Uhkarohkeaa leikkiä rahalla – sinun rahallasi

Julkaistu:

Analyysi
Euroalueen keskuspankki EKP vastaa rahan vakaudesta, mutta on silti ryhtynyt uhkarohkeaan rahaleikkiin. Tämä leikki ei varmista rahaolojen vakautta vaan vaarantaa sen. Pelissä on sinunkin rahasi.
Miinuskorkojen piti panna euroalueen talouteen vauhtia ja palauttaa usko tulevaisuuteen. Näin ei ole käynyt, joten pääjohtaja Mario Draghi on viime viikkojen puheenvuoroissaan lupaillut EKP:n painavan piakkoin korkoja lisää pakkaselle.

Samanlaisia vihjeitä nykyistä raskaammin negatiivisista koroista on esittänyt myös Japanin keskuspankin BoJ:n pääjohtaja Haruhiko Kuroda. Myös Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Janet Yellen on vahvistanut pankin tutkivan miinuskorkojen mahdollisuuksia.

Keskuspankkiirit perustelevat miinuskorkoja aivan samoilla perusteilla kuin muitakin rahapolitiikan toimiaan. Muodollisesti kyse on "hintavakauden" tavoittelemisesta ja talouden elvyttämisestä.

Käytännössä miinuskorot näyttävät ennemmin epätoivoiselta yritykseltä tehdä edes jotakin inflaation kiihdyttämiseksi ja reaalikorkojen alentamiseksi, kun perinteiset rahapolitiikan keinot ovat ehtyneet ja menettäneet tehonsa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Mutta miinuskorot eivät ole vain epätoivoinen yritys "tehdä edes jotakin". Negatiiviset korot ovat keskuspankkien entistäkin uhkarohkeampi hyppy tuntemattomaan. Negatiiviset korot ovat omanlaistaan uhkapeliä rahan arvolla ja rahaolojen vakaudella.

EKP ja muut miinuskorkoja kokeilevat keskuspankit näyttävät ennemmin vaarantavan kuin varmistavan rahaolojen vakauden.

Valtionlainojen korot miinuksella

EKP on painanut rahapoliittiset ohjauskorkonsa alimmillaan -0,3 prosenttiin, mutta pääjohtaja Draghin vihjeiden perusteella lisää miinusta on odotettavissa todennäköisesti maaliskuussa. Silloin EKP:n neuvosto päättää seuraavan kerran, mikä on sen mielestä tarkoituksenmukainen korko euroalueen rahoitusolojen ja -järjestelmän perustaksi.

EKP ja muut keskuspankit voivat vapaasti määrätä korkonsa, mutta samalla ne määrittelevät "vapaiden" rahoitusmarkkinoiden riskittömän pohjakoron. Kaikki rahoitusmarkkinoiden muut korot perustuvat tavalla tai toisella näihin keskuspankkien ohjauskorkoihin ja nyttemmin myös muihin rahapolitiikan ohjauskeinoihin, kuten laajamittaisten velkakirjaostojen vaikutuksiin.

Analyysiyhtiö Lombard Street Researchin mukaan liki viidesosa maailmantaloudesta syntyy maissa, joiden keskuspankkikorot ovat alimmillaan jo nollan prosentin alapuolella. Tahtoo sanoa maissa, joiden korkohaitari alkaa miinukselta.

Negatiivisten ohjauskorkojen ja keskuspankkien laajamittaisten velkakirjaostojen vaikutuksesta myös kasvava osa valtioiden markkinakoroista on nollan prosentin tuntumassa tai nollan alapuolella miinuksella.

Sveitsin valtionlainojen markkinakorot ovat miinuksella yli kymmenen vuoden laina-aikoihin asti. Saksan ja Japanin valtioiden miinuskorot ulottuvat lähelle kymmentä vuotta, ja Suomenkin valtio saa rahoitusta miinuskorolla viiteen vuoteen asti.

Analyysijulkaisu Grant's Interest Rate Observer arvioi viime viikolla julkaisemassaan katsauksessa, että yli 7 000 miljardin dollarin arvoiset valtionlainat noteerataan "kehittyneiden maiden" velkakirjamarkkinoilla negatiivisin markkinakoroin. Nollan ja kahden prosentin väliin noteerataan 15 000 miljardin dollarin arvoiset valtionlainat.

Korkojen painuminen nollan prosentin tuntumaan tai miinukselle merkitsee valtioille historiallisen edullista tilaisuutta rahoittaa alijäämiään halvimmillaan sananmukaisesti halvemmalla kuin ilmaisella uudella velkarahoituksella.

Valtioiden rahoitushuolien helpottaminen onkin todennäköisesti EKP:n ja muiden keskuspankkien tarkoitus, mutta Grant's luonnehtii miinuskorkoja silti riskipitoiseksi uhkapeliksi vailla vertaa.

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin perustaja Charles Gave on samaa mieltä. Hänen mukaansa miinuskorot ovat myrkkyä niin rahoittajille, markkinaehtoiselle rahoitukselle kuin koko rahoitusjärjestelmälle.

Kohti järjestelmän romahdusta

Kansainvälisiä suursijoittajia neuvova ekonomisti Gave on viimeksi kuluneen vuoden aikana laatinut miinuskorkojen vaikutuksista useita tarkasteluja. Ne ovat järjestään suhteellisen jyrkkiä, mutta dramaattisin lienee edelleen viime vuoden helmikuulta.

Kiistakirjoituksen otsikko on dramaattinen: Toward System Failure (Kohti järjestelmän romahdusta). Sen mukaan negatiiviset korot sotivat talouden lainalaisuuksia vastaan niin perusteellisesti, että tämä keskuspankkien uhkayritys epäonnistuu likimain vääjäämättä.

Gave perustaa johtopäätöksensä rahoitusmarkkinoiden erityyppisten toimijoiden perustarpeisiin – ja tulkintaan, jonka mukaan miinuskorot ovat kaikkia niitä vastaan.

Hänen mukaansa nykyaikainen luotonvarainen rahatalous voi sujua niin kauan kuin joukko keskeisiä vaatimuksia täyttyy. Yksi perusvaatimuksista on, että rahalla on aika-arvo – ja että se on positiivinen eli suurempi kuin nolla prosenttia.

Gave jakaa rahoituksen keskeiset välittäjät kolmeen ryhmään sen mukaan, ottavatko ne osaa lyhytaikaisen, keskipitkän vai pitkäaikaisen rahoituksen välittämiseen ja tarjontaan. Yksikään niistä ei suju negatiivisten korkojen oloissa kuin aikansa.

Miinuskorkojen oloissa lyhytaikaisen rahoituksen välittäjät ajautuvat itse rahoitusvaikeuksiin, ja voivat pysyä pystyssä vain vaatimalla omilta asiakkailtaan entistä korkeampia korkoja. Sama koskee keskipitkän rahoituksen välittäjiä, kuten liikepankkeja. Niidenkin kannattavuus murenee, elleivät ne onnistu korottamaan omilta laina-asiakkailta perimiään korkoja tuntuvasti.

Lyhytaikaisen ja keskipitkän rahoituksen kallistuminen onkin Gaven mukaan miinuskorkojen ristiriitainen mutta todennäköinen seuraus. Se voimistaa muutoinkin aneemisen talouden deflatorisia paineita ja kannustaa yrityksiä ja kotitalouksia maksamaan velkojaan pois minkä voivat.

Käy täsmälleen päinvastoin kuin EKP ja muut miinuskorkoja kokeilevat keskuspankit väittävät.

Miinuskorot myrkkyä eläkesäästöille

Pahinta jälkeä miinuskorot tekevät Gaven tarkastelussa pitkäaikaiselle sijoituspääomalle, kuten eläkerahastoille ja vakuutusyhtiöille. Niiden vastuuvelka kasvaa mutta vastuuvelan katteeksi kootun sijoituspääoman tuotto laskee.

Ensi alkuun miinuskorkojen ja keskuspankkien velkakirjaostojen vaikutus voi tuntua suotuisalta, mutta tätä jatkuu vain niin kauan kuin arvopapereiden hinnat nousevat. Ohimenevän kurssinousun jälkeen koittavat entistä kehnompien tuottojen koettelemukset.

Nollakorko tarkoittaa, että riskittömien tai vähäriskisten korkosijoitusten tuotto on nolla, ja miinuskorko tarkoittaa, että tuotto on nollaakin matalampi eli negatiivinen.

Kun samaan aikaan vastuiden arvo kasvaa, syntyy mahdottomia epäyhtälöitä. Nollakorko panee vastuiden ja varojen yhteensovittamisen sekaisin ja miinuskorko tekee siitä käytännössä mahdotonta.

Kohti nollaa ja miinusta kutistuvista tuotto-odotuksista ja teoriassa kohti ääretöntä paisuvasta vastuuvelasta syntyy epäyhtälöitä ja hirmuista päänsärkyä – ja siitä syntyy ainekset Gaven kuvauksen "järjestelmän romahdukseen".

Hänen mukaansa romahdus koittaa, kun eläkerahastojen kaltainen pitkäaikainen sijoituspääoma on syöty. Se on aitoa pääomaa ja koko rahoitusjärjestelmän keskeistä perukalliota eikä sen jälkeen ole muuta jäljellä kuin tyhjiä lupauksia ja katteetonta velkaa.

Romahdus voi Gaven mukaan olla huomaamattoman hidas niin kuin Japanin pian neljännesvuosisadan mittainen esimerkki osoittaa. Mutta hän pitää silti joltisenkin vääjäämättömänä, että nolla- ja miinuskorkojen lopputulos on lopulta rahoitusjärjestelmän luhistuminen ja talouden lamaantuminen.

Kolkon kuvauksensa päätteeksi Gave vihjaa, että keskuspankit kyllä tajuavat miinuskorkojen ja muiden rahakokeiden riskit. Ne pelaavat uhkapeliään lopulta hyvin yksinkertaisesta syystä:

Valtioiden rahoitushuolto on keskuspankeille tärkeämpi tavoite kuin rahaolojen vakaus.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Stockmann antoi tulosvaroituksen

    2. 2

      Asunnon täystuhon voi välttää – asian­tuntijan 5 vinkkiä vuokran­antajalle

    3. 3

      Näin Antti Rinne sinetöi eläkeiän noston – EK:n voimahahmo paljastaa neuvotteluiden yllättävät viime hetket

    4. 4

      Fortum kiri Helsingin vaisussa pörssissä

    5. 5

      Eläkeikäsi nousi juuri – katso ennuste, mihin asti oikeasti teet töitä

    6. 6

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    7. 7

      Asumistuen muutos ravistaa asuntomarkkinoita – pelättyjä merkkejä jo ilmassa

    8. 8

      Uutuuskirja avaa Mustin ja Mirrin tarinaa: Viis uudesta autosta tai asunnosta, kunhan koiralle on leluja

    9. 9

      Rovion yleisöanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi

    10. 10

      EU poisti Kreikan budjettivajeiden mustalta listalta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    2. 2

      Näin Antti Rinne sinetöi eläkeiän noston – EK:n voimahahmo paljastaa neuvotteluiden yllättävät viime hetket

    3. 3

      Asunnon täystuhon voi välttää – asian­tuntijan 5 vinkkiä vuokran­antajalle

    4. 4

      Rovion yleisöanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi

    5. 5

      Panun sikala täyttyy pian sirkoista – ”Sirkkakeittoa, friteerattuja sirkkoja ja suklaasirkkoja on tullut syötyä”

    6. 6

      Nyt vienti vetää! Ministeriö: Kasvua koko maassa

    7. 7

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    8. 8

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    9. 9

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    10. 10

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    11. Näytä lisää