Finanssiriskit koholla – eikä vain Kiinassa

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Finanssiriskit ovat koholla samaan malliin kuin vajaa kymmenen vuotta sitten. Silloin ei kulunut aikaakaan niin piru oli irti. Nyt uusi kriisi on vasta riski, mutta tuo riski kytee muuallakin kuin Kiinassa ja pörssiosakkeissa.


Ani harva talouden asiantuntija oivalsi vielä edes vuonna 2007, kuinka raju kriisi oli tuolloin jo kovaa vauhtia tulollaan. Siksi vuotta myöhemmin toden teolla kärjistynyt finanssikriisi oli aidosti yllättävä tapahtumasarja, ja siksi se kärjistyi niin rajuksi kuin kärjistyi.

Nyt noista talouden tuomiopäivän ajoista on kulunut kahdeksisen vuotta, eikä vuosikymmeniin rajuin finanssikriisi ole vieläkään täysin ohi. Osa kriisin johtaneista ilmiöistä on jopa voimistunut.

Ja nyt finanssimarkkinoiden riskimittarit kohoavat taas pahaenteisesti. Muuallakin kuin Kiinassa, ja muillakin markkinoilla kuin osakemarkkinoilla.

Niinpä on makuasia, pitäisikö nyt huolestua uuden finanssikriisin merkeistä vai pitäisikö ennemmin varautua "vain" saman sitkeän kriisin uusiin jälkijäristyksiin. Niin tai näin, nyt ne taas soivat: finanssimarkkinoiden varoituskellot.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Uuden kriisin alkaminen tai entisen uudestaan kärjistyminen ei ole varmaa, mutta varoituskellot muistuttavat ainakin yhdestä varmasta asiasta: kansainvälisen finanssijärjestelmän rakenteissa on edelleen erittäin suuria riskejä ja jännitteitä.

Sitä tuskin tietää kukaan ennalta, milloin ja miten nuo jännitteet laukeavat ja riskit toteutuvat – vai laukeavatko ja toteutuvatko ollenkaan. Mutta jos näin käy, voi jälki olla yhtä raakaa kuin kahdeksan vuotta sitten.

Kolme keljua kehitystä

Varoituskellojen kilkatus kaikuu parhaillaan kovimmalla äänellä Kiinan ja muun maailman pörsseissä, joissa osakepelurien hermoilu on uuden pörssivuoden alkajaisiksi horjuttanut kurssivaihtelun pitkästä aikaa rajuimpaan tempoiluun.

Etenkin Kiinan osakepörsseissä päivittäiset kurssilaskut ovat tapailleet useiden prosenttien romahduslukemia. Ne ovat hallinneet alkuvuoden talousotsikoita – ja jättäneet varjoonsa suuren määrän muita finanssimarkkinoiden varoitusmerkkejä.

Ne taas kertovat riskien kasvaneen muuallakin kuin Kiinassa. Näillä muilla riskeillä voi olla esimerkiksi Suomen kaltaisille kansainvälisen talouden sivustaseuraajille suurempi merkitys kuin Kiinan kasvukivuilla.

Muista mittareista kuin Kiinan osakekursseista löytyy muun muassa seuraavat vaaran merkit:

1) Maailman talous- ja finanssijärjestelmän eri osissa velloo nyt rujosti raskaampi velkakuorma kuin ennen finanssikriisiä.

2) Rahoitusmarkkinoiden suurpankeilla tai muillakaan yksityisillä osapuolilla on nyt kehnompi kyky ja heikompi halu riskien kantamiseen kuin ennen finanssikriisiä.

3) Talouden rahoitusolot ovat maailmanlaajuisesti ennemmin kiristymään kuin kevenemään päin.

Näistä kolmesta aineksesta syntyy erikseen ja varsinkin yhdessä herkkä finanssisoppa, joka kiehahtaa helposti yli ja palaa vielä helpommin pohjaan.

Tuomiopäivän mekanismi

Maailmantalous ajautui finanssikriisiin ja heti perään talouskriisiin vuosikymmeniin raskaimman velkakuorman uuvuttamana. Talouden velkataakka oli vuosien ajan kasvanut huimasti nopeammin kuin itse talous kasvoi.

Tuo velan ja talouden epäsuhtainen kasvutahti merkitsi, että velallisten velkavastuut kasvoivat paljon kovempaa tahtia kuin velanmaksukyky. Samalla kasvoivat velkaantumisen riskit. Viimeistään kriisi osoitti, että velkaantuminen ja riskit olivat kasvaneet liikaa.

Nyt kriisin alkamisesta on kulunut kahdeksan vuotta, ja maailman talous- ja rahaviranomaiset ovat käyttäneet historiallisen mittavia tuhansien miljardien dollareiden, eurojen, juanien ja jenien rahasummia erilaisiin elvytys- ja tukitoimiinsa.

Silti sama talouden tuomiopäivän mekanismi ei ole pysähtynyt vaan se on päinvastoin pysynyt käynnissä ja vieläpä kiihdyttänyt kierroksia. Velkaa on syntynyt ja velkataakkaa kertynyt kovempaa tahtia kuin velanmaksukykyä.

Talous- ja rahaviranomaisten elvytys- ja tukitoimet eivät ole ratkaisseet talouden ylenpalttista velkariippuvuutta vaan ne näyttävät päinvastoin pahentaneen sitä. Näin voinee tulkita ainakin siitä, että talouskasvu on jäänyt paikoin olemattomaksi ja koko maailman mitassakin hitaammaksi kuin ennen kriisiä, mutta velkaantuminen on vain kiihtynyt.

Velkaa on nyt vielä enemmän

Raskas velkaantuminen ilmenee esimerkiksi Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n velkatilastoista. Niiden perusteella "maailman" velkamäärä on kasvanut mutta velanhoitokyky heikentynyt.

Maailman 20 suurimman kehittyneen kansantalouden suhteellinen velkataakka oli ennen kriisiä suunnilleen 230 prosenttia (mediaani) kunkin maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Kriisin alun ja viime syksyn välisenä aikana velkaisuuden suhdeluku paisui 270 prosenttiin.

BIS:n velkaisuuden suhdeluvuissa ovat mukana kunkin maan julkiset velat ja yksityiset velat, mutta niistä puuttuvat pankkien ja muiden finanssiyritysten velat. Finanssialan velat kasvattaisivat velkaisuuslukuja radikaalisti, mutta samalla lukuihin kertyisi päällekkäisyyttä.

Velkataakkaa on kasvattanut kaksi samanaikaista kehnoa kehitystä: absoluuttinen velkamäärä on jatkanut tai kiihdyttänyt kasvamistaan, mutta talous on joko supistunut, polkenut paikoillaan tai parhaimmillaan kasvanut kituliaasti.

Velkaantuminen on osaltaan kiihtynyt siksi, että keskuspankit ovat varta vasten kannustaneet velkaantumista painamalla ohjauskorot nollaan prosenttiin ja syytämällä finanssimarkkinoille tuhansien miljardien raharuiskeita.

Keskuspankkien raharuiskut ovat elvyttäneet enemmän finanssi- kuin reaalitaloutta, ja finanssitalouttakin vain niin kauan kuin raharuiskujen paine jatkoi kasvamistaan.

Nyt ruiskujen paine on alkanut heiketä, joten finanssipelurit ovat alkaneet huolestua ilmaisen rahan riittoisuudesta. Tunnelma alkoi kiristyä sen jälkeen, kun maailman vaikutusvaltaisin keskuspankki,Yhdysvaltain Fed, ryhtyi kiristämään omaa raharuiskuaan vuosi sitten.

Ensin Fed lakkasi pumppaamasta markkinoille aina vain lisää miljardeja, ja nyt se on jo alkanut nostaa ohjauskorkoa. Pelko ilmaisen rahan ehtymisestä kiristää finanssipelureiden hermoja ja se taas nostaa riskilukemia.

Viimeksi pääsi piru irti

Finanssikriisin varhaisimpiin varoitusmerkkeihin kuuluivat Yhdysvaltain riskipitoisimpien yritysvelkakirjojen eli niin sanottujen roskalainojen markkinoilla ilmenneet vaikeudet.

Ensin niin sanottu riskilisä eli valtionlainakorkojen päälle vaadittava korkolisä alkoi kivuta, sitten sijoittajat alkoivat kärsiä kasvavia tappioita ja lopulta alkoi sijoittajien paniikiksi kiihtynyt pako turvallisempiin sijoituskohteisiin, kuten valtioiden velkakirjoihin.

Paniikkia pahensi ja kriisiä kärjisti suuri epävarmuus suurpankkien ja muiden keskeisten finanssitoimijoiden taseiden sisällöstä ja kunnosta. Tämän epäluottamuksen takia pankkien väliset rahamarkkinat lakkasivat toimimasta. Pankkeja alkoi kaatua, kun saatavat happanivat ja lyhytaikainen rahoitus ehtyi samaan aikaan.

Nyt riskit ja sijoittajien vaatimat riskilisät näyttävät taas kohonneen samoilla riskipitoisimman yritysrahoituksen markkinoilla. Lyhytaikainenkin rahoitus on kiristynyt siitäkin syystä, että kriisi ja sääntely ovat heikentäneet keskeisten finanssilaitosten kykyä ja halua riskien ottamiseen edes lyhytaikaisessa markkinarahoituksessa.

Yhdysvaltain yrityslainaindeksien perusteella roskalainojen (high yield -yrityslainojen) riskilisät ovat kasvaneet samaa tahtia kuin Fedin toimet ovat kiristäneet rahoitusoloja. Samaa tahtia ovat kasvaneet yrityslainasijoittajien tappiot. Maailmalla pari roskalainarahastoa on jo kaatunut.

Rahoitusriskit näyttävät kasvaneen jyrkemmin ja enemmän kuin kertaakaan sitten eurokriisin vuoden 2012 kiperimpien aikojen.

Tämä on vielä pientä sen rinnalla, mitä riskimittareille tapahtui finanssikriisin kärjistymisen aikoihin vuoden 2008 syksyllä. Mutta siitä riskimittareiden tämänhetkiset lukemat eivät poikkea juuri mitenkään, mitä samat mittarit näyttivät vähän ennen kuin kriisi kärjistyi.

Viimeksi näistä lukemista ei kulunut aikaakaan ennen kuin piru oli irti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    2. 2

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    7. 7

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    8. 8

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    9. 9

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    10. 10

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    2. 2

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    3. 3

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    4. 4

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    5. 5

      Tarjolla vakityö, palkka neuvoteltavissa – yhtä katsastajaa etsitty yli 4 kuukautta

    6. 6

      Asutko keskimääräistä leveämmin? Katso kotikuntasi asuntojen keskikoko – alueelliset erot valtavia

    7. 7

      3 kk:n koulutus ja varma työpaikka? Teemun, 35, työtilanne on nyt parempi kuin koskaan: ”Poikkeuksellista aikaa”

    8. 8

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    9. 9

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    10. 10

      Suomen suurimman pankin johtoon nousee intohimoinen suunnistaja ja tuloksia vaativa ”villasukkamies”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    10. 10

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    11. Näytä lisää