Arvostelu kiihtyy: Saksa painaa heikkoja kyykkyyn

Analyysi
Saksa ei ole talousveturi vaan kasvurohmu, jonka kauppaylijäämä on muilta pois ja keskeinen syy talousanemiaan muualla. Tämä euron valuvikoja korostava tasapainohäiriö on ollut eurokriitikoiden tiedossa euron perustamisesta lähtien. Nyt Saksan arvosteluun yhtyvät yllättäen Yhdysvallat ja IMF.


Kansainvälinen vakoilu ja siihen liittyvät paljastukset eivät ole enää ainoa Saksan ja Yhdysvaltain välejä hiertävä kiistan aihe. Nyt kinastelun aiheeksi käyvät myös talouspolitiikan erimielisyydet.

Talouskeskustelun yllättävä käänne ja uusi kinastelun aihe löytyy Yhdysvaltain valtiovarainministeriön viime viikolla julkaisemasta tärkeästä raportista, jossa ministeriö harvinaisen suorasukaisesti arvostelee Saksan talouspolitiikkaa.

Kyse on raportista, jonka sivuilla rahaministeriö tilittää kongressille kahdesti vuodessa käsityksensä muiden maiden harjoittaman talous- ja valuuttapolitiikan tilasta ja laadusta.

Juuri tätä raporttia Yhdysvaltain johto on useita kertoja käyttänyt varoittaakseen Kiinaa käyttämästä maan valuutan juanin keinotekoisen edullista kurssia epäreilun kilpailuedun kahmimiseksi maan teollisuudelle muiden maiden ja erityisesti Yhdysvaltain yrityksiltä.

Kiina saa tuoreessakin raportissa muistutuksen valuuttapolitiikkansa tarkkailusta, mutta Kiinan valuuttapolitiikan asemesta ensimmäisenä sapiskaa saakin tällä kertaa Saksan talouspolitiikka.

Sattumaa tai ei, mutta päivää myöhemmin aivan samaa sapiskaa Saksalle antoi myös Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Atlantin vastarannalta katsoen Saksa ei näytä talousveturilta vaan kasvurohmulta.

Talouden tosiseikat
tukevat arvostelua


Yhdysvaltain rahaministeriön ja IMF:n sormen heristely Saksalle on kuin samasta käsikirjoituksesta. Kumpikin arvostelee Saksaa liian yksipuolisesta talousmallista, jossa koko kansantalouden kasvu perustuu liiaksi vientiin ja liian ylijäämäiseen ulkomaankauppaan.

Arvostelulla on vankat perusteet. Se tukeutuu kansantalouksien keskinäiseen vuorovaikutukseen ja siihen kiistattomaan tosiseikkaan, että yhden maan ylijäämä on aina ja kaikissa oloissa yhtä suuri kuin sen kauppakumppanien vastaavat alijäämät.

Eri maiden vaihtotaseet ovat aina kokonaisuudessaan tasapainossa, sillä ali- ja ylijäämät ovat toistensa vastakappaleita, jotka yhdessä tasapainottavat toisensa. Yksi maa ei voi kasvattaa vaihtotaseensa ylijäämää ilman, että joidenkin muiden maiden alijäämät kasvavat yhteensä yhtä paljon.

Taloustilastot antavat Yhdysvaltain ja IMF:n arvostelulle taustatukea, sillä Saksa on kasvattanut ulkomaankauppansa ja koko vaihtotaseensa ylijäämää vuosien ajan. Sen vaihtotaseen ylijäämä on kasvanut koko talouskriisin ajan ja on nyt Kiinaakin suurempi.

Arvostelijoiden mukaan Saksan menestys ei ole kokonaan sen omaa ansiota ja reilun kilpailun tulosta. Arvostelun mukaan Saksa on hyötynyt ja yhä hyötyy muiden kustannuksella.

Näin on niin kauan kuin Saksa sulkee silmänsä ja korvansa muiden maiden taloustarpeilta, pitää kiinni yksipuolisesti vientiin perustuvasta kasvumallistaan – ja nauttii keinotekoisen heikon euron tuomasta kilpailuedusta.

Euro samaan aikaan
liian heikko ja vahva


Saksa näyttää saaneen kansainvälisessä talouskilpailussa ansiotonta hyötyä ja etumatkaa samasta apukeinosta, josta Yhdysvallat on aiemmin arvostellut Kiinaa: keinotekoisen heikosta valuutasta.

Erojakin toki maiden välillä on, sillä Kiinalla on ikioma juaninsa mutta Saksalla on lukuisten muiden euromaiden kanssa yhteinen euro. Lisäksi euron vahvuus tai heikkous on suhteellista ja vaihtelee suuresti maittain sen mukaan, onko kyse heikosta vai vahvasta euromaasta.

Euron ulkoinen arvo suhteessa muihin valuuttoihin on kaikille euromaille keskimäärin niin sopiva kuin sen valuuttamarkkinoiden mielestä on syytäkin olla.

Mutta keskimäärin "oikean" arvoinen euro ei ole välttämättä yhdellekään yksittäiselle euromaalle sopiva. Yhteinen euro on heikoimmille euromaille ja varsinkin kriisimaille aivan liian vahva ja vahvimmille euromaille ja erityisesti Saksalle aivan liian heikko.

Jos euro olisi vain Saksan ja muutaman muun vahvimman jäsenmaan valuutta, olisi se todennäköisesti verrattomasti vahvempi kuin se nyt on. Ja jos euro olisi vain kriisimaiden ja muiden heikoimpien jäsenmaiden valuutta, olisi se todennäköisesti huomattavasti heikompi kuin se nyt on.

Saksa on hyötynyt kriisimaiden euroa heikentävästä vaikutuksesta, sillä se on voinut valloittaa markkinaosuuksia maailman tavaramarkkinoilta heikomman valuutan avulla kuin ilman nykyisenlaista rahaliittoa ja euroa olisi ollut mahdollista.

Vastaavasti kriisimaat ja muut heikoimmat euromaat ovat Saksan vahvuuden takia kärsineet omaan talousjamaansa kohtuuttoman vahvasta eurosta, mikä on heikentänyt niiden mahdollisuuksia kilpailla maailmanmarkkinoilla.

Euron valuvika
voimistaa eroja


Eurotalouden kansainvälisesti arvostetuimpiin tuntijoihin kuuluva taloustutkija ja talouspäättäjien neuvonantaja David Marsh tarkastelee tällä viikolla laatimassaan kirjoituksessa Saksan saamaa arvostelua ja maan asemaa eurotaloudessa.

Marshin mukaan Yhdysvaltain ja IMF:n esittämä arvostelu on perusteltua ja osuu euroalueen yhä ratkaisemattomien talous- ja rakenneongelmien ytimeen. Kritiikki muistuttaa hänen mukaansa aiheellisesti, että kriisi ei ole suinkaan ohi.

Marshin arvion mukaan pelkästään Saksan ja muutaman muun vahvan "ydinmaan" euro maksaisi valuuttamarkkinoilla tällä haavaa 1,80 Yhdysvaltain dollaria eikä 1,38 niin kuin viime viikolla maksoi.

Saksan euron pitäisi toisin sanoen olla noin kolmanneksen nykyistä euroa vahvempi, jotta valuuttakurssi heijastaisi Saksan omaa kansainvälistä kilpailukykyä ja talouden vahvuutta. Näin ei kuitenkaan ole eikä voi olla, sillä kriisimaiden mukanaolo pitää euroa Saksalle keinotekoisen edullisena.

Marshin mukaan euron rakennepiirteistä ja koostumuksesta on syntynyt pitkän päälle kestämätön itseään voimistava kehitys, joka vahvistaa ennestään vahvimpia ja heikentää ennestään heikoimpia. Saksa vahvistuu ja kriisimaat heikkenevät.

Tasapainopulmat
voivat pahentua


Valuuttarahasto IMF arvioi viime kuussa julkaisemassaan kansainvälisen talouden World Economic Outlook -katsauksessaan euroalueen tasapainohäiriöiden jatkuvan ja jopa pahenevan uudestaan.

Sen mukaan kriisimaiden ulkoisen tasapainon viimeaikainen koheneminen on suhdanneluontoisena todennäköisesti tilapäistä eikä kestävää. Saksan ulkoinen ylijäämä sen sijaan on ennemmin rakenteellista kuin suhdanneluontoista.

Marsh ja IMF arvioivatkin, että Saksan vaihtotaseen ylijäämä pysyy vahvana ja ulkomainen rahoitusasema railakkaasti ylijäämäisenä vielä vuosia. Kriisitalouksien ulkomainen velkaantuminen sitä vastoin jatkuu ja niiden rahoitusasema pysyy erittäin raskaasti alijäämäisenä.

Yhdysvallat ei ole euromaa eikä varsinkaan euroalueen kriisimaa, mutta se kärsii aivan samalla tavalla kriisimaiden kanssa Saksan keinotekoisen vahvasta kilpailukyvystä.

Jos Saksan vientiasema voimistuu lisää niin kuin IMF näyttää olettavan, jäänee Yhdysvaltain valtiovarainministeriön viimeviikkoisen raportin esittämä Saksa-kritiikki vaimeaksi alkusoitoksi.

Talouspolitiikan
painoa siirrettävä


Yhdysvaltain arvostelu kohdistuu Saksan harjoittamaan talouspolitiikkaan eikä euron ominaispiirteisiin tai rahaliiton rakennevikoihin. Euron ominaisuudet kuitenkin voimistavat juuri niitä Saksan talouspolitiikan seurauksia, joita Yhdysvallat arvostelee.

Yhdysvaltain ja IMF:n mukaan Saksa tai muutkaan maat eivät ole irrallaan muusta maailmasta. Kansantalouksien kytkökset toisiinsa ovat niin moninaisia ja laajoja, että kunkin maan toimet vaikuttavat muihin.

Arvostelua vapaasti tulkiten Saksan pitäisi tinkiä lyhytnäköisestä oman edun tavoittelusta siirtämällä talouspolitiikan painoa vientiteollisuutta suosivasta kotimaista kulutuskysyntää suosivaan suuntaan.

Näin Saksan vaihtotaseen ylijäämä todennäköisesti supistuisi ja maan oma ulkoinen rahoitusasema heikkenisi, mutta samalla se antaisi tilaa muiden kasvulle ja kriisiä ylläpitävien tasapainohäiriöiden oikenemiselle. Lopulta Saksakin hyötyisi.

Saksa ei ole
irrallaan muista


Lokakuussa jopa EU:n komissiosta kuului varovaisen kriittisiä arvioita. Komissio julkaisi tutkimusraportin, jossa ekonomisti Jan in't Veld tarkastelee kriisitoimia ja kyseenalaistaa kriisitoimia leimanneen talouskurin ja vyönkiristysten viisautta.

Hänen mukaansa kriisi olisi todennäköisesti jäänyt lievemmäksi ja talous toipuisi nopeammin uuteen kasvuun, jos vahvimmat jäsenmaat olisivat keventäneet heikoimpien taloustaakkaa elvyttämällä rohkeammin kuin nyt on käynyt.

Käytännössä tämä olisi merkinnyt etenkin Saksan talouspolitiikan tuntuvaa keventämistä. Sen sijaan Saksa on kiristänyt omaa talouspolitiikkaansa ja vaatinut kaikkia muitakin euromaita toimimaan samoin.

Kritiikin mukaan Saksa hoitaa talouttaan ja vetää kotiinpäin kuin se olisi edelleen tyystin yksinäinen kansantalous ja irrallaan muiden euromaiden ja muun maailman menosta. Kriitikot muistuttavat, että näin ei kuitenkaan ole.


Analyysi

Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    2. 2

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    3. 3

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    4. 4

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    5. 5

      Kreikka yllätti: talous kääntyi reippaasti ylijäämäiseksi

    6. 6

      Aktian pääekonomisti: Le Penin valintaa seuraisi markkinashokki – ja miten kävikään Trumpin valinnan jälkeen?

    7. 7

      Kela hyvittää toimeentulotuen viipymisiä – korvauksia lähes 150 000 viivästyksestä

    8. 8

      Ruotsalais-suomalainen teräsyhtiö sponsoroi Trumpin virkaanastujaisia – ”ei ota kantaa politiikkaan”

    9. 9

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    10. 10

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    2. 2

      Alkaako Suomessa pyöriä kaljatakseja? Ministeriö: Tätä se edellyttäisi

    3. 3

      Lehto Groupin merkittävät omistajat aikovat myydä osakkeitaan

    4. 4

      Google investoi Haminaan 800 miljoonaa – näin paljon jäi Suomeen

    5. 5

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    6. 6

      Ministeriö: Alkoholilaki menee uusiksi hovioikeuden Alkotaxi-päätöksen takia

    7. 7

      Kreikka yllätti: talous kääntyi reippaasti ylijäämäiseksi

    8. 8

      Hovioikeus: Mietojen alkoholijuomien kotiinkuljetusta ei voinut kieltää

    9. 9

      277 miljoonan euron kohtalo ratkeaa Helsingissä torstaina klo 14 – ”vastuu myös Suomen valtiolla”

    10. 10

      Pelot helpottivat – kulta halpeni vauhdilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruotsissa kokeiltiin 6 tunnin työpäivää täydellä palkalla – näin kävi rahanmenon

    2. 2

      Kun ero tuli, miehellä oli 10 miljoonaa ja vaimolla kymppitonni – Ero voi viedä perintömökin tai elämäntyön

    3. 3

      ”Vaahto valui alas mäkeä aamulla” – näin vuokramökeillä rellestetään

    4. 4

      Kesko sulkee 42 Siwaa ja Valintataloa ja avaa 8 K-Marketia – katso lista kaupoista

    5. 5

      Kodin viemäri tukkeutui ja vesi nousi lattialle – asiakas hämmästyi, kun vakuutus ei korvannut

    6. 6

      Tällainen on keskimääräinen asuntolaina – onko sinulla enemmän vai vähemmän?

    7. 7

      Suomalaisille myyty tuhansia litroja väärennettyä moottoriöljyä

    8. 8

      Talo sai kuntotarkastajalta puhtaat paperit – kauppojen jälkeen synkät epäilykset heräsivät

    9. 9

      1500 ihmistä aikoo lakkoilla torstaina – ”Haluamme lähettää viestin hallitukselle, että tämä ei käy”

    10. 10

      Nordea: Varatkaa käteistä sunnuntaiksi

    11. Näytä lisää