VM saattoi syyllistyä markkinoiden harhautukseen

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Valtiovarainministeriön 22.1. julkaisema tiedote valtion luottoluokituksesta saattoi osaltaan edistää valtion uuden velkakirjan liikkeeseenlaskua. Mutta se saattoi myös edustaa harhaanjohtavan tiedon julkaisemista ja arvopaperimarkkinalain kieltämää markkinoiden vääristämistä. Tiedote näyttää kertovan valtiolle suotuisasta luokituspäätöksestä, jollaista ei ole tehty. VM kiistää vedätysepäilyn.


Viime tiistai 28. tammikuuta oli valtiovarainministeriölle (VM) ja valtion rahoitushuoltoa hoitavalle Valtiokonttorille erittäin tärkeä päivä.

Silloin valtio hankki markkinoilta tuoretta velkarahoitusta kauppaamalla pankeille ja sijoittajille ison erän kymmenvuotisia velkakirjoja. Tavallista tärkeämmäksi tämän liikkeeseenlaskun teki se, että valtio mittasi markkinoiden luottamusta pitkästä aikaa kokonaan uuden 10-vuotisen velkakirjalainan myynnillä.

Lainan liikkeeseenlasku sujui suotuisasti, ja valtio sai haluamansa määrän uutta pitkäaikaista lainaa – neljä miljardia euroa ja lisäksi edullisin ehdoin. Markkinoilta olisi irronnut enemmänkin, sillä tarjousmenettelyn kuluessa sijoittajat jättivät tarjouksia yhteensä noin 8,5 miljardin euron velkakirjoista.

Valtiokonttorin tiedotteen mukaan "tarjouskirja kasvoi nopeasti ja sisälsi ilahduttavan suuren määrän sijoittajia". Viraston mukaan tämä "kertoo sijoittajien luottamuksesta Suomeen ja sen talouteen".

Velkakirjamarkkinoiden luottamuksesta kertoo sekin, että valtion kymmenvuotisen velkakirjan markkinakorko on melkein yhtä matala kuin Saksan vastaava korko.

Valtion velkakirjoille noteeratut markkinakorot laskivat tuntuvasti uuden lainan liikkeeseenlaskua edeltäneen viikon aikana. Kymmenvuotisen viitelainan korkoero Saksan vastaavaan lainaan supistui.

Osa tuosta sijoittajien luottamuksesta ja uuden velkakirjan liikkeeseenlaskulle suotuisasta korkojen laskusta saattoi perustua tiedotteeseen, jonka VM julkaisi viikkoa ennen uuden lainan liikkeeseenlaskua.

VM kertoi tiedotteessa, että maailman suurimpiin kuuluva luottoluokitusyhtiö Moody's oli juuri vahvistanut valtiolle parhaan mahdollisen luottokelpoisuusluokituksen ja arvioinut valtion luokitusnäkymät vakaiksi.

Tiedote saattoi hälventää joidenkin pankkien herättämää huolta mahdollisesta Suomen valtion luokituksen laskusta, ja näin osaltaan avittaa valtion velkakirjojen kysyntää.

Tiedotteen ja uuden velkakirjan liikkeeseen laskun läheisyys saattoi olla silkka yhteensattuma ja VM:n luokitustiedottaminen muutoinkin vilpitöntä. Mutta tiedote saattoi myös edustaa väärän tai harhaanjohtavan tiedon julkaisemista tai levittämistä. Se taas saattaisi rikkoa arvopaperimarkkinalakia.

Luottokommentti eri
asia kuin luokituspäätös


Valtiovarainministeriö kertoi 22.1. julkaisemassaan tiedotteessa, että luottoluokitusyhtiö Moody's oli päivää aiemmin 21. tammikuuta vahvistanut Suomen valtiolle parhaan mahdollisen luottoluokituksen ja vakaat luokitusnäkymät.

Tiedot valtion parhaasta mahdollisesta luottoluokituksesta ja vakaista luokitusnäkymistä pitävät paikkansa. Niille löytyy katetta esimerkiksi Moody'sin aiemmin julkaisemista asiakirjoista.

Sekin käy Moody'sin asiakirjaluetteloista ilmi, että yhtiö on 21.1. julkaissut yhden Suomen valtiota koskevan raportin.

Mutta Moody'sin julkaisemista tiedotteista ja raporteista käy ilmi myös, että yhtiö on viimeksi vahvistanut Suomen valtion luottoluokituksen ja arvionsa valtion luokitusnäkymistä viime vuonna, ja että yhtiö on ilmoittanut seuraavaksi Suomen valtion luokitusten vahvistuspäiväksi ensi perjantain 7. helmikuuta.

Moody's julkaisi 21.1. Suomen valtiota koskevan Credit Opinion -raportin, joka ei kuitenkaan ole yhtiön luokitusten vahvistamisesta tai muista luokituspäätöksistä tai luokitusnäkymien uudelleen arvioinneista kertovaa Credit Action tai Announcement -asiakirjatyyppiä.

Kyse on analyysikommentista, jollaista yhtiön analyytikot käyttävät aiemmin tehtyjen luokituspäätösten ja niihin vaikuttavien seikkojen kuvailuun mutta eivät uusien luokituspäätösten julkaisuun.

Moody'sin 21.1. päiväämä Suomi-raportti ei ole vapaasti yleisön nähtävillä vaan pelkästään yhtiön maksavien asiakkaiden luettavissa. Taloussanomilla on tämä raportti hallussaan.

Raportti kertaa Suomen valtion ennestään voimassa olleet luottoluokitukset ja luokitusnäkymät, mutta se ei esitä näitä koskevia uusia vahvistuspäätöksiä tai uudelleen arviointeja.

Raportista ei löydy sanaakaan, joka viittaisi Suomen valtion luottoluokituksen tai luokitusnäkymien tuoreisiin vahvistamisiin.

"Miksi ihmeessä vaarantaisimme
maineemme vedätyksellä?"


Valtiovarainministeriö näyttää tiedottaneen Moody'sin luokituspäätöksestä, jollaista luokitusyhtiö ei ole tehnyt. Esimerkiksi uutistoimisto Bloomberg on tulkinnut tiedotteen VM:n kömmähdykseksi.

VM on kertonut tiedotusvälineille, kuten Yle Uutisille, tiedottaneensa luokituksen vahvistamisesta oikein, mutta Moody's on kertonut esimerkiksi Bloombergille, että yhtiö ei ole tehnyt Suomen valtiota koskevia luottoluokituksen vahvistuksia tai muita luokituspäätöksiä eikä se ole 21.1. kertonut tällaisista.

VM:n ylijohtaja Markus Sovala vahvistaa Taloussanomien kirjalliseen tiedusteluun lähettämässään vastauksessa, että VM:n 22.1. julkaisema tiedote viittaa Moody'sin edellisenä päivänä päiväämään Credit Opinion -analyysiraporttiin eikä yhteenkään uusista luokituspäätöksistä kertovaan Credit Action -asiakirjaan.

Sovalan mukaan VM katsoi aiheelliseksi julkaista tiedotteensa saatuaan Moody'siltä tiedon uudesta Suomea koskevasta raportista ja siitä, että luokittaja ei aio vahvistaa Suomelle muodollista luokituspäätöstä ennalta ilmoittamanaan luokituspäivänä 7.2.

VM on Sovalan mukaan käyttänyt tiedotteessa "vakiosanamuotoja, jotka eivät ota kantaa reittauslaitoksen tiedotteen sisältöön ja muotoon, vaan pyrkivät ohjaamaan kiinnostuneet laitoksen tiedotuksen piiriin".

Hän lisää, että Moody's on vahvistanut VM:lle tiedotteen sanamuodosta, että "heillä ei ole mitään sanamuodon käyttämistä vastaan".

Kysymys VM:n tiedotteen mahdollisesti edustamasta väärän tai harhaanjohtavan tiedon julkaisemisesta ja mahdollisesta markkinoiden vääristämisestä on Sovalan mielestä erikoinen, eikä hänen tietojensa mukaan kukaan ole tuollaista tulkintaa esittänyt.

Sovalan mukaan "Suomen valtion korkojen liikkeet tiedotteen julkistamisen jälkeen ovat olleet normaaleja heijastumia Saksan korkoliikkeistä", ja "Suomen edullinen velanhankinta perustuu vakaaseen taloudenpitoon, johdonmukaiseen velanhankinnan strategiaan ja molemmista syntyneeseen hyvään maineeseen".

Hän kummeksuu, "miksi ihmeessä kysymyksessä esitettyyn toimintaan (markkinoiden vääristämiseen harhaanjohtavalla tiedottamisella) lähdettäisiin, kun sellainen vedätys olisi maineemme kannalta haitallista eikä siitä olisi saatavissa mitään kestävää etua?".

"Arvopaperimarkkinalaki
koskee myös valtiota"


Suomen rahoitusmarkkinoiden viranomaisvalvonnasta vastaava Finanssivalvonta (Fiva) ei lausu mitään VM:n luokitustiedottamisesta yksittäistapauksena tai muutenkaan, mutta viraston johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo "yleisellä tasolla":

– Arvopaperimarkkinalain yleiset säännökset, kuten kielto antaa harhaanjohtavia tietoja arvopaperien markkinoinnissa, sekä markkinoiden väärinkäyttöä koskevat säännökset koskevat myös valtion liikkeeseen laskemia arvopapereita.

Kajalan mukaan "tällaista arvopaperia koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon julkaiseminen tai levittäminen voi täyttää markkinoiden vääristämisen tunnusmerkit, jos tiedon julkaisija tai levittäjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tiedon olevan väärä tai harhaanjohtava".

Edelleen "yleisellä tasolla" ja mitenkään VM:n luokitustiedottamiseen tai muuhunkaan yksittäistapaukseen viittaamatta Kajala kuvaa:

– Epäillyssä rikkomustilanteessa tutkimme asiaa ja asian luonteesta riippuen pyydämme tarvittaessa selvitystä asiaan osallisilta ja tarvittaessa muilta. Tutkinnassa selvitetään tapauksen kulkua ja arvioidaan, täyttääkö tapaus mahdollisesti rikkomuksen tunnusmerkistön, ja jos täyttää, mikä teon tuottamuksellisuuden aste on ollut ja onko teossa mahdollisesti ollut hyötymistarkoitusta.

Kajalan mukaan Fivan tutkintaan "ei vaikuta se, mikä on tiedon julkaisijan tai levittäjän asema".

EU on juuri kieltänyt ennalta
arvaamattomat luokitukset


EU on vuoden alussa saattanut voimaan merkittäviä uudistuksia luottoluokituksia ja niiden julkistamista koskevaan sääntelyyn. Jos Moody's olisi vahvistanut Suomen valtiolle 21.1. luottokelpoisuusluokituksen, olisi se mahdollisesti rikkonut vasta voimaan tullutta uutta EU-sääntelyä.

Tämän vuoden alusta alkaen Moody's ja muut luokitusyhtiöt saavat julkaista EU-valtioita koskevia luokituspäätöksiä, kuten luottoluokitusten muutoksia tai vahvistuksia, ainoastaan ennalta "luokituskalenteriin" ilmoittaminaan luokituspäivinä.

Luokitusyhtiöiden oli viime joulukuun loppuun mennessä ilmoitettava koko täksi vuodeksi aikomansa EU-valtioiden luokituspäivät. Luokituksista saa ilmoittaa vain perjantaisin ja velkakirjamarkkinoiden sulkeutumisen jälkeen, sillä EU katsoo muina ajankohtina ja ennalta ilmoittamatta julkaistavien luokituspäätösten vaarantavan rahoitusmarkkinoiden vakautta.

Moody's on kirjannut omaan luokituskalenteriinsa vahvistavansa Suomen valtion luottoluokituksen ensimmäisen kerran tänä vuonna 7.2. eli ensi perjantaina eikä suinkaan 21.1. niin kuin VM:n tiedotteen mukaan näyttää käyneen.

EU sallii luottoluokittajille luokituskalenterista poikkeamisen vain, jos tällaiseen on pakottavaa tarvetta eikä poikkeaminen ole tavanmukaista. Luokittajien on kyettävä perustelemaan kalenteripoikkeamat ja saatettava yllätysluokitukset perusteluineen yleisesti nähtäville.

Moody's ei ole tiedottanut Suomen valtion luottoluokitusta koskevista luokituskalenterin muutoksista, julkistuspoikkeamista tai aikeistaan poiketa vasta viime kuussa laatimastaan tämän vuoden luokituskalenterista.

"Finanssiministeriöillä
säännöt tarkoin tiedossa"


EU:n arvopaperimarkkinoiden valvontaviranomainen ESMA vastaa osaltaan uusien luokitussäännösten valvonnasta ja voimaan saattamisesta. Se vastaa myös luokitusyhtiöiden ja luokitustoiminnan valvonnasta EU:n alueella.

Luottoluokitusten EU-valvonnasta ESMA:ssa vastaava johtaja Paolo Santella ei hänkään lausu mitään VM:n luokitustiedottamisesta eikä muistakaan "kansalliseen valvontaan kuuluvista yksittäistapauksista". Sen sijaan hän lausuu epäröimättä:

– Kyllä, jokaisen jäsenvaltion finanssiministeriöt ovat täysin tietoisia uudesta luottoluokitustoiminnan sääntelystä. Siitä ei ole minkäänlaista epäilyä, sillä onhan luokitustoimintaa koskeva uusi sääntely juuri jäsenmaiden finanssiministerien Ecofin-neuvoston säätämää sääntelyä.

Santellan mukaan päivän selvää on sekin, että uuden luokitussääntelyn vaikutukset luokituspäätöksiin ja niiden julkistamiseen tiettyinä kalenteripäivinä ovat "tarkalleen jäsenmaiden finanssiministeriöiden tiedossa".

ESMA valvoo luokitussääntelyn lisäksi esimerkiksi markkinoiden väärinkäyttöön liittyviä kysymyksiä.

Santellan mielestä jäsenvaltioiden on vääristelyyn liittyvän valvonnan lisäksi itse arvopapereiden liikkeeseen laskijoina luonnollisesti näytettävä muille markkinatoimijoille mallia noudattamalla kaikkia sääntöjä itsekin.

Hänestä on hilpeää edes erikseen mainita asiaa, mutta "totta kai kaikkien on noudatettava kaikkia sääntöjä, jäsenvaltiot mukaan luettuna".

Analyysi

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    4. 4

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    5. 5

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    6. 6

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    7. 7

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    8. 8

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    9. 9

      Tavallinen vai itsepalvelukassa? Toinen on jopa neljä kertaa nopeampi

    10. 10

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Wahlroos: Kaupan kassojen työt vaarassa 5 vuodessa – eikä mullistus jää siihen

    2. 2

      Kaupan alan romahdus on ennennäkemätön – ”Kuluttaja on aika hyvässä asemassa”

    3. 3

      Sohvatyynyissä ja taulujen takana – tällaisia rahoja koteihin kätketään

    4. 4

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    5. 5

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    6. 6

      Konsulttiyhtiö: Suomalaiset kaupat nukahtivat – ulkomaiset verkkokaupat kahmaisivat asiakkaat

    7. 7

      Fazer pyöräytti hyönteisleivän – näinkö suomalaiset saadaan syömään hyönteisiä?

    8. 8

      Suomessa voi pian olla uusi miljardööri

    9. 9

      S-ryhmä aikoo lisätä käteisautomaattien määrää – Nosto tuli halvemmaksi kuin Otto

    10. 10

      ”Kysymys ei ole nuorten laiskuudesta” – Osallistumistulo voisi Kelan mukaan ehkäistä syrjäytymistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli 4 000 euron tulot, hulppea asunto ja kallis auto – tällainen voi olla ”rikas köyhä”

    2. 2

      Duunari, pääsetkö näille tuntiansioille? Katso, miten 99 ammatissa tienataan

    3. 3

      Keskituloinen Julia säästi vuodessa 10 000 euroa – näin se onnistui

    4. 4

      Yksi kuva Verkkokauppa.comin kasvusta kertoo Stockmannin ahdingosta – ”En tiedä miten täysjärkisenä olisi pidetty...”

    5. 5

      Tulot yli 4000 €/kk, mutta rahat eivät riitä – yksi päätös voi romuttaa talouden täysin

    6. 6

      4 000 asukkaan Sysmä ottaa käyttöön oman rahan

    7. 7

      Holmströmiltä radikaali ehdotus: Eläkkeitä pitäisi voida leikata – ”Teen tässä palveluksen nuorille”

    8. 8

      Katso, miten hintojen nousu iski kukkaroosi – kaksi ryhmää kärsinyt eniten

    9. 9

      60 000 hyvätuloiselle veronkevennys? Näin suuren osan kaikista veroista he maksavat

    10. 10

      S-ryhmä lopettaa yhteistyön Otto-automaattien kanssa

    11. Näytä lisää