Kreikka ei ole ainoa – liiat velat leikattava

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Suomi ei anna Kreikalle lisää tukiluottoja saati vanhoja velkoja anteeksi, jos vaalitenttien viesti pitää kutinsa. Linjausten on kai tarkoitus tuntua tiukoilta ja puhutella äänestäjiä. Mutta sitä ne tuskin estävät, että Kreikan ja muidenkin heikoimpien euromaiden velkoja on ennen pitkää joka tapauksessa leikattava.
Kreikan valtio ei selviä omin voimin veloistaan, eikä Kreikan talous toivu vuosikymmeniin ankarimmasta lamasta ennen kuin maan valtaisa velkakuorma on tuntuvasti nykyistä kevyempi. Niinpä kriisi tuskin päättyy ilman vanhojen velkojen mittavaa saneerausta.

Liian suuri velkakuorma päätyykin ennen pitkää saneeraukseen – tai se jää maksamatta ja koituu velkojien tappioiksi. Näin on käynyt kaikissa velkakriiseissä, ja näin käy myös Kreikassa. Tavalla tai toisella.

Suunnilleen näin väittää velkakriisien arvostettu asiantuntija, talousprofessori Michael Pettis helmikuussa laatimassaan perusteellisessa kirjoituksessa. Hän on Pekingin yliopiston talousprofessori ja Carnegie-säätiön vanhempi tutkija, mutta velkakriiseihin hän on alun perin erikoistunut Latinalaisen Amerikan kriisiä setvivän investointipankkiirin roolissa.

Pettis tiivistää euroalueen keskeisen talouskysymyksen kirjoituksensa otsikkoon: When do we decide that Europe must restructure much of its debt? (Milloin päätämme, että Euroopan on saneerattava suuri osa veloistaan?).

Siinä hän selostaa ja perustelee juurta jaksain, miksi Kreikan ja todennäköisesti muidenkin velkaisimpien euromaiden velkataakkaa on pakko ennen pitkää saneerata tuntuvasti nykyistä keveämmäksi, jos euroalue mielii päästä kriisistä uuden kasvun alkuun.

Pettis ei lähetä kirjoituksessaan erityisiä terveisiä juuri Suomen vaalitaistoa käyville poliitikoille, mutta hänen viestinsä käy vaikeuksitta selväksi: Kreikan ja muidenkin ylivelkaisten euromaiden velkoja on ennen pitkää saneerattava, sanovat suomalaispäättäjät aiheesta mitä tahansa.

Velat hoituvat maksamalla tai tappioilla

Professori Pettisin mukaan Kreikan tai muidenkaan euromaiden velanmaksukykyä tai sen loppumista on turha arvioida kaavamaisilla velkaisuuden suhdeluvuilla tai vastaavilla keinotekoisilla mittareilla niin kauan kuin asia ilmenee luotettavammin markkinakoroista.

Valtion tai minkä tahansa muun velallisen velkataakka on liian suuri, kun riittävän moni velkakirjasijoittaja on tätä mieltä – ja toimii sen mukaan. Siitä alkaa korkojen nousu ja itseään voimistava luisu kohti rahoituksen umpikujaa, ja lopulta velkakierteeseen joutunut velallinen ei saa uutta rahoitusta millään hinnalla mistään.

Velkakriisin dynamiikkaa voimistava epävarma kysymys on, kuka ja millä keinoin lopulta maksaa velat takaisin. Niin kauan kuin velkojen maksajasta tai maksutavasta ei ole epätietoisuutta, ei kriisiinkään ole aihetta. Pettisin mukaan kriisi alkaa, kun markkinoiden usko alkuperäisen velallisen velanmaksukykyyn heikkenee eikä muustakaan maksajasta ole tietoa.

Markkinatoimijat kyllä käsittävät, että kaikki velat lopulta "hoituvat" tavalla tai toisella. Ellei alkuperäinen velallinen maksa velkojaan, maksaa ne joku muu – tai sitten ne "hoituvat" velkojien kärsiminä tappioina. Markkinoille on sinänsä yksi lysti, maksaako velallinen itse velkansa vai maksaako ne joku muu, kunhan tappioista ei ole pelkoa.

Kun luottamus alkaa heiketä, alkaa saman tien myös velallisen epäluuloa herättänyt asema heiketä entisestään. Se on taas omiaan heikentämään markkinoiden luottamusta lisää. Näin syntyy itseään voimistava noidankehä, jollaista on hyvin vaikea oikaista kierteeseen joutuneen omin voimin.

Kreikan valtio on tällaisessa kierteessä nyt tavallaan toista kertaa kuuteen vuoteen.

Yksi lysti, maksavatko valtiot vai EKP

Vielä kolme vuotta sitten euroalueen velkakirjamarkkinoilla vallitsi suuri epävarmuus Kreikan lisäksi monen muunkin eurovaltion velkojen maksusta Espanjaa ja Italiaa myöten. Iso joukko ylivelkaisia eurovaltioita oli suistua noidankehään.

Kriisi kärjistyi ja korot nousivat, kunnes vuoden 2012 loppukesällä luottamus palasi äkisti, korot taittuivat laskuun, ja pian ylivelkaiset valtiot saivat taas lainarahaa markkinoilta.

Professori Pettis kuitenkin muistuttaa, että luottamusta eivät suinkaan palauttaneet valtioiden talousuudistukset tai vyönkiristykset, eikä markkinoiden luottamus palautunut ylivelkaisten valtioiden omaan velanmaksukykyyn.

Luottamuksen palautti euroalueen keskuspankin EKP:n lupaus tarvittaessa ostaa vaikka rajoituksetta markkinamottiin joutuneiden eurovaltioiden velkakirjoja. Markkinoille EKP:n lupaus riitti, sillä se poisti epävarmuuden velkojen maksusta. Yksi lysti, maksavatko valtiot itse vai EKP, kunhan markkinoilla ei ole pelkoa luottotappioista.

Ensi alkuun sama EKP:n lupaus ja sen luoma luottamus painoi Kreikankin korkoja laskuun siitä huolimatta, että maan talouskriisi ja valtion velkaantuminen jatkuivat. Kreikan valtio sai jopa pienehkön erän tuoretta velkakirjarahoitusta markkinoilta.

Sitten epätietoisuus velkojen maksamisesta palasi ja markkinakorot kääntyivät taas nousuun, kun maan edellinen hallitus ilmoitti odottamatta ennenaikaisista vaaleista viime vuoden lopulla.

Epätietoisuus lisääntyi vaalien jälkeen, kun Syriza-puolue voitti vaalit lupaamalla esimerkiksi helpottaa talouden vyönkiristyksiä vaikka vastoin muiden euromaiden vaatimuksia.

Markkinoiden luottamus Kreikan maksukykyyn petti sen jälkeen, kun muut euromaat jäädyttivät Kreikalle lupaamiaan rahoitustuen loppueriä ja myös EKP veti tukensa pois Kreikalta. Korkojen nousu jyrkkeni, kun muiden euromaiden johtajat alkoivat julkisesti vähätellä Kreikan mahdollisen euroeron riskejä.

Korkojen jyrkkä kohoaminen kertoo professori Pettisin mukaan, mitä mieltä markkinat ovat Kreikan kyvystä selvitä veloistaan omin voimin: se on olematon.

Ensimmäinen saneeraus jo totta

EKP:n tukilupaukset ja -ostot ovat helpottaneet eurovaltioiden alijäämien rahoittamista ja velkojen hoitamista yhtä tehokkaasti ja varmasti kuin ne ovat palauttaneet markkinoiden luottamuksen noiden alijäämien rahoittamiseen ja velkojen maksamiseen.

Tukilupausten ja -ostojen teho näkyy professori Pettisin mukaan vailla pienintäkään erehtymisen vaaraa samaisten ylivelkaisten eurovaltioiden markkinakorkojen jyrkästä laskusta.

Esimerkiksi Espanjan valtion kymmenvuotinen markkinakorko on laskenut EKP:n vuoden 2012 tukilupausten jälkeen yli kuudesta prosentista vain vähän yli yhteen prosenttiin eli alimmilleen milloinkaan.

Jopa Portugalin valtion markkinakorot ovat painuneet matalammiksi kuin Yhdysvaltain liittovaltion vastaavat korot, ja Ranskankin valtio saa lainarahaa paikoin negatiivisella korolla.

Professori Pettisin mukaan eurovaltioiden korkojen jyrkkä lasku ei kerro mistään muusta kuin siitä, että markkinat luottavat sokeasti EKP:n lupaukseen tehdä "kaikki tarvittava" euron pelastamiseksi.

Muuten ylivelkaisten valtioiden mikroskooppisissa koroissa ei olisi tolkun hiventä. Ja Pettis itse laskee ylivelkaisten joukon ulottuvan Kreikasta ja muista kriisivaltioista ehkä Ranskaan asti.

Hän luonnehtiikin EKP:n tukitoimia eurovaltioiden ensimmäiseksi laajamittaiseksi velkasaneeraukseksi, josta ovat hyötyneet kaikki ylivelkaiset eurovaltiot Kreikkaa ja Kyprosta lukuun ottamatta.

Siitä Pettis on melkoisen varma, että Kreikankin velkasaneeraus on ennen pitkää edessä, jos maan on milloinkaan tarkoitus toipua talouskasvuun. Sopusaneeraus olisi hänen mukaansa velkojienkin etu, sillä muuten velkataakka kevenee tappioilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Jopa tuhansien eurojen korvausvaatimukset säikyttävät vuokranantajia

    2. 2

      Harvinaisen ankea luku: Ansioiden nousu alhaisinta yli 50 vuoteen

    3. 3

      Italian pankkien pelastaminen kuohuttaa – veronmaksajien pussille menon piti vaikeutua

    4. 4

      Yksityiskoneiden ”valtava kupla” puhkesi – hinnat romahtivat kolmessa vuodessa

    5. 5

      Nesteen henkilöstö esitti omia toiveitaan uusiksi omistajiksi – jakelunkeskeytys ei enää uhkaa

    6. 6

      Suomalaisyritys nappasi miljoonadiilin Naton kanssa – ”Tykkimiehelle sotilasteknologia oli aika tuntematonta”

    7. 7

      Pankkiautomaatti täyttää jo 50 vuotta – juhlan kunniaksi kultainen automaatti

    8. 8

      Historiallinen paukku Googlelle – 2,42 miljardin euron sakot hakutulosten peukaloinnista

    9. 9

      Alkotaxi-yrittäjä ja syyttäjä hakevat valituslupaa KKO:sta

    10. 10

      Visa ostaa osan ruotsalaisesta Klarnasta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yksityiskoneiden ”valtava kupla” puhkesi – hinnat romahtivat kolmessa vuodessa

    2. 2

      Jopa tuhansien eurojen korvausvaatimukset säikyttävät vuokranantajia

    3. 3

      Suomalaisyritys nappasi miljoonadiilin Naton kanssa – ”Tykkimiehelle sotilasteknologia oli aika tuntematonta”

    4. 4

      Valtava määrä kultaa myytiin yhdessä minuutissa – ”pulskasormisen muppetin tunnusmerkit”

    5. 5

      Tiesitkö tämän nousukaudesta ja sairastelusta? ”Ilmiö näkyy selvästi”

    6. 6

      ”Hinnat ja vuokrat ovat nousseet, palkat eivät” – palvelualat vaativat lisää rahaa

    7. 7

      Suomen kaasuverkko otti askeleen kauemmas Venäjästä – ”muutos on historiallinen”

    8. 8

      Dollari syöksähti äkkiä alas

    9. 9

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    10. 10

      HS: Uberin Suomen-johtajan omaisuutta saatetaan takavarikoida

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    10. 10

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    11. Näytä lisää