Kreikka ei ole ainoa – liiat velat leikattava

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Suomi ei anna Kreikalle lisää tukiluottoja saati vanhoja velkoja anteeksi, jos vaalitenttien viesti pitää kutinsa. Linjausten on kai tarkoitus tuntua tiukoilta ja puhutella äänestäjiä. Mutta sitä ne tuskin estävät, että Kreikan ja muidenkin heikoimpien euromaiden velkoja on ennen pitkää joka tapauksessa leikattava.
Kreikan valtio ei selviä omin voimin veloistaan, eikä Kreikan talous toivu vuosikymmeniin ankarimmasta lamasta ennen kuin maan valtaisa velkakuorma on tuntuvasti nykyistä kevyempi. Niinpä kriisi tuskin päättyy ilman vanhojen velkojen mittavaa saneerausta.

Liian suuri velkakuorma päätyykin ennen pitkää saneeraukseen – tai se jää maksamatta ja koituu velkojien tappioiksi. Näin on käynyt kaikissa velkakriiseissä, ja näin käy myös Kreikassa. Tavalla tai toisella.

Suunnilleen näin väittää velkakriisien arvostettu asiantuntija, talousprofessori Michael Pettis helmikuussa laatimassaan perusteellisessa kirjoituksessa. Hän on Pekingin yliopiston talousprofessori ja Carnegie-säätiön vanhempi tutkija, mutta velkakriiseihin hän on alun perin erikoistunut Latinalaisen Amerikan kriisiä setvivän investointipankkiirin roolissa.

Pettis tiivistää euroalueen keskeisen talouskysymyksen kirjoituksensa otsikkoon: When do we decide that Europe must restructure much of its debt? (Milloin päätämme, että Euroopan on saneerattava suuri osa veloistaan?).
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Siinä hän selostaa ja perustelee juurta jaksain, miksi Kreikan ja todennäköisesti muidenkin velkaisimpien euromaiden velkataakkaa on pakko ennen pitkää saneerata tuntuvasti nykyistä keveämmäksi, jos euroalue mielii päästä kriisistä uuden kasvun alkuun.

Pettis ei lähetä kirjoituksessaan erityisiä terveisiä juuri Suomen vaalitaistoa käyville poliitikoille, mutta hänen viestinsä käy vaikeuksitta selväksi: Kreikan ja muidenkin ylivelkaisten euromaiden velkoja on ennen pitkää saneerattava, sanovat suomalaispäättäjät aiheesta mitä tahansa.

Velat hoituvat maksamalla tai tappioilla

Professori Pettisin mukaan Kreikan tai muidenkaan euromaiden velanmaksukykyä tai sen loppumista on turha arvioida kaavamaisilla velkaisuuden suhdeluvuilla tai vastaavilla keinotekoisilla mittareilla niin kauan kuin asia ilmenee luotettavammin markkinakoroista.

Valtion tai minkä tahansa muun velallisen velkataakka on liian suuri, kun riittävän moni velkakirjasijoittaja on tätä mieltä – ja toimii sen mukaan. Siitä alkaa korkojen nousu ja itseään voimistava luisu kohti rahoituksen umpikujaa, ja lopulta velkakierteeseen joutunut velallinen ei saa uutta rahoitusta millään hinnalla mistään.

Velkakriisin dynamiikkaa voimistava epävarma kysymys on, kuka ja millä keinoin lopulta maksaa velat takaisin. Niin kauan kuin velkojen maksajasta tai maksutavasta ei ole epätietoisuutta, ei kriisiinkään ole aihetta. Pettisin mukaan kriisi alkaa, kun markkinoiden usko alkuperäisen velallisen velanmaksukykyyn heikkenee eikä muustakaan maksajasta ole tietoa.

Markkinatoimijat kyllä käsittävät, että kaikki velat lopulta "hoituvat" tavalla tai toisella. Ellei alkuperäinen velallinen maksa velkojaan, maksaa ne joku muu – tai sitten ne "hoituvat" velkojien kärsiminä tappioina. Markkinoille on sinänsä yksi lysti, maksaako velallinen itse velkansa vai maksaako ne joku muu, kunhan tappioista ei ole pelkoa.

Kun luottamus alkaa heiketä, alkaa saman tien myös velallisen epäluuloa herättänyt asema heiketä entisestään. Se on taas omiaan heikentämään markkinoiden luottamusta lisää. Näin syntyy itseään voimistava noidankehä, jollaista on hyvin vaikea oikaista kierteeseen joutuneen omin voimin.

Kreikan valtio on tällaisessa kierteessä nyt tavallaan toista kertaa kuuteen vuoteen.

Yksi lysti, maksavatko valtiot vai EKP

Vielä kolme vuotta sitten euroalueen velkakirjamarkkinoilla vallitsi suuri epävarmuus Kreikan lisäksi monen muunkin eurovaltion velkojen maksusta Espanjaa ja Italiaa myöten. Iso joukko ylivelkaisia eurovaltioita oli suistua noidankehään.

Kriisi kärjistyi ja korot nousivat, kunnes vuoden 2012 loppukesällä luottamus palasi äkisti, korot taittuivat laskuun, ja pian ylivelkaiset valtiot saivat taas lainarahaa markkinoilta.

Professori Pettis kuitenkin muistuttaa, että luottamusta eivät suinkaan palauttaneet valtioiden talousuudistukset tai vyönkiristykset, eikä markkinoiden luottamus palautunut ylivelkaisten valtioiden omaan velanmaksukykyyn.

Luottamuksen palautti euroalueen keskuspankin EKP:n lupaus tarvittaessa ostaa vaikka rajoituksetta markkinamottiin joutuneiden eurovaltioiden velkakirjoja. Markkinoille EKP:n lupaus riitti, sillä se poisti epävarmuuden velkojen maksusta. Yksi lysti, maksavatko valtiot itse vai EKP, kunhan markkinoilla ei ole pelkoa luottotappioista.

Ensi alkuun sama EKP:n lupaus ja sen luoma luottamus painoi Kreikankin korkoja laskuun siitä huolimatta, että maan talouskriisi ja valtion velkaantuminen jatkuivat. Kreikan valtio sai jopa pienehkön erän tuoretta velkakirjarahoitusta markkinoilta.

Sitten epätietoisuus velkojen maksamisesta palasi ja markkinakorot kääntyivät taas nousuun, kun maan edellinen hallitus ilmoitti odottamatta ennenaikaisista vaaleista viime vuoden lopulla.

Epätietoisuus lisääntyi vaalien jälkeen, kun Syriza-puolue voitti vaalit lupaamalla esimerkiksi helpottaa talouden vyönkiristyksiä vaikka vastoin muiden euromaiden vaatimuksia.

Markkinoiden luottamus Kreikan maksukykyyn petti sen jälkeen, kun muut euromaat jäädyttivät Kreikalle lupaamiaan rahoitustuen loppueriä ja myös EKP veti tukensa pois Kreikalta. Korkojen nousu jyrkkeni, kun muiden euromaiden johtajat alkoivat julkisesti vähätellä Kreikan mahdollisen euroeron riskejä.

Korkojen jyrkkä kohoaminen kertoo professori Pettisin mukaan, mitä mieltä markkinat ovat Kreikan kyvystä selvitä veloistaan omin voimin: se on olematon.

Ensimmäinen saneeraus jo totta

EKP:n tukilupaukset ja -ostot ovat helpottaneet eurovaltioiden alijäämien rahoittamista ja velkojen hoitamista yhtä tehokkaasti ja varmasti kuin ne ovat palauttaneet markkinoiden luottamuksen noiden alijäämien rahoittamiseen ja velkojen maksamiseen.

Tukilupausten ja -ostojen teho näkyy professori Pettisin mukaan vailla pienintäkään erehtymisen vaaraa samaisten ylivelkaisten eurovaltioiden markkinakorkojen jyrkästä laskusta.

Esimerkiksi Espanjan valtion kymmenvuotinen markkinakorko on laskenut EKP:n vuoden 2012 tukilupausten jälkeen yli kuudesta prosentista vain vähän yli yhteen prosenttiin eli alimmilleen milloinkaan.

Jopa Portugalin valtion markkinakorot ovat painuneet matalammiksi kuin Yhdysvaltain liittovaltion vastaavat korot, ja Ranskankin valtio saa lainarahaa paikoin negatiivisella korolla.

Professori Pettisin mukaan eurovaltioiden korkojen jyrkkä lasku ei kerro mistään muusta kuin siitä, että markkinat luottavat sokeasti EKP:n lupaukseen tehdä "kaikki tarvittava" euron pelastamiseksi.

Muuten ylivelkaisten valtioiden mikroskooppisissa koroissa ei olisi tolkun hiventä. Ja Pettis itse laskee ylivelkaisten joukon ulottuvan Kreikasta ja muista kriisivaltioista ehkä Ranskaan asti.

Hän luonnehtiikin EKP:n tukitoimia eurovaltioiden ensimmäiseksi laajamittaiseksi velkasaneeraukseksi, josta ovat hyötyneet kaikki ylivelkaiset eurovaltiot Kreikkaa ja Kyprosta lukuun ottamatta.

Siitä Pettis on melkoisen varma, että Kreikankin velkasaneeraus on ennen pitkää edessä, jos maan on milloinkaan tarkoitus toipua talouskasvuun. Sopusaneeraus olisi hänen mukaansa velkojienkin etu, sillä muuten velkataakka kevenee tappioilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    4. 4

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    5. 5

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    6. 6

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    7. 7

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    8. 8

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    9. 9

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    10. 10

      Kun Nordea tulee, miten käy talletussuojan?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    3. 3

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    6. 6

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    7. 7

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kauppa pelmahti täyteen Star Wars -korusta innostuneita kiinalaisia – yrittäjälle tuhansien eurojen potti

    10. 10

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää