Suomen kilpailukykyä jäytää neljä ulkoista estettä

Julkaistu:

Analyysi
Suomen kansainvälisellä hintakilpailukyvyllä on suuria haasteita muuallakin kuin meikäläisissä neuvottelupöydissä. Neljä niistä on Saksa, Ruotsi, Venäjä ja euro.
Suomen hallitus ja työmarkkinajärjestöt yrittävät kohentaa Suomen kansainvälistä hintakilpailukykyä muun muassa kotimaisen työn teettäjien kustannuksia ja tekijöiden ansioita leikkaamalla.

Urakka on haastava, eikä vain siksi, että sisäistä devalvaatiota siihen liittyvine työehtojen heikennyksineen on poliittisesti äärimmäisen vaikea panna toteen yksituumaisesti tai muuten sopimalla.

Urakka on haastava myös siksi, että tämän kustannuskisan keskeiset tavoitteet voivat herkästi karata sitä kauemmas mitä kovemmin Suomikin kirii.

Kotimaiset palkat ja muut kustannukset ovat vain yksi puoli kansainvälistä kustannuskisaa, ja tässä suhteellisten muuttujien kisassa muiden kisaan osallistuvien siirrot vaikuttavat lopulta Suomenkin asemaan yhtä paljon tai enemmän kuin Suomen omat toimet.

Suomen suhteellista asemaa on heikentänyt ja heikentää paraikaakin ainakin neljä ulkoista haastetta, jotka voivat herkästi muuttua "pelkistä" haasteista Suomen kilpailukyvyn kohentamisen esteiksi tai ainakin jarruiksi.

Nämä neljä ulkoisia haastetta ovat Saksa, Ruotsi, Venäjä ja euro.

Kolme suurta kauppakumppania ja euro

Suomen kolme suurinta kansainvälistä kauppakumppania ja vientiponnistelujen tärkeintä määränpäätä ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Ja Suomen kansainvälisen kaupan keskeinen mittayksikkö ja vaihdon väline on euro.

Omalla tavallaan nämä kaikki koventavat Suomen haasteita kansainvälisessä hintakilpailussa.

Kaksi Suomen kolmesta keskeisestä vientimaasta harjoittaa harvinaisen aggressiivista kauppapolitiikkaa ja kolmas on harvinaisen hankalan laman ja osittaisen kauppasaarron kourissa.

Saksa ja Ruotsi ovat Suomen vaikeita "vastuksia" siksi, että niiden kummankin talous- ja kauppapolitiikka nojaa vielä voimakkaammin ja aggressiivisemmin keinoin vientivetoisen kasvun malliin kuin Suomen on edes mahdollista tavoitella ainakaan samanlaisin keinoin.

Venäjä taas on Suomen vientiponnisteluille mahdollisesti vielä vaikeampi rasti, vaikkakin täysin vastakkaisesta syystä. Saksan ja Ruotsin vaikeus piilee niiden vahvuudessa, Venäjän vaikeus johtuu sen talouden heikkoudesta.

Euro taas liittyy näihin kaikkiin haasteisiin. Se samaan aikaan kasvattaa Suomen haasteita ja vähentää Suomen keinoja ja mahdollisuuksia vastata noihin haasteisiin saati voittaa niitä.

Saksa ja Ruotsi syövät muiden kasvua

Rumasti sanottuna Saksa ja Ruotsi harjoittavat niin aggressiivista kauppapolitiikkaa, että ennen vanhaan sitä olisi luonnehdittu merkantilismiksi, taloudelliseksi nationalismiksi. Ne suoraan sanottuna kasvattavat omaa talouttaan osin muiden kustannuksella, Suomi mukaan luettuna.

Kumpaakin voi moittia aivan samanlaisesta epäreilusta hintakilpailusta kansainvälisillä markkinoilla, jollaisesta esimerkiksi Yhdysvaltain talouspolitiikan päättäjät ovat toistuvasti arvostelleet Kiinaa.

Sillä erolla, että Saksan ja Ruotsin keinotekoisen vahvasta ja näin ollen epäreilusta kilpailuasemasta löytyy helposti selkeää näyttöä, kun taas Kiinan takavuosien kilpailuedut ovat pitkälti jo kuluneet olemattomiksi.

Yksi selkeä ja omalla tavallaan yksiselitteisen kiistaton osoitus niin Saksan kuin Ruotsinkin keinotekoisen vahvasta kaupallisesta kilpailuasemasta näkyy kummankin maan vaihtotaseessa. Kummankin vaihtotase on poikkeuksellisen pitkään osoittanut poikkeuksellisen suurta ylijäämää.

Saksan vaihtotaseen ylijäämä on jo vuosien ajan etupäässä kasvanut ja on nyt suurempi kuin kahden muun maailman suuren vientimaan, Kiinan ja Japanin, vaihtotaseiden ylijäämät yhteensä.

Ruotsi on omanlaisensa pienoismalli Saksan vientivetoisesta kasvukoneesta. Se on pienempi ja siksi se aiheuttaa muille vähemmän haittaa, mutta se toimii silti pääosin samoin periaattein. Se kasvaa muiden kustannuksella, Suomi mukaan luettuna.

Suomen on tosin vaikea näitä kilpakumppaneitaan arvostella kansainvälisen kaupan dopingista, sillä Suomi yrittää kaikin keinoin samaa itsekin. Paha vain, että vastukset ovat vahvoja ja niillä on pitkä etumatka.

Ei vain laadulla vaan myös hinnalla

Saksan ja Ruotsin vientimenestys ja niiden vahva asema kansainvälisten kauppasuhteiden ja vaihtotaseiden vuorovaikutuksessa perustuu toki osittain kummankin maan vientiteollisuuden osaamiseen ja vientituotteiden korkeaan laatuun ja suosioon.

Mutta vain osittain.

Iso osa kummankin maan vaihtotaseen pitkäaikaisesta ja ennen kaikkea poikkeuksellisen suuresta ylijäämästä perustuu keinotekoiseen hintaetuun.

Kummankin vientihinnat ovat keinotekoisen matalia ja tuontihinnat keinotekoisen korkeita, ja tästä hyvästä niin vienti- kuin kotimarkkinayritykset menestyvät paremmin kuin ilman keinotekoista kilpailuetua olisi mahdollista.

Kummankin keinotekoisen vahva kilpailuasema ilmenee juuri vaihtotaseiden poikkeuksellisen suurina ylijääminä, joita kumpaakin selittävät valuuttakurssit. Eri tavoin, mutta kuitenkin.

Saksa on vuosien ajan saanut keinotekoista kilpailuetua jakamalla yhteisen euron lukuisten sellaisten maiden kanssa, joiden talouskunto on kaikilla mahdollisilla mittareilla selvästi Saksaa heikompi. Saksaa heikompien maiden heikkous on estänyt euroa vahvistumasta niin vahvaksi kuin Saksan kansallinen valuutta olisi vahvistunut.

Jos Saksalla olisi vapaasti ja aidosti kelluva kansallinen valuutta eikä Kreikan ja muiden kriisimaiden kanssa yhteinen euro, sen vaihtotase voisi olla vain tilapäisesti ja vähän kerrallaan ylijäämäinen, ja välillä se olisi yhtä helposti alijäämäinenkin.

Normaaleissa valuuttaoloissa Saksan ylijäämän kasvaminen vahvistaisi valuuttaa ja alkaisi vähitellen heikentää kansainvälistä kilpailuasemaa, kunnes tuonti kasvaisi vientiä suuremmaksi ja vaihtotase kääntyisi alijäämäiseksi, ja valuutta alkaisi heikentyä.

Ruotsi puolestaan varmistaa omaa kilpailuasemaansa parhaillaan vielä suorasukaisemman valuuttapolitiikan keinoin. Ruotsin keskuspankki peesaa rahapolitiikkansa virityksellä euroalueen keskuspankin rahapolitiikan toimia ja vaikutuksia, ja estää kruunua vahvistumasta niin paljon kuin se omia aikojaan vahvistuisi.

Riksbankin aggressiivinen raha- ja valuuttapolitiikka on tarjoillut maan taloudelle samaa vientivetoista ja tuontia torjuvaa kasvulääkettä, jota Saksa on nauttinut euron vaikutuksesta.

Venäjä toista maata mutta silti vaikea

Venäjää on vaikeampi arvostella epäreilusta hintakilpailusta tai keinotekoisen edullisen valuuttakurssin avulla hankitusta kilpailuedusta, mutta se on silti yksi Suomen kolmesta kovasta haasteesta.

Vaihtotaseen ja muiden talousmittareiden viesti on karu ja yhtä yksiselitteisen selkeä kuin Saksan ja Ruotsin vaihtotaseiden ylijäämä, mutta Venäjän etumerkki on miinus. Sen talous kärsii paraikaa poikkeuksellisen ankaraa lamaa, ja siksi se on Suomenkin suuri ongelma.

Venäjän talouden vaikeudet ja samalla Suomenkin vientivaikeudet Venäjälle pahenivat pari vuotta sitten, kun Euroopan unioni ja Yhdysvallat määräsivät Venäjälle suuren määrän erilaisia kauppasuhteiden rajoituksia vastavetona Venäjän toimille Ukrainan kriisissä. Venäjä vastasi omilla vastapakotteilla, jotka haittasivat kauppaa ja Suomenkin vientiä lisää.

Seuraavaksi Venäjän talousvaikeudet kärjistyivät suoranaiseksi kriisiksi ja lamaksi, kun maan viennille erittäin tärkeän raakaöljyn hinta romahti lyhyessä ajassa alle puoleen. Öljyn hintaromahdus romahdutti Venäjän vientitulot ja se taas heikensi Suomen vientiä entisestään.

Suomen vienti ja kauppasuhteet Venäjälle ovat suurempia kuin euromaille keskimäärin, ja siksi Venäjän vastaiset talouspakotteet ja maan muut talousvaikeudet rasittavat Suomea enemmän kuin useimpia muita euromaita.

Suomi on kuitenkin vain yksi ja lisäksi pieni euromaa, joten Suomen Venäjän-kaupan vaikeudet tai sen puoleen muutkaan vaivat eivät juuri hetkauta euron arvoa maailman valuuttamarkkinoilla.

Siksi Suomi ei mahda mitään sille, että esimerkiksi ruplan railakas heikkeneminen on nostanut suomalaisten vientituotteiden ruplahinnat useimpien venäläisostajien ulottumattomiin. Venäjä on Suomelle niin suuri kauppakumppani, että Suomen kansallinen valuutta olisi tästäkin vastoinkäymisestä todennäköisesti heikentynyt ja osaltaan helpottanut vientivaikeuksia.

Mutta euro on toista maata. Se ei jousta Suomen huolista, olipa vastassa Saksan, Ruotsin tai Venäjän haasteet. Siksi samoja joustoja on nyt pakko yrittää palkoista ja muista työehdoista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      BBC: Yhdysvallat saattaa kieltää läppärit kaikilla kansainvälisillä lennoilla

    3. 3

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    4. 4

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    5. 5

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    6. 6

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    7. 7

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    8. 8

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    9. 9

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    10. 10

      Oletko lähdössä reissuun? Täällä tankkaat halvimmalla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    2. 2

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    3. 3

      Näkökulma: Bitcoineja syntyy biteistä, mutta mistä onkaan eurot tehty?

    4. 4

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    8. 8

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    9. 9

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    10. 10

      Ehdotus: Eläkeikä pitäisi nostaa vähintään 70 vuoteen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    2. 2

      Professori: Tästä asuntovelallisten riskistä vaietaan Suomessa

    3. 3

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    4. 4

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    5. 5

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    6. 6

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    7. 7

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    8. 8

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    9. 9

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää