geopolitical Futures -analyysiyhtiön perustaja.

Obama haluaa EU-Britannian

Yhdysvallat liittyy epäsuoraan ja suoraankin EU:n kehitysnäkymiin, sillä se on EU-maiden tärkeä kauppakumppani ja poliittisesti vaikutusvaltainen liittolainen ja suuri taustavaikuttaja. Lisäksi Yhdysvallat on kaikista Naton jäsenmaista se, jonka sotilasvoima tekee Natosta uskottavan sotilasliiton.

Yhdysvaltain sotavoimat ovat maapallon mittavimmat, ja maa käyttää vuosittain yksin enemmän varoja asevoimiinsa kuin kaikki eurooppalaiset Nato-maat yhteensä.

Jos Britannia eroaisi EU:sta ja jos se heikentäisi entisestään eurooppalaisten Nato-maiden halua ja kykyä yhteisiin ponnisteluihin, olisi Yhdysvaltain johdolla nykyistä vaikeampi perustella omille veronmaksajilleen ja äänestäjilleen, miksi maa maksaa Euroopan turvallisuudesta enemmän kuin eurooppalaiset itse.

Brittien EU-äänestyksen sekä EU:n ja Naton yhteen nivoutuvien tulevaisuuden näkymien tärkeyttä ovat viime viikkoina vuoron perään korostaneet Friedmanin lisäksi esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sekä maan Euroopan maavoimien komentaja, kenraali Ben Hodges.

He kuuluvat niihin raskaan sarjan ulkopuolisiin vaikuttajiin, jotka ovat viime viikkoina kehottaneet brittejä jatkamaan EU:n jäseninä. He ovat kumpikin myös varoittaneet riskeistä, joita Brexit aiheuttaisi Britannian ja EU:n välien lisäksi Britannian ja Yhdysvaltain väleille mutta myös Naton tulevaisuudelle.

Obaman "neuvoista" on kirjoittanut esimerkiksi talouslehti The Economist. Hodgesin osin suorasukaisemmat varoitukset tulivat julki BBC:n haastattelussa.

Brittien omin voimin käymässä EU-keskustelussa maan sotilaallisella ja muunlaisella turvallisuudella sekä niihin liittyvillä uhkakuvilla on kannatettu vuoroin eroamista ja jatkamista.

Esimerkiksi maan nykyinen puolustusministeri Michael Fallon kannattaa EU:n jäsenyyttä, kun taas entinen puolustusministeri Liam Fox kannattaa eroa – ja kumpikin perustelee kantaansa turvallisuusriskeillä.

Eikä brittien arvaamaton EU-äänestys ole ainoa Nato-näkymiä hämärtävä ennalta arvaamaton muuttuja. Toinen on Yhdysvaltain marraskuussa pidettävä presidentinvaali – ja tarkemmin sanottuna presidentiksi aikova republikaani Donald Trump.

Trumpin puolesta Nato joutaa hajota

Kun Yhdysvaltain presidentti vaihtuu, samalla vaihtuu mahdollisten kriisien poikkeusoloissa ylintä päätösvaltaa miltei yksinvaltaisin valtuuksin käyttävä sotavoimien ylipäällikkö.

Viimeaikaisten kannatusmittausten ja esivaalitulosten perusteella näyttää mahdolliselta, että Yhdysvaltain seuraava presidentti ja sotavoimien ylipäällikkö on kiinteistökeinottelulla miljardiomaisuuden koonnut liikemies Trump.

Hänen lukuisista suorasukaisista ja usein uhoa uhkuvista vaalipuheistaan ainakin yksi sivuaa suoraan Suomen Nato-kysymystä ja -keskustelua.

Viime kuussa Trump ilmoitti suureen ääneen, että Nato on sotilasliittona aikansa elänyt, ja että hänen puolestaan se joutaa hajota.

Hän perusteli eurooppalaisittain yllättävän kylmäkiskoista kantaansa paheksumalla muiden Nato-maiden jatkuvaa laistamista omista maksuvelvoitteistaan. Hän muistutti, että Naton sopimukset edellyttävät kunkin jäsenmaan käyttävän sotilasmenoihinsa ainakin kaksi prosenttia vuotuisen bruttokansantuotteensa arvosta.

Velvoitteen on viime vuosina täyttänyt vain Yhdysvallat ja muutama muu jäsenmaan, kuten Euroopasta esimerkiksi Britannia, Ranska ja Kreikka. Sitä vastoin esimerkiksi suuret EU-maat Italia ja Espanja ovat laistaneet maksuvelvoitteistaan.

Trumpin mielestä muidenkin Nato-maiden on maksettava vanhoja rästejä myöten, jos mielivät pysyä mukana. Elleivät maksa, joutavat Trumpin puolesta erota, vaikka se tietäisi Naton loppua.

Toki tämäkin uhoaminen saattaa olla pelkkää kovaäänistä vaalipauhua, joka voi unohtua vaalien jälkeen vähin äänin, voittipa kisan Valkoiseen taloon sitten Trump tai demokraattien Hillary Clinton.

Voittaa kumpi tahansa ja äänestävät britit kuinka tahansa, ovat loppuvuoden suuret äänestykset sen luokan arvaamattomia muuttujia, että niillä voi olla suuri vaikutus Naton tulevaisuuteen. Ja Suomen Nato-kysymykseen.

Niin kauan kuin Brexit ja Trump ovat todellisia mahdollisuuksia mutta epävarmoja muuttujia, ei kukaan voi tietää sitäkään, miltä EU ja Nato näyttävät vuoden kuluttua. 

  • EU
  • Nato

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    2. 2

      Mullistus Suomen käteisautomaateilla: pankeille luvassa merkittävästi lisää kuluja – ilmaiset nostot vaarassa

    3. 3

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    4. 4

      Trump uhkaa hallinnon sulkemisella, jos Meksikon muuria ei rakenneta

    5. 5

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    6. 6

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    7. 7

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    8. 8

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    9. 9

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    10. 10

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Päättäjät hehkuttavat Ahvenanmaan työllisyysihmettä – oikeasti sen kustantaa muu Suomi

    2. 2

      Näitä töitä te-toimisto välittää ”tiskin alta” – katso 20 ammatin lista

    3. 3

      Tutkimus: Ihminen alkaa inhota työtään 35-vuotiaana

    4. 4

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    5. 5

      Vannetukku teki rikosilmoituksen Nokian Renkaista

    6. 6

      Pauligin päällikkö: ”Hajota ja hallitse” -kilpailutus tuli tiensä päähän

    7. 7

      Työntekijä on ihanneiässä vain muutaman vuoden, tutkija sanoo – ”Aikaikkuna alkaa olla jo yllättävän pieni”

    8. 8

      Oikeusasiamies: Merkittävä määrä velallisia saanut virheellisesti maksuhäiriömerkinnän

    9. 9

      Suomi luopui omasta järjestelmästä: eroaminen eurosta vaikeutui huomattavasti – kaikki maksut kulkevat EKP:n kautta

    10. 10

      Asuntokaupan piti vetää, mutta katsopa rivitaloja – kolme syytä selittää heikompaa myyntiä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Eläkkeelle jäävä mies tienaa enemmän kuin lähihoitaja – 3 kuvaa kertoo, miksi Suomi on pulassa

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    6. 6

      Uusi ilmiö yleistyy Suomessa – sairaalakuitteja tehtaillaan ”basaareissa”

    7. 7

      Se oli siinä: Neuvostoliiton viimeinen velka on maksettu

    8. 8

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    9. 9

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    10. 10

      Seppälää haetaan konkurssiin

    11. Näytä lisää