Tutkija: Stora Enson tytäryhtiö rikkoo lakia Brasiliassa

Julkaistu: , Päivitetty:

Metsäyhtiö Stora Enson puoliksi omistama selluyhtiö Veracel rikkoo kansainvälisiä sopimuksia toimimalla alkuperäiskansojen maalla Brasiliassa. Näin väittää Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkija Susanna Myllylä, joka kutsuu myös yritysten yhteiskuntavastuuta etelässä "villiksi länneksi". Stora Enso kieltää rikkomukset.


Kenen mailla Stora Enson brasilialainen tytäryhtiö oikein toimiikaan? Se on edelleen epäselvää, vaikka yhtiö on tuottanut sellua Bahian osavaltiossa vuodesta 2005.

Pataxó-alkuperäiskansan mukaan osa Stora Enson ja brasilialaisen Fibrian yhteisyrityksen Veracelin plantaasista sijaitsee pataxoiden mailla.

Selvyyttä alueen koosta on vaikea saada, kertoo hallintotieteiden tohtori Susanna Myllylä, joka selvitti pataxoiden ja Veracelin suhdetta toisessa väitöstutkimuksessaan. 

Myllylän mukaan eri pataxó-kylillä on erilaisia toiveita. Kaikkia yhdistää kuitenkin vaatimus, että yhtiö poistuisi pataxoiden alueelta ja kompensoisi taloudellisesti tuotantonsa aiheuttamat vaikutukset.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ympäristöongelmien lisäksi yhtiön toiminta alueella on Myllylän mukaan vaikeuttanut pataxoiden perinteisten elinkeinojen harjoittamista. Suurmaanomistajien intresseistä poikkeavat vaatimukset ovat myös altistaneet heidät entistä voimakkaammalle syrjinnälle. Suuryhtiön toiminta voi olla viimeinen naula pataxoiden kulttuurisen selviämisen arkkuun, Myllylä pelkää.

– Pelkästään se, että yritys toimii alkuperäiskansan maalla on todella iso loukkaus paikallisväestön oikeuksia kohtaan, Myllylä sanoo.

Yhtiön toiminta loukkaa muiden muassa Brasilian alkuperäiskansoja koskevaa perustuslakia ja kansainvälisiä sopimuksia. YK:n alaisen työjärjestön ILOn sopimus 169 ja YK:n julistusta alkuperäiskansojen oikeuksista määräävät, että alkuperäisväestön on saatava hallita perinteistä maa-aluettaan.

Stora Enso:
Emme toimi pataxoiden mailla


Stora Enso torjuu syytökset.

– Meillä on sellainen politiikka, että emme hanki mitään epäselviä tai intiaanien maiksi määriteltyjä maita. Siellä on muutamia vähän epäselviä tapauksia, joista on oikeusjuttu meneillään, Stora Enson viestintä- ja yhteikuntavastuujohtaja Kirsi Seppäläinen sanoo.

Seppäläisen mukaan kyse on siitä, että pataxót haluaisivat laajentaa aluettaan. Yhteisön tavoittelemasta maasta 3 219 hehtaaria on Veracelin.

– Nämä alueet Veracel osti todistetusti laillisilta omistajilta, ja silloin kuin ne ostettiin, Pataxót eivät esittäneet mitään vaatimuksia. Veracel on ilmoittanut jo vuonna 2004, että mikäli Pataxó-intiaanien alueen laajennus hyväksytään, Veracel luovuttaa alueensa.

Ennakkotapaus
saatiin jo


Pataxoiden vaatimus yhtiön poistumisesta ei ole utopistinen. Ennakkotapaus saatiin jo Espírito Santon osavaltiosta, jossa Fibrian edeltäjä Aracruz joutui lähtemään tupinikim-kansan alueelta ja maksamaan 1,5 miljoonan euron korvaukset. Tutkijat olivat tosin arvioineet alueen ennallistamisen kustannuksiksi 30 miljoonaa.

Myllylän mukaan antropologit ovat jo määrittäneet pataxoiden tavoitteleman alueen näille kuuluvaksi maaksi, ja territorion virallistaminen on parhaillaan käynnissä. Jotkut pataxó-päälliköt ovat epäilleen prosessin etenevän hitaasti suurmaanomistajien vastustuksen ja suoranaisen väkivallan uhan vuoksi.

Seppäläisen mukaan yhtiö ei pelkää mahdollista lähtöä ja korvauksia.

– Tällä hetkellä kiistanalaiset alueet ovat hyvin pieniä. Ei niillä sen toiminnan kannalta ole isoa merkitystä.

"Näpertelyä"

– Kaiken kaikkiaan Veracelilla on erittäin hyvät suhteet näiden intiaanien kanssa, Seppäläinen sanoo.

Veracel ja Stora Enso rahoittavat erilaisia sosiaalisia projekteja, joilla pyritään esimerkiksi löytämään alueen asukkaille vaihtoehtoisia elinkeinoja, pyritään tukemaan pienimuotoista maanviljelystä ja kampanjoidaan lasten hyväksikäyttöä vastaan. Alueen nuoria koulutetaan kehittämään omia yhteisöjään, Seppänen kertoo.

Myllylää hankkeet eivät vakuuta. Vaikka esimerkiksi koulukirjojen kustantaminen lapsille on sinänsä oikeansuuntainen teko, mittasuhteet ovat väärät.

– Ongelmat ovat niin massiivisia, että tällaiset pienet sosiaaliset ohjelmat ovat aivan näpertelyä, Myllylä sanoo.

Eräs pataxó-päällikkö tiivisti asian Myllylälle näin: ”Veracel ja kunnanhallinto käärivät suuret voitot, mutta meille jää vain kasa kirjoja”.

"Tasapuolista ja
systemaattista"


Sen lisäksi että Veracelin yhteiskuntavastuuohjelmat ovat riittämättömiä, ne ovat Myllylän mukaan suorastaan haitaksi.

Veracelin yhteistyö eri kylien kanssa on valikoivaa, tutkija sanoo. Oikeusjuttuja nostaneiden yhteisöjen edustajia ei välttämättä kutsuta mukaan kokouksiin.

– Yhtiöllä on erittäin hyvät välit joihinkin kyliin, mutta tällainen taktiikka – oli se sitten tahatonta tai tahallista – hajottaa yhteisöä.

Kaikki pataxót eivät vastusta Veracelia, Myllylä toteaa. Osa päälliköistä toivoo tiiviimpää yhteistyötä ja jotkut nuoret haluaisivat sinne töihin. Toiset taas pelkäävät menettävänsä vähäisetkin saamansa edut.

– Tulee vaikutelma, että yritys pyrkii lahjomaan tiettyjä päälliköitä, että maakysymys jäisi taustalle. Yhtiö onkin ilmeisesti onnistunut hajottamaan pataxoiden vastarintaliikettä, minkä brasilialaiset tutkijat havaitsivat.

Seppäläisen mukaan yhtiö pyrkii huomioimaan kaikki tasapuolisesti. Vaikka parannettavaa toki aina on.

– Lähtökohta on se, että pyritään keskustelemaan kaikkien kanssa ja tekemään sitä systemaattisesti. Juuri systematiikassa Veracel on tehnyt aika ison harppauksen muutaman viime vuoden aikana.

Myllylä epäilee, että käytännössä dialogit jäävät retoriikan tasolle. Hän toivoo, että yrityksen edustajat kävisivät useammin paikan päällä kylissä ja kuuntelisivat asukkaiden toiveita tosissaan. Seppäläisen mukaan näin tehdäänkin, ja monet yhtiön sosiaaliset ohjelmat ovat saaneet alkunsa paikallisten toiveista.

Mitkä ongelmat
halutaan hoitaa?


Yritysten pitäisi yleensäkin huomioida hankkeissaan kehitystutkimuksen tuoma tietämys, Myllylä sanoo. Hän on tutkimuksessaan kehittänyt mallia, jota yritykset voivat hyödyntää lähestyessään paikallisyhteisöjä Etelässä.

– Se on ihan villi länsi nykyään mitä yritykset saavat operoida siellä kaikessa hiljaisuudessa.

Hän ei usko, että Veracelin ja kyläläisten suhteet ovat niin harmoniset kuin yhtiö haluaa esittää. Ajoittain jännitteet nousevat pintaan ja purkautuvat esimerkiksi mielenosoituksina. Silloin yhtiö kutsuu päälliköt neuvottelemaan toiveistaan.

– Se on vähän sellainen joulupukkimainen tilanne. Että siellä käydään välillä kysymässä, että mitäs te nyt tarvitsette.

Ylipäätään yhtiö syytää rahaa toissijaisiin asioihin, kun kysymys maan omistuksesta on yhä selvittämättä, Myllylä sanoo.

– Yrityksen ei pitäisi mennä rahoittamaan mitään sosiaalisia ohjelmia ennen kuin tärkeimmät yhteisön määrittelemät ongelmat on ratkaistu.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Nordeassa ”ennennäkemätön” asiakaspako Ruotsissa – Nordea: Täysin normaali tilanne

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    7. 7

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    8. 8

      Onko Nordean tulo riski? Jyrki Katainen: EU:n talletus­suojakysymys näyttäytyy Suomessa toisessa valossa

    9. 9

      Näillä remonteilla nostat asuntosi arvoa

    10. 10

      Suomalaisperheet säästävät entistä vähemmän – ”Eletään yli tulojen, muttei sentään yli varojen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Kommentti: Suomen kilpailukykyä ei tuhonnut Sari Sairaanhoitaja – näin syntyi myytti holtittomista palkankorotuksista

    3. 3

      Suomalaiselle duunarille tarjotaan Norjassa lähtöpalkaksi 3500 €/kk – ”Kyllä siellä säästöönkin pystyy rahaa saamaan”

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      Pula osaajista pahenee – eläkkeeltä houkutellaan takaisin töihin, ”7 tonnia ei ole poikkeus”

    7. 7

      Valmetin tehtaalla 370 työntekijää lakkoon – johtaja: sain listan vaatimuksia

    8. 8

      Analyytikko: Roviosta tulee uusi kansanosake – ”Nokia kuihtumassa tylsäksi ja kasvuttomaksi”

    9. 9

      Kiinalaisturistit himoitsevat Suomesta meripihkaa – ”Ostavat joskus yli 10 000 eurolla”

    10. 10

      15 maakunnan jättilista: Katso, onko sinulle töitä kotiseudullasi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lähihoitaja nipistää palkastaan 1 000 €/kk lapsille ja säästöön – näin se käy

    2. 2

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    3. 3

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    4. 4

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    5. 5

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    6. 6

      5 erilaista säästäjää kertoo: Näin sijoittaisin 100 €/kk ja 500 € kerralla

    7. 7

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    8. 8

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    9. 9

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    10. 10

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    11. Näytä lisää