Talousmoottori käy maahanmuuttajien voimin

Julkaistu:

Analyysi
Pohjan perukoille tulviva pakolaisvirta kertoo Lähi-idän kriiseistä, mutta perillä siitä tulee myös talouden ilmiö. Saksa vastaanottaa eniten pakolaisia, mutta ei vain hyvää hyvyyttään. Ensin tulijoista koituu kuluja, mutta myöhemmin he vahvistavat taloutta. Euroopan talousmoottori käy jo ennestään pitkälti maahanmuuttajien voimin.


Saksa vastaanottaa Länsi-Eurooppaan saapuvasta pakolaisvirrasta suuremman osan kuin mikään muu Euroopan unionin (EU) jäsenmaan. Tämä kertoo Saksan auttamishalusta, mutta ei vain siitä.

Sen lisäksi, että Saksa auttaa pakolaisia runsaammalla kädellä kuin mikään muu EU-maa, se ajaa myös omaa etuaan. Pakolaisvirta todennäköisesti vahvistaa Saksan taloutta enemmän kuin auttaminen maksaa.

Ilman maahanmuuttajia – olipa kyse työn perässä muuttajista tai sotia ja muita kriisejä pakenevista – Saksan väkimäärä ja varsinkin maan työikäinen väkimäärä jatkaisivat sitä samaa jyrkkenevää alamäkeään, joka alkoi noin kymmenen vuotta sitten.

Maahanmuuttajien ansiosta näin ei ole käynyt, vaan työvoima niin kuin koko väkimääräkin ovat lakanneet kutistumasta ja päinvastoin kasvaneet nyt jo viisi vuotta yhtä soittoa. Kasvu voi vielä kiihtyä, jos ennusteet pakolaisvirran voimistumisesta osuvat oikeaan.

Pakolaisvirta tai muunkaanlainen maahanmuutto tuskin muuttuvat talouskasvuksi itsestään eivätkä varsinkaan heti. Mutta Saksa tietää omasta vuosikymmenten kokemuksesta, että ulkomaalaisten avulla on mahdollista vahvistaa talouskasvua.

Ilman maahanmuuttajia Euroopan talousmoottori tuskin olisi yhtä vahva kuin se nyt on. Nyt maahan tulviva pakolaisvirta voi vahvistaa sitä lisää.

Väestön kasvu ruokkii talouskasvua

Työtä hakevat maahanmuuttajat niin kuin turvaa hakevat pakolaisetkin liittyvät talouden suureen kuvaan yhdellä yksinkertaisella kysymyksellä:

Koituuko maahanmuuttajien ja pakolaisten vastaanottamisesta enemmän kustannuksia kuin talouskasvua vai päätyykö talouden monimutkainen vaikutusketju sittenkin voiton puolelle?

Toinen vielä suurempaan kokonaiskuvaan kuuluva kysymys koskee väkimäärää ja sen kehitystä: voivatko pakolaiset ja muut maahanmuuttajat pysäyttää väkimäärän supistumisen tai kääntää sen jopa uuteen kasvuun?

Saksa näyttää havainneen jo vuosikymmeniä sitten, että maahanmuuttajat ovat ennemmin talouden vahvuus kuin taakka. Sen kokemusten perusteella pakolaisvirrastakin voi ensi alkuun korostuvien kustannusten jälkeen lopulta koitua enemmän tuloja kuin menoja.

Väkimäärän kasvu on jo vuosisatojen ajan ollut keskeisiä talouskasvun ehtoja ja lähteitä. Näin on ollut ainakin niissä läntisissä markkinatalousmaissa, joissa muutkin kasvun ehdot ovat olleet joten kuten kohdallaan yrittämisen vapaudesta ja yksityisestä omistusoikeudesta alkaen.

Pelkkä väenpaljous ei sinänsä ole taannut talouden kasvua, niin kuin suuri osa Afrikan ja Aasian runsasväkisistä mutta köyhistä maista osoittaa. Mutta ilman väkimäärän kasvua ei taloudenkaan kasvulle ole häävejä eväitä.

Kansakuntien kasvu on ruokkinut talouksienkin kasvua, kun kaiken maailman hyödykkeiden, tavaroiden ja palveluiden kysyntä ja samalla työvoiman tarjonta ovat kasvaneet sitä runsaammiksi mitä suuremmiksi väkimäärät ovat kasvaneet.

Työvoiman ja tuotannon kasvu ovat ruokkineet toinen toisiaan, ja koko väkimäärän kasvu on pitänyt yllä niitä molempia.

Suunnilleen näin on ollut Saksassa ja muissakin Länsi-Euroopan maissa aivan viime vuosiin asti. Mutta ei ole enää – ei ilman maahanmuuttajia.

Ilman tulijoita väkimäärä hupenee

Saksalaiset eivät saa omin toimin enää uusia kansalaisia alulle sen vertaa, että syntyjään kotimainen väkimäärä pysyisi edes ennallaan. Vanhusväestö kasvaa nopeasti, mutta koko saksalaissyntyinen väkimäärä ja varsinkin työikäinen väkimäärä ovat kutistunut jo vuosien ajan.

Kymmenen vuotta sitten Saksan asukasluku oli runsaimmillaan noin 82,5 miljoonaa. Viisi vuotta sitten maassa asui miljoona ihmistä vähemmän. Nyt määrä kasvaa taas, ja tänä vuonna väkiluku lähestyy taas kymmenen vuoden takaista ennätystä.

Suunnanmuutos johtuu pelkästään maahanmuutosta. Ilman maahan saapuneiden ulkomaalaisten apua Saksan väkimäärä olisi kutistunut jo vuosien ajan.

Suomi menee samaa latua kohti väkimäärän laskua, mutta hieman Saksaa jäljessä. Uudesta kasvusta meillä ei ainakaan vielä näy enteitä.

Huoli väkimäärän supistumisesta ei koske vain Saksaa tai Suomea, vaan se on yhteinen useimmille Länsi-Euroopan maille ja esimerkiksi Japanille.

Väen vanhenemisesta aiheutuu monenlaisia taloushuolia, kuten pelkoa kansantalouden kasvuvoiman hiipumisesta ja julkisen talouden yhä voimakkaammasta velkaantumisesta.

Yksi yleinen taloustieteilijöiden ja -päättäjien pelko on, että työvoiman supistuminen heikentää talouden kasvukykyä pysyvästi.

Toinen pelko on, että väestön ikääntyminen supistaa julkisen talouden tuloja ja kasvattaa menoja siihen malliin, että varat eivät riitä luvattuihin eläkkeisiin ja muihin väen vanhetessa kasvaviin menoihin. Juuri tätä huolta ilmentää suomalaiseen talouskeskusteluun viime vuosina juurtunut "kestävyysvajeen" käsite.

Saksa on torjunut väkimäärän kutistumista ja siitä koituvia taloushuolia vastaanottamalla enemmän maahanmuuttajia kuin syntyperäinen väki on vähentynyt.

Työmarkkinoilla myös häviäjiä

Ajankohtaisen pakolaistulvan talousvaikutuksia ovat tuoreissa raporteissaan tarkastelleet esimerkiksi analyysiyhtiöt Oxford Economics ja GaveKal Research. Kumpikaan ei yritä vähätellä pakolaistilanteen aiheuttamia haasteita, mutta niiden mielestä edes pakolaisvirta ei ole pelkästään ongelma.

Yhtiöiden ekonomistit päätyvät tahoillaan etenkin Saksalle rohkaisevaan johtopäätökseen, jonka mukaan työperäisen maahanmuuton tavoin myös pakolaisvirta voi lopulta vahvistaa Saksan taloutta.

Tämä kokonaisuudessaan rohkaiseva näkymä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki saksalaisetkaan olisivat yhtä innokkaasti toivottamassa pakolaisia tai muitakaan ulkomaalaisia tervetulleiksi. Osa työväestä pelkää työpaikkojen ja ansioiden vaarantuvan, kun maahan tulee tuoretta työvoimaa.

Todennäköisesti työvoiman tarjonta ja sen pysyminen osin juuri maahanmuuton vaikutuksesta runsaana onkin pitänyt palkansaajien reaaliansioiden kehitystä hyvin vaimeana. GaveKal huomauttaa, että inflaation vaikutuksista puhdistetut keskiansiot nousivat vasta viime vuonna hivenen suuremmiksi kuin ne olivat viimeksi vuonna 1994.

Työvoiman tarjonta on osaltaan jarruttanut palkkakehitystä ja muiden työvoimakustannusten kehitystä, ja osittain tästä syystä työn tuottavuus on kasvanut erittäin voimakkaasti. Tästä on syntynyt se saksalainen kilpailukyky, jota esimerkiksi Suomen hallitus haikailee.

Saksan teollisuus on nauttinut erittäin kannattavista vuosista. Palkansaajat ovat hyötyneet hyvästä työllisyydestä, vaikka ovatkin joutuneet tyytymään vaisuun palkkakehitykseen.

Kokonaisuudessaan maahanmuutto on ainakin näiden analyysiyhtiöiden mukaan ollut Saksan kansantaloudelle ennemmin eduksi kuin haitaksi. Ja samaa lopulta myönteistä talousvaikutusta he odottavat ajankohtaisesta pakolaisvirrastakin.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asiantuntija: Kyberiskun lunnasvaade on hämäystä – yritys peittää valtion osallisuus

    2. 2

      Vanha nainen heitti kolikoita lentokoneen moottoriin – toivoi turvallista lentoa

    3. 3

      TrumpFinland.com – miksi Trump varasi Suomi-osoitteen jo 2008?

    4. 4

      Tekaistuja alennusprosentteja ja vertailuhintoja – urheiluketjut saivat 100 000 euron uhkasakot

    5. 5

      Terrori kiristää turvatoimia – suomalaisfirma keksi markkinaraon

    6. 6

      Jollan perustajalta startup-alusta – Tavoitteena tuhat yritystä ja miljardi dollaria

    7. 7

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    8. 8

      Näin ex-microsoftlaiset loivat itselleen uuden työpaikan – ”Kehuimme maasta taivaaseen”

    9. 9

      Suomeenkin iskeneellä kiristysohjelmalla venäläiset juuret – ”Tosiaan on syytä huoleen”

    10. 10

      Italian pankkien pelastaminen kuohuttaa – veronmaksajien pussille menon piti vaikeutua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    2. 2

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    3. 3

      Vanha nainen heitti kolikoita lentokoneen moottoriin – toivoi turvallista lentoa

    4. 4

      Suomalaisten kuluja maksettiin miljoonilla euroilla ulkomaille – tällä kortilla sinäkin voit hyötyä

    5. 5

      Terrori kiristää turvatoimia – suomalaisfirma keksi markkinaraon

    6. 6

      Suomeenkin iskeneellä kiristysohjelmalla venäläiset juuret – ”Tosiaan on syytä huoleen”

    7. 7

      Tekaistuja alennusprosentteja ja vertailuhintoja – urheiluketjut saivat 100 000 euron uhkasakot

    8. 8

      Henkilö- ja pakettiautojen katsastusvälit harvenevat – ei koske yli 10-vuotiaita autoja

    9. 9

      Luksushotelli hylkäsi Trump-brändin

    10. 10

      Asiantuntija: Kyberiskun lunnasvaade on hämäystä – yritys peittää valtion osallisuus

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Posti perustelee jakelumuutosta – ”Suo siellä, vetelä täällä”

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    10. 10

      Kuva paljastaa hurjan eron: ”Helsingin hinnat karkaavat”

    11. Näytä lisää