Viis viennistä, kunhan voitot kasvavat

Julkaistu:

Näkökulma
Lisää kilpailukykyä, vientivetoista talouskasvua ja tuhansia uusia työpaikkoja. Siinä yhteiskuntasopimuksen kovat tavoitteet. Ne ovat hienoja mutta epävarmoja haaveita. Varmempaa on, että vireillä on mittava tulonsiirto palkoista vientiyritysten voittoihin.
Yhteiskuntasopimukseksi nimetty hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteishanke pyrkii eri keinoin isoon joukkoon hienoja, kunnianhimoisia ja kaikin puolin kunniallisia tavoitteita:

Tarkoitus on vahvistaa Suomen kansainvälistä hintakilpailukykyä, avittaa talous vientivetoiseen kasvuun, vauhdittaa investointeja, luoda tuhansia työpaikkoja ja lopulta kohentaa julkistakin taloutta.

Sen lisäksi, että tavoitteet ovat hienoja, ne ovat pääosin epävarmoja haaveita.

Ne toteutuvat edes osittain, jos hyvin käy – ja jos esimerkiksi Suomen keskeiset kilpailijamaat eivät vastaa samalla mitalla, ja jos riittävän suuri osa Suomen yrityksistä toimii edes suurin piirtein niin kuin hallitus toivoo.

Siitä ei ole sen enempää hallituksella kuin työmarkkinajärjestöillä minkään lajin varmuutta saati nokan koputtamista, miten ja milloin yhteiskuntasopimuksen lopulliset tavoitteet ja hienot päämäärät toteutuvat tai jos ylipäätään toteutuvat.

Epävarmuus johtuu yksinkertaisesti siitä, että vireillä on niin sanottu sisäinen devalvaatio, jollaisen lopullisia tavoitteita tapaillaan paremman puutteessa epäsuorin ja epävarmoin keinoin.

Tällä haavaa koko yhteiskuntasopimuksen syntyminen vaikuttaa epävarmalta, mutta jos se lopulta syntyy, varmistaa se koko harjoituksen varsinaisten tavoitteiden välitavoitteita mutta jättää varsinaiset tavoitteet epävarmoiksi.

Miten ja milloin kehitys kulkee välitavoitteista koko harjoituksen lopullisiin päämääriin, on toistaiseksi lukuisten sattumien varassa ja näin ollen epävarmaa haaveilua.

Varmempaa on esimerkiksi se, että yhteiskuntasopimuksella pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus ja maan keskeiset työmarkkinajärjestöt aikovat panna toteen poikkeuksellisen mojovan tulonsiirron palkansaajakotitalouksien tuloista yritysten ja etenkin vientiyritysten voittoihin.

Voittojen käyttö on yritysten asia

Toteutuessaan yhteiskuntasopimus ainakin ensi alkuun heikentää palkansaajien asemaa ja tuloja sekä vastaavasti vahvistaa palkanmaksajayritysten ja muiden työnantajien asemaa ja voittoja. Näin käy esimerkiksi siksi, että palkansaajien työmäärä lisääntyy mutta tulot pienenevät, ja siksi, että erilaisia henkilöstösivukuluja siirtyy työnantajien vastuulta palkansaajien maksettaviksi.

Tällaisten tulonsiirtojen välittömät vaikutukset ovat joltisenkin varmoja, ja niissä rahaa ja rahan arvoisia panoksia siirtyy pääosin yhteen ja samaan suuntaan, ja se suunta on palkansaajilta palkanmaksajille.

Tällaiset tulonsiirrot ovat sopimuskokonaisuuden keskeistä sisältöä mutta silti vain välitavoite.

Tulonsiirtojen tarkoitus on kannustaa yrityksiä laskemaan myymiensä tuotteiden ja palveluiden hintaa ja näin myymään nykyistä runsaammin tuotteita ja palveluita. Näiden tulonsiirtojen avulla yritykset saisivat tilaisuuden laskea hintojaan voitoista tinkimättä.

Erityisen tärkeä tavoite on, että Suomen vientiteollisuus ja muut vientiyritykset laskisivat muihin maihin myymiensä tuotteiden ja palveluiden hintoja ja näin saisivat maailmalle kaupaksi nykyistä runsaammin Suomessa tuotettua tavaraa ja palveluita.

Tästä seuraava lopullinen haave on, että Suomeen alkaisi virrata nykyistä vuolaammin vientituloja, ja että se taas antaisi nykyisille ja uusille vientiyrityksille kipinän käynnistää uusia investointeja ja näin synnyttää jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja.

Askelmerkit ovat selkeitä, mutta valitettavasti hallitus tai työmarkkinajärjestöt eivät voi keskenään sopia tai määrätä kuin monipolvisen kuvion alkuaskeleista.

Sen sijaan sopimuskumppanit eivät voi sopia saati määrätä, mitä yritykset tekevät saamillaan tulonsiirroilla. Yhteiskuntasopimus vahvistaa voittoja, mutta voittovarojen käyttämisestä päättävät yritysten omistajat ja johtajat.

Tilaisuus ylimääräiseen rahastukseen

Suomessa vallitsee varsin laaja yrittämisen vapaus, ja jokaisen yksityisen yrityksen omistajat tai johtajat voivat jokseenkin vapaasti päättää yrityksen voittovarojen käyttämisestä.

Esimerkiksi osakeyhtiömuotoisen yrityksen lakisääteinen tehtävä on tuottaa osakkeenomistajille voittoa, mutta mikään laki ei velvoita osakeyhtiöitä tai sen puoleen muunkaanlaisia yrityksiä edes tilapäisesti tinkimään voitoista ja käymään kilpailua markkinaosuuksista myyntihintojen laskulla.

Ja vaikka yrityksen omistajat ja johtajat sittenkin haluaisivat ottaa osaa hintakilpailuun, ja vaikka se tuottaisi tulosta entistä suurempina myyntilukuina, mikään laki ei silti velvoita yritystä toteuttamaan investointeja tai muutoin kasvattamaan tuotantoaan saati palkkaamaan lisää henkilökuntaa.

Sellaisista yritysten toimista päättävät yritysten omistajat ja johtajat eivätkä hallitus tai työmarkkinajärjestöt.

Yhteiskuntasopimus takaa toteutuessaan vain sen, että voittovaroja kertyisi yrityksiin nykyistä runsaammin.

Yritysten omistajat voivat luonnollisesti niin halutessaan käyttää saamansa tulonsiirrot niin kuin hallitus toivoo, mutta tuulentuomille voittovaroille on monta muutakin mahdollista käyttötapaa kuin myyntikatteista tinkiminen ja hintakilpailun kiihdyttäminen.

Yksi varteenotettava ja heikkojen talousnäkymien oloissa mahdollisesti houkuttelevakin vaihtoehto on nykyistä runsaampien voittojen jakaminen saman tien entistä runsaampina osinkoina tai yritysjohdon palkkioina yrityksen omistajille ja johtajille.

Mikään ei toki velvoita omistajia rahastamaan yhteiskuntasopimuksen tuomia voittoja saman tien ulos yrityksistä, mutta sellaiseenkin näyttää tarjoutuvan tilaisuus. Sen tarjoilevat hallitus ja työmarkkinajärjestöt, ja sen kustantavat palkansaajakotitaloudet.

Jos voittovaroja on tarkoitus rahastaa ulos yrityksistä, lienee se parasta tehdä aikailematta. Varsinkaan kotimarkkinayrityksillä ei välttämättä ole liiemmin aikaa hukattavaksi.

Vyötä kireämmälle vai kulutusjuhliin?

Poikkeuksellisen suoraviivainen ja suurimittainen tulonsiirto palkansaajilta yrityksille ja muille työnantajille tuottaa yhden toisenkin jokseenkin varman vaikutuksen kuin tuulentuomat voitot yrityksille.

Se toinen vaikutus on noiden voittojen kääntöpuoli eli niitä kustantavien palkansaajien uusi kustannus. Mahdolliset veronhuojennukset voivat keventää tuon kustannuksen välitöntä rasitusta, mutta verotus ei hävitä hintaa vaan jakaa sitä kotitalouksien kesken.

Yhteiskuntasopimuksen hinta on palkansaajien käytettävissä olevien tulojen ja sitä mukaa ostovoiman ja -halujen supistuminen. Se on pois kotimaisesta kulutuskysynnästä – siitä samasta kulutuskysynnästä, joka on viime vuodet ylläpitänyt edes talouden nollakasvua.

Useimmille palkansaajakotitalouksille uudet tulojen menetykset tietävät pakosta myös menojen leikkauksia tai säästöjen syömistä – tai entistä ronskimpaa velkaantumista.

Ani harva kotitalous innostunee uusista tulojen menetyksistä kasvattamaan kulutusmenojaan ja hankintojaan maahan piakkoin virtaavien uusien vientitulojen tai tuhansien uusien työpaikkojen toivossa.

Todennäköisemmin käy päinvastoin, ja moni supistaa rahankäyttöään jopa enemmän kuin yhteiskuntasopimus syö tuloja. Näin voi herkästi käydä, kun vyötä on ensin kiristettävä omien tulonmenetysten verran ja nyt jo kahdeksatta vuotta lusittu talouslama kannustaa varmuuden vuoksi kiristämään sen vielä pahemman päivän varoiksi vyötä vielä vähän lisää.

Kotimainen talous luultavimmin kärsii, mutta sitä eivät tiedä pääministeri Sipilä eivätkä muutkaan yhteiskuntasopijat, kuinka paljon kotimaisen kysynnän heikkenemisestä ehtii syntyä vahinkoa ennen kuin vienti alkaa vetää.

Niin kuin eivät sitäkään, milloin vienti alkaa vetää – vai alkaako.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    2. 2

      Ehdotus: Eläkeikä pitäisi nostaa vähintään 70 vuoteen

    3. 3

      Ruotsi-osakkeet paljastavat, miten suomalainen piensijoittaja eroaa norjalaisesta

    4. 4

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    5. 5

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    6. 6

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    7. 7

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    8. 8

      Avolava-autojen omistajat syyttävät General Motorsia päästöhuijauksesta – osake lähti laskuun

    9. 9

      Valinnanvapaus ei tuonut ryntäystä yksityislääkäriin – osa valitsi yksityisen vahingossa

    10. 10

      KKO:lta työoikeudellinen ennakkoratkaisu – Yrittäjät: Tämä on erittäin merkittävä linjaus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Ravintolan käsittämätön ”kokeilu” paljastui Lahdessa – kaikilla työntekijöillä palkka 0 euroa

    2. 2

      KKO:lta työoikeudellinen ennakkoratkaisu – Yrittäjät: Tämä on erittäin merkittävä linjaus

    3. 3

      Hypo: Uusi ilmiö uhkaa Suomen asuntomarkkinoilla – nollan asunnon loukku

    4. 4

      Ehdotus: Eläkeikä pitäisi nostaa vähintään 70 vuoteen

    5. 5

      Valinnanvapaus ei tuonut ryntäystä yksityislääkäriin – osa valitsi yksityisen vahingossa

    6. 6

      Venäjä antoi luvan: Helsingistä saa lentää kolmeen uuteen kohteeseen – Finnair kiinnostunut reiteistä

    7. 7

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    8. 8

      Lukioihin vaaditaan ilmaisia kirjoja – nyt opinnot voivat maksaa jopa 2 600 euroa

    9. 9

      Arvaatko, missä nostetaan pieniä ja missä isoja seteleitä? Yhä useammalla pankkiautomaatilla voi myös tallettaa rahaa

    10. 10

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    2. 2

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    3. 3

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    4. 4

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    5. 5

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    6. 6

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    7. 7

      Laivaopas, kirvesmies, pelikoodari... Jättiselvitys: Tällaista työtä Suomesta löytyy nyt

    8. 8

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    9. 9

      Liki 60-vuotias sihteeri löysi piilotyöpaikan – viisi vinkkiä täsmähakuun

    10. 10

      Ainutlaatuinen jättipotti: Kirpputorilta 30 vuotta sitten löytynyt ”tekojalokivi” paljastui 26 karaatin timantiksi

    11. Näytä lisää