Terveisiä Darwinilta, pääministeri Stubb

Julkaistu:

Analyysi
Pääministeri Alexander Stubb on verrannut euroa talouden darwinismiksi, jossa vahvat vievät ja heikot vikisevät. Stubb esitti vertauksensa, kun Suomi oli euromaiden "kolmen A:n kovasta ytimessä". Nyt ensimmäinen suuri luottoluokittaja on antanut Suomelle potkut tuosta ytimestä. Se oli tervehdys Darwinilta.


Heikoimmat euromaat olivat vapaassa pudotuksessa ja euro vaakalaudalla, kun Suomen silloinen Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb kuvasi euroa "darwinistiseksi järjestelmäksi", jossa vahvimmat maat määräävät ja heikot tottelevat – tai eroavat.

Stubb esitti Darwin-vertauksensa vuoden 2011 lopulla Belgian Bryggen Eurooppa-yliopistossa pitämässään puheessa. Vaikka Darwin-vertaus oli sivuhuomautus, se särähti kriisin herkistämissä korvissa ja nousi otsikoihin.

Darwin-viittaus oli mahdollista tulkita koppavaksi henkseleiden paukutteluksi, sillä puheen aikaan Suomen päättäjät esiintyivät mielellään Saksan ja EU:n talousjohtajien rinnalla kriisimaita kovistellen ja nuhdellen.

Stubbin Darwin-vertaukselle antoi omanlaistaan sävyä se, että Suomella oli tuolloin yhtenä harvoista eurovaltioista paras mahdollinen "kolmen A:n" luottoluokitus kaikilta maailman kolmelta suurimmalta luottoluokitusyhtiöltä. Ei ole enää.

Viime perjantaina ensimmäinen kolmesta suuresta luokittajasta, yhdysvaltalainen Standard & Poor's, pudotti Suomen valtion AAA-luokasta yhtä pykälää heikompaan AA+-luokkaan. Luokituksilla yhtiöt arvioivat valtioiden ja muiden velallisten kykyä vastata veloistaan.

Ero AAA:n ja AA+:n välillä ei ole suuren suuri eikä yhden luokituksen lasku ole tuoreeltaan vaikuttanut vähääkään Suomen valtion rahoitusasemaan.

Mutta pääministeri Stubb tuskin kovin mielellään toistaa Darwin-vertaustaan. Hänelle luokituksen lasku on yhtä kuin terveisiä Darwinilta.

Vahvat vahvistuvat
ja heikot häviävät


Brittiläinen luonnontieteilijä Charles Darwin kehitti 1800-luvulla niin sanotun evoluutioteorian, jonka mukaan eliölajit ovat kehittyneet ja kehittyvät luonnonvalinnan avulla.

Teorian mukaan luonnonvalinta suosii kunkin lajin elinoloihin hyödyllisimpiä ja parhaiten soveltuvia ominaisuuksia, olipa kyse voimasta, värityksestä tai vaikka nokkeluudesta.

Stubbin karkea tulkinta Darwinin teoriasta oli, että vahvimmat selviytyvät. Niinpä hänestä oli luontevaa, että euroalueella vahvimmat euromaat saisivat määrätä ja heikommat saisivat luvan totella – tai erota eurosta.

Tuolloin vuoden 2011 lopussa eurokriisi riehui miltei rajuimmillaan, ja eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla korkoerot repesivät viikko viikolta suuremmiksi. Saksan ja muiden "ydinmaiden" markkinakorot laskivat, kun taas Kreikan ja muiden kriisivaltioiden korot kipusivat kohti kattoa.

Kreikka, Irlanti ja Portugali olivat jo tukirahoituksen varassa, ja markkinapaniikki levisi kovaa vauhtia myös Espanjan ja Italian rahoitusmarkkinoilla. Pääomaa karkasi näistä Saksaan ja muihin "ydinmaihin" Suomea myöten.

Ilmeisesti Stubbin Darwin-tulkinnan mukaan kriisi oli vain merkki markkinavetoisesta luonnonvalinnasta, jossa vahvimmat selviävät ja muut karsiutuvat kyydistä.

Tulkinta oli vain tulkinta, eivätkä kaikki olleet Stubbin kanssa samaa mieltä luonnonvalinnan eduista. Esimerkiksi euroalueen keskuspankki EKP oli tyystin toista mieltä talousdarwinismista.

Stubbin Darwin-vertauksesta ei kulunut vuottakaan, kun EKP pani pisteen rahoitusmarkkinoiden europaniikille – ja markkinavetoiselle luonnonvalinnalle.

Korkoerot
edestakaisin


On makuasia, katsooko euron ennemmin vahvistaneen vai heikentäneen talouden darwinismia eli jonkinlaista markkinavetoista luonnonvalintaa. Ministeri Stubbin tulkinta oli ehkä perusteltavissa kriisin kiperimpinä hetkinä, mutta muulloin siitä on voinut helposti olla toistakin mieltä.

Ennen euron käyttöön ottamista euromailla oli omat kansalliset valuuttansa, ja kunkin maan korot määräytyivät pääosin rahoitusmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Markkinat luottivat eniten Saksan valtioon ja vähiten Välimeren rantavaltioihin, joten Italian, Espanjan, Portugalin ja Kreikan korot olivat rutkasti korkeammat kuin Saksan korot.

Korot ja korkoerot pitivät velkaisimpien ja alijäämäisimpien maiden taloudenpitoa edes jonkinlaisessa kuosissa – ja omalla tavallaan markkinoiden darwinismi ohjasi taloudenpitoa.

Euro muutti pelisäännöt täysin.

Ensi alkuun euro muistutti enemmän taikauskoista tulkintaa lajien jumalallisesta synnystä ja jonkinlaisesta korkeammasta ohjauksesta kuin darwinilaista tulkintaa luonnonvalinnasta.

EKP keskeytti
luonnonvalinnan


Rahaliitossa kaikki euromaat olivat virallisesti yhtä luotettavia keskenään – eli käytännössä yhtä vahvoja kuin Saksa. Lisäksi kaikki eurovaltiot olivat rahoittajille virallisesti riskittömiä.

Korkoerot kutistuivat olemattomiksi. Euromaiden taloudenpitoa pitivät "kurissa" erilaiset sopimukset ja lupaukset – eli käytännössä ei mikään. Lupaukset eivät pitäneet eivätkä taloussäännöt tepsineet.

Euroalueen velkakirjoista koottu korttitalo ei kestänyt finanssikriisiä, ja niin alkoi eurokriisi. Markkinoiden luonnonvalinta repäisi korkoerot entiselleen ja vieläkin suuremmiksi.

Ministeri Stubb tulkitsi kriisin jalostavan euromaiden lajia entistä vahvemmaksi. EKP näki kriisin kehittävän euromaiden lajia kohti sukupuuttoa.

Niinpä EKP lupasi vuonna 2012 tehdä "kaiken tarvittavan" pitääkseen euron koossa, ja sen jälkeen korkoerot ovat taas miltei kadonneet.

Se on vielä näkemättä, pitääkö EKP:n lupaus – vai palaako euroalue talouden darwinismiin. Jos palaa, voi se käydä toisin kuin ministeri Stubb pari vuotta sitten hahmotteli.

Kumpi on ohjaimissa,
Darwin vai Draghi?


Suomen valtion markkinakorot eivät olleet moksiskaan siitä, että S&P pudotti Suomen AAA-valioluokasta. Sen sijaan Suomen keskeisten viitelainojen korkoerot pysyivät parin prosenttiyksikön sadasosan tarkkuudella ennallaan suhteessa Saksan vastaaviin lainoihin.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kumpi vaikutti ja yhä vaikuttaa euroalueen korkoihin ja korkoeroihin enemmän, "markkinoiden Darwin" vai EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.

Todennäköisesti markkinoita ohjaa edelleen likimain rajaton luottamus EKP:n lupaukseen tehdä "kaikki tarvittava" euroalueen koossa pitämiseksi. Ja luultavasti sama luottamus ulottuu nyt myös EKP:n kykyyn ja haluun pitää euroalueen korot historiallisen matalina kaikin tarvittavin keinoin.

Tällä haavaa markkinoiden luottavaista tunnelmaa – ja vastaavasti historiallisen matalia korkoja – ylläpitää EKP:n tuorein lupaus ryhtyä tuota pikaa ostamaan suuret määrät euroalueella liikkeeseen laskettuja omaisuusvakuudellisia ja katettuja joukkolainoja.

Kun nämä tukiostot osoittautuvat riittämättömiksi eurotalouden elvyttämiseen, odottavat rahoitusmarkkinat EKP:n lopulta ryhtyvät laajamittaisiin tukiostoihin myös eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla.

Pelkkä markkinoiden luottavainen odotus EKP:n tukiostoista ylläpitää valtionlainojen markkinoilla suurempaa kysyntää kuin niillä muuten esiintyisi, joten myös valtionlainojen korot ovat matalampia kuin ilman tuota odotusta olisi.

On mahdollista, että Suomenkin valtion markkinakorot ovat enemmän EKP:n lupausten ja niiden epäsuorien vaikutusten varassa kuin Suomen nauttiman luottamuksen varassa.

Kukaan ei tiedä, kuinka matalia tai korkeita Suomenkin valtion korot olisivat, jos markkinat seuraisivat Darwinin eivätkä Draghin periaatteita.

Analyysi

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    6. 6

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    7. 7

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    8. 8

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    9. 9

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    10. 10

      Tanskan kruunu poikkeuksellisen vahva euroon verrattuna – keskuspankki voi ryhtyä toimiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    7. 7

      S-ryhmä vaihtaa Otto-automaatit Nosto-automaatteihin – valikoimassa myös 10 euron setelit

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      70-luvulla tehtiin kurjimmat talot – milloin parhaat?

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää