Talous tasapainoilee öljyllä – ja öljy taloudella

Julkaistu:

Analyysi
Raakaöljyn hinnan ja talouden vuorovaikutus on alituista nousujen ja laskujen vuorottelua ja keskinäistä tasapainoilua. Nyt öljybarrelin hinnalla on ainakin kaksi syytä jämähtää 25–50 dollarin haarukkaan jopa vuosien ajaksi.


Raakaöljy on koko maailman taloudelle keskeisen tärkeä energian lähde, ja siksi öljyn hinta ja talouskasvu ovat keskenään erittäin tiiviissä vuorovaikutuksessa. Öljyn hinta ja sen vaihtelut vaikuttavat talouskasvuun ja tämä vuorostaan vaikuttaa öljyn hintaan.

Viimeksi tämä nousujen ja laskujen vuorottelu ja tasapainoilu on painanut öljyn hinnan alimmilleen vuosikausiin. Raakaöljymarkkinoiden perusyksikön, barrelin, hinta on reaalisesti nyt alimmillaan sitten vuosituhannen alun taantumavuosien.

Öljyn hintaromahdus näkyy öljypörssien noteerauksista helpommin kuin se, mistä romahdus johtuu, tai mitä se kertoo öljyn ja talouden keskinäisestä tasapainoilusta. Sitäkään noteeraukset eivät kerro, mitä öljyn hinnalle tapahtuu seuraavaksi.

Ajankohtaisen talouskeskustelun keskeisiä kysymyksiä onkin, kumpi tällä kertaa on syy ja kumpi seuraus. Onko öljyn hintaromahdus paha enne talouden heikkenemisestä vai onko se sittenkin seuraus talouskasvun jo toteutuneesta heikkenemisestä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Analyysiyhtiö GaveKal Researchin pääekonomisti Anatole Kaletsky asettuu toivorikkaan tulkinnan kannalle. Hänen mukaansa öljyn halpenemisesta koituu koko maailman taloudelle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tällä kertaa talouskasvu ei kuitenkaan voimistu Kaletskyn mukaan sen vertaa, että se riittäisi kovin pian hilaamaan öljyä takaisin viime vuosien huippuhintoihin. Hänen veikkauksensa on, että raakaöljyn hinta asettuu 25–50 dollariin barrelilta. Jopa vuosien ajaksi.

Hintahaarukka vuosien takaa

Nyt jo toista vuotta kestänyt öljyn barrelihinnan laskukausi on antanut talousennustajille yhden pulman lisää ratkaistavaksi. Pulma kuuluu, laskeeko öljyn hinta vielä lisää vai onko seuraavaksi nousun vuoro.

Osa ennustajista näyttää päätelleen jo toteutuneesta hinnan laskusta, että öljy halpenee vääjäämättä vielä lisää. Niinpä osa hintaveikkauksista odottaa barrelihinnan painuvan alle 20 dollariin tai jopa kymmeneen dollariin.

Toinen osa ennustajista näyttää taas päätelleen, että öljyn jo toteutunut hintaromahdus on jo painanut barrelihinnan liiankin alas, ja että hinta alkaa piakkoin hilautua takaisin ainakin 60 dollariin tai jopa sadan dollarin tuntumaan.

GaveKalin Kaletsky ei kuuluu kumpaankaan ryhmään, sillä hän ei usko automaattisesti jatkuvaan hinnan laskuun mutta ei huippuhintojen pikaiseen palautumiseenkaan. Sen sijaan hän odottaa hinnan "jämähtävän" viime vuosien hintoja selvästi matalampaan vaihteluväliin.

Hänen veikkauksensa mukaan öljyn barrelihinta jää jopa vuosien ajaksi vaihtelemaan suunnilleen samaan 25–50 dollarin hintahaarukkaan, jossa se tasapainoili viimeksi vuosien 1985 ja 2005 välisen ajan. Hän tarkastelee öljyn reaalista hintakehitystä.

Kaletsky esittää veikkaukselleen kaksi keskeistä perustelua.

Monopolihinnat historiaa

Ensimmäisen perustelun mukaan raakaöljymarkkinat ovat vastikään siirtyneet suunnilleen kymmenen vuoden mittaisesta monopolihinnoittelun ja niukkuuden kaudesta vaihteeksi taas vapaan kilpailun johtamaan markkinaehtoiseen hinnoitteluun.

Markkinoiden ja hinnoittelun luonne on lyhyen ajan kuluessa muuttunut radikaalisti, ja se on merkinnyt perinteisten suurten öljynviejämaiden harjoittaman monopolihinnoittelun loppua. Se on Kaletskyn mukaan merkinnyt samalla myös paluuta huippukalliin öljyn kaudesta halvan öljyn kauteen.

Hän selittää siirtymää talouden ja öljyn vuorovaikutuksella.

Ensin öljy oli kauan niin halpaa, että alan yritykset eivät halunneet tai kyenneet investoimaan tuotannon kasvattamiseen. Sitten talouskasvu alkoi kasvattaa öljynkin kysyntää niin paljon, että markkinat siirtyivät niukkuuden kauteen, ja suurimpien viejien määräämät monopolihinnat alkoivat nousta.

Kiinan kaltaisten nopeasti kasvavien talouksien kysyntä kasvoi niin voimakkaasti, että öljymarkkinoiden niukkuus alkoi tuntua pysyvältä ja hinnan alituinen nousu väistämättömältä. Mitä korkeammalle hinta kipusi sitä vaikeammat ja vaarallisemmat tuotantoalueet ja sitä kalliimmat uudet tuotantomenetelmät alkoivat näyttää houkuttelevilta.

Samaan aikaan Yhdysvaltain, euroalueen ja muiden suurten talouksien keskuspankit tekivät kaikkensa, jotta mihin tahansa investointeihin olisi tarjolla yllin kyllin halpaa rahoitusta. Näin syntyi öljyalan vuosikymmeniin railakkain investointihuuma.

Tuo investointihuuma osaltaan varmisti, että kalliin öljyn kausi väistyisi ja tilalle tulisi uusi halvan öljyn kausi.

Kustannusten ala- ja yläraja

Öljyntuottajille kävi niin kuin muidenkin hyödykkeiden tuottajille on aika ajoin käynyt "aina": tulevaisuuden kysyntäarviot osoittautuivat liian ruusuisiksi ja investoinnit paisuivat liian suuriksi.

Nyt uudet öljykentät ja tuotantomenetelmät ovat valmistuneet, olemassa ja tuotannossa. Samalla on käynyt toteen vanha sanonta, jonka mukaan parasta lääkettä korkeisiin hintoihin ovat korkeat hinnat.

Tästä klassisesta raaka-ainemarkkinoiden sikasyklistä muistuttaa myös toisen analyysiyhtiön BCA Researchin ekonomisti Peter Berezin. Hän kuvailee ali- ja yli-investointien vaihtelua, jonka vaikutuksista raaka-aineiden reaalihinnat ovat pääosin laskeneet 1800-luvun alusta asti.

Parin viime vuoden aikana tuotantoon on valmistunut suuri määrä uusia kenttiä, joista osa on jo vaikeuksissa. Ne eivät katoa mihinkään, vaikka velkaisimpia tuottajia alkaisi kaatua konkursseihin. Sen sijaan heikkoja tuottajia ja niiden kenttiä alkaa siirtyä vahvempien haltuun, ja samalla kasvaa eräänlainen hintavaihtelun mukaan säätyvä tuotantopuskuri.

Kaletskyn mukaan tämä tuotantopuskuri määrittelee barrelihinnan uuden vaihteluvälin.

Hinta voi hetkellisesti laskea melkein kuinka matalaksi tahansa, mutta Kaletsky ei usko hinnan laskevan 25 dollaria alemmas kovin pitkäksi aikaa kerrallaan.

Tämä on hänen veikkaamansa uuden vaihteluvälin alalaita siksi, että se on halvimpien suurtuottajien, kuten Venäjän ja Kazakstanin, vähimmäisvaatimus joten kuten kannattavalle tuotannolle. Sitä alemmalla hinnalla ne alkavat supistaa tuotantoaan, mikä nostaa hintaa.

Toisaalta hän ei usko hinnan hevin pomppaavan 50 dollaria korkeammalle ainakaan pitkäksi aikaa kerrallaan. Se on hänen hintahaarukkansa ylälaita siksi, että suunnilleen tuolla hinnalla Yhdysvaltain liuskeöljytuottajien kaltaiset muita korkeampien kustannusten tuottajat alkavat taas kasvattaa tarjontaansa.

Öljykausi loppuu laskevin hinnoin

Pelkät öljyalan omat yli-investoinnit eivät välttämättä pidä öljyn hintaa kurissa vuosien ajan. Siihen GaveKalin Kaletsky tarjoaa toista syytä, joka on yhtä hyvin poliittinen kuin taloudellinen.

Huoli ilmaston lämpenemisestä ja muista ympäristöongelmista on kääntänyt poliittista ilmapiiriä vuosi vuodelta jyrkemmin fossiilisia polttoaineita, kuten raakaöljyä ja kivihiiltä vastaan.

Kaletskyn mukaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikka kannustaa ja painostaa talouksia vähentämään fossiilisten polttoaineiden polttamista ja siirtymään näitä puhtaampiin energiamuotoihin.

Hänen mukaansa fossiilisen energian aikakausi päättyy todennäköisemmin hintojen laskuun kuin niiden nousuun. Hän veikkaa hintojen laskevan sitä varmemmin mitä vakavammin suuret tuottajamaat ja yksityisetkin tuottajat alkavat suhtautua fossiilisen kauden päättymiseen.

Loppuluisu kiihtyy, kun tuottajat alkavat kilvan pumpata maan kamarassa vielä lymyäviä varantojaan. Loppukirin aikana ne kilpailevat nopeasti hupenevasta kysynnästä jyrkästi laskevin hinnoin, kunnes tuotanto ei enää kannata ja loput varannot jäävät arvottomina pumppaamatta.

Tällaiset veikkaukset entistä matalammasta hintahaarukasta tai varsinkin öljykauden lopusta tietävät öljyalalle tukalia haasteita. Mutta Kaletsky muistuttaa, että öljyala on eri asia kuin koko talous. Useimmille muille öljyn halpenemisesta on hänen mukaansa hyötyä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Rovion yleisöanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi

    2. 2

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    3. 3

      Nyt vienti vetää! Ministeriö: Kasvua koko maassa

    4. 4

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    5. 5

      Panun sikala täyttyy pian sirkoista – ”Sirkkakeittoa, friteerattuja sirkkoja ja suklaasirkkoja on tullut syötyä”

    6. 6

      Fortum kiri Helsingin vaisussa pörssissä

    7. 7

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Ekonomisti arvioi Saksan vaalituloksen vaikeuttavan Euroopan talouskasvun jatkoa pitkällä tähtäimellä

    10. 10

      Saksan vaalitulos painaa euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: Minua höynäytettiin kotisohvallani – matkija nappasi helpot viisi euroa

    2. 2

      Näin pankit suojelevat asiakkaitaan nettihuijareilta: suomalaisten rahoja pelastettu jo miljoonia euroja

    3. 3

      Rovion yleisöanti keskeytettiin ylimerkinnän vuoksi

    4. 4

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    5. 5

      Panun sikala täyttyy pian sirkoista – ”Sirkkakeittoa, friteerattuja sirkkoja ja suklaasirkkoja on tullut syötyä”

    6. 6

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    7. 7

      Nyt vienti vetää! Ministeriö: Kasvua koko maassa

    8. 8

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    9. 9

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    10. 10

      Saksan vaalitulos syöksee euro­alueen yhden­tymisen epä­varmuuden aikaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    7. 7

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    11. Näytä lisää