Setä Samuli sotkeutui omatekoiseen velkasotkuun

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Yhdysvallat on maailman absoluuttisesti velkaisin valtio, mutta se ei ole Kreikka. Setä Samulilla ei olisi vaikeuksia hankkia tarvitsemaansa rahoitusta, ellei maan poliittinen kriisi panisi kapuloita rahoituksen rattaisiin. Toki Yhdysvallatkin luisuu kohti julkisen talouden todellista rahoituskriisiä, mutta sen aika ei ole vielä. Velkakatto on omatekoinen ongelma.


Yhdysvallat ei ole Kreikan tai muiden euroalueen kriisimaiden tapaan varsinaisessa rahoituskriisissä, vaikka talousuutiset ovat viime viikkoina maalailleet kauhukuvia maailman absoluuttisesti velkaisimman valtion maksuhäiriöstä.

Varsinaisessa rahoituskriisissä Yhdysvaltain pääsy velkarahoituksen markkinoille uhkaisi katketa samasta syystä kuin se katkesi Kreikalta: siksi, että markkinat olisivat menettäneet luottamuksensa maan velanhoitokykyyn eivätkä suostuisi lainaamaan rahaa kuin hirmuisilla koroilla tai eivät millään hinnalla.

Tällaisesta markkinoiden luottamuksen menettämisestä saati luottohanojen sulkeutumisesta ei ole Yhdysvalloissa minkäänlaisia merkkejä. Ei, vaikka omanlaisensa häiriöt ja jopa katkot ovat taas uhanneet liittovaltion rahoitushuoltoa.

Varsinaisen luottokriisin asemesta maan hallinto on omatekoisessa poliittisessa kriisissä – joka voi silti johtaa liittovaltion eräänlaiseen tekniseen maksuhäiriöön.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Äärimmillään teknisenkin maksuhäiriön seuraukset voivat olla arvaamattomia, ankaria ja kauaskantoisia, mutta kansainväliset rahoitusmarkkinat pitivät ainakin vielä tiistaina illansuussa riskien toteutumista erittäin epätodennäköisenä.

Yhdysvallat ei
ole Kreikka


Yhdysvaltain liittovaltion kymmenvuotinen markkinakorko oli tiistaina illansuussa alle kolme prosenttia. Markkinakorot olivat kolmeen vuoteen asti alle yhden prosentin ja viiteen vuoteen asti alle vuotuisen inflaatiovauhdin.

Toisin sanoen reaalisesti liittovaltio saa velkarahoitusta markkinoilta melkein ilmaiseksi tai halvimmillaan jopa halvemmalla kuin ilmaiseksi. Näin tuskin olisi asian laita, jos Yhdysvaltoja uhkaisi aito rahoituskriisi ja luotto olisi katkolla.

Yhdysvaltain liittovaltion rahoitusasema ja tilanne maan velkakirjamarkkinoilla on tyystin toisenlainen kuin vuoden 2011 lopun ja 2012 alun Kreikassa.

Kreikan valtion kymmenvuotinen korko kipusi viime vuoden alkupuolella korkeimmillaan yli 30 prosenttiin juuri ennen kuin valtio ilmoitti yksityisten velkavastuidensa "uudelleenjärjestelystä" – ja taloushistorian mittavin velkakupru oli tosiasia.

Tuolloin Kreikan lyhytaikaisimpien velkasitoumusten markkinakorot olivat tuhansia prosentteja eivätkä suinkaan prosenttiyksikön tuhannesosia.

Suomeksi sanottuna Kreikan valtiolla ei ollut asiaa rahoitusmarkkinoille eikä se saanut tuoretta lainarahaa markkinoilta millään hinnalla. Yksityiset rahoittajat, kuten kansainväliset korkosijoittajat, eivät koskeneet sen velkapapereihin kepilläkään.

Yhdysvaltain liittovaltion velkakirjoista sijoittajat sen sijaan ovat vielä hiljattain maksaneet jopa yli odotettavissa olevan korkotuoton saadakseen niitä salkkuihinsa.

Oikukkaiden rahoitusmarkkinoiden luottamus voi toki Yhdysvalloissakin pettää yllättävän nopeasti. Mutta tällaisesta ei näkynyt tiistaina merkkejä sen enempää Yhdysvaltain kuin muunkaan maailman korko-, osake- tai valuuttamarkkinoilla.

Yhdysvallat ei ole Kreikka – mutta se on silti pinteessä. Sillä on aivan omanlaisensa velkasotku. Kyseinen sotku ennemmin ärsyttää kuin pelottaa markkinoita.

Velkakatto ollut
vastassa ennenkin


Meikäläistä eduskuntaa vastaava kongressi on määritellyt Yhdysvaltain liittovaltion velkarahoitukselle suurimman sallitun määrän. Tämä niin sanottu velkakatto (debt ceiling) ja uhka velkakattoon törmäämisestä ovat ajankohtaisen poliittisen kriisin keskiössä.

Velkakatto on aiheuttanut ongelmia ja poliittista hampaidenkiristelyä ennenkin, mutta toistaiseksi kongressi on nostanut rahaministeriön velanottovaltuuksia uusia lakeja säätämällä joka kerta, kun katto on tullut vastaan. Viimeksi näin kävi vuoden 2011 kesällä.

Velkakaton korottaminen on ainakin markkina-arvioiden mukaan tälläkin kertaa todennäköisin ratkaisu. Mutta tiistaina illansuussa velkasovusta ei ollut varmuutta.

Tiistaina yleinen markkinaveikkaus oli jonkinlainen tilapäinen velkasopu, joka tekee lisävelkaantumiselle tilaa muutaman kuukauden ajaksi. Kina velkakatosta hellittäisi hetkeksi – mutta palaisi pian taas otsikoihin.

Liittovaltion rahaministeriö ja kongressin budjettitoimisto ovat kumpikin arvioineet velkakakaton tulevan vastaan tämän viikon torstaina.

Törmäys velkakattoon
omatekoinen farssi


Velkakaton täyttyminen estäisi rahaministeriötä kasvattamasta liittovaltion velkamäärää, mutta se ei ainakaan heti pysäyttäisi kaikkea rahaliikennettä eikä se keskeyttäisi velkarahoitustakaan kokonaan.

Liittovaltion kassassa on ennestään rahaa ja kassaan kertyy velkakaton täyttymisen jälkeenkin verotuloja ja muita tuloja. Budjettitoimiston arvion mukaan rahaa riittäisi suunnilleen lokakuun loppuun asti.

Velkarahoitustakin rahaministeriö saa ottaa, mutta vain sen verran kuin velan kokonaismäärää kasvattamatta on mahdollista. Näin vanhojen velkojen maksaminen uudella velkarahoituksella voi olla mahdollista.

Rahahuolto häiriintyisi joka tapauksessa, sillä budjettitalouden alituinen alijäämä kasvattaa automaattisesti liittovaltion velanottotarvetta. Jos lisävelkaantuminen katkeaa velkakattoon, alkaa maksuja jäädä uuden alijäämän ja erääntyvien korkojen verran rästiin.

Budjettitoimiston arvion mukaan rästiä ja vaikeuksia alkaisi kertyä marraskuun alusta alkaen.

Velanottotarve johtuu juuri budjetin alijäämästä ja sen kattamisesta. Budjetti taas on alijäämineen päivineen samaisen kongressin käsialaa, joka nyt kinastelee tuon alijäämän kattamisesta liittovaltion velkavaltuuksia kasvattamalla.

Kongressin riitapukarit hämmentävät toisin sanoen itse keittämäänsä velkasoppaa.

Yhdysvallat selviää
dollariveloista, jos haluaa


Vielä tiistaina voimassa olleen velkakaton mukaan Yhdysvaltain liittovaltiolla saa olla velkaa hilkkua vaille 17 000 miljardia dollaria. Euroina laskien velkaa saa toisin sanoen olla suurin piirtein 12 500 miljardia.

Yhdysvaltain velkamäärä on absoluuttisena rahasummana maailman kaikista valtioista ylivoimaisesti suurin. Kaikilla eurovaltioilla on yhteensäkin velkaa "vain" noin 9 000 miljardia euroa. Kreikan valtionvelka oli viimevuotisen kuprun kynnyksellä noin 300 miljardia euroa.

Silkka velkamäärä ei kuitenkaan tee Yhdysvaltain liittovaltiosta niin kuin ei muistakaan valtioista kriisivaltiota. Siihen vaikuttavat velkamäärän lisäksi kyky ja halu velan maksamiseen.

Yhdysvaltain velanmaksukyky on ainakin rahoitusmarkkinoiden mielestä maailman valtioiden vahvimpia. Näin on ainakin niin kauan kuin liittovaltio velkaantuu dollarimääräisiä velkakirjoja liikkeeseen laskemalla ja säilyttää ehdottoman suvereniteettinsa suhteessa dollariin.

Yhdysvaltain liittovaltio on suunnilleen yhtä raskaissa veloissa suhteessa maan kansantuotteeseen kuin eurovaltiot keskimäärin – mutta sillä on Kreikkaan tai sen puoleen kaikkiin muihinkin eurovaltioihin verrattuna muutama ylivoimainen valtti: sillä on ikioma valuutta ja ikioma keskuspankki.

Todelliseen velkakriisiin
aihetta, mutta ei vielä


Yhdysvallat voi kaikissa olosuhteissa maksaa kaikki dollarimääräiset velkansa ja velvoitteensa, sillä se voi tarvittaessa itse tuottaa niin paljon tuoreita taaloja kuin velkojen ja velvoitteiden kattaminen vaatii.

Näin on asian laita, ellei kongressi varta vasten kinastele maan rahoitushuoltoa umpisolmuun.

Kreikka tai muutkaan eurovaltiot sen sijaan eivät välttämättä kykene kaikissa oloissa maksamaan velkojaan, sillä rahoitusvaluuttana euro on niille käytännössä kuin vieras valuutta.

Yksittäinen eurovaltio ei pysty vaikuttamaan euron korkotasoon tai valuuttakurssiin eikä se pysty maksamaan velkojaan lisää euroja "painamalla". Siksi eurovaltioiden velkakirjoihin liittyy aito luottoriski.

Mahdollisuus keskuspankin ja setelipainon käyttämiseen velkojen maksussa ei suinkaan tee Yhdysvaltain velkakirjoista riskittömiä. Vaikka niissä ei ole samanlaista luottoriskiä kuin eurovaltioiden velkapapereissa, niissäkin on inflaation vaarasta johtuva korko- ja valuuttariski.

Esimerkiksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS on arvioinut, että etenkin terveydenhuoltoon ja väen ikääntymiseen liittyvät julkisen talouden kattamattomat vastuut vievät useimpia länsivaltioita kohti kestämätöntä velkaantumista.

Näin käy esimerkiksi Yhdysvalloille, jonka julkisen talouden rahoitus luisuu paraikaa kohti umpikujaa. Niinpä todellisellekin velkakriisille on ennen pitkää aihetta.

Ainakaan rahoitusmarkkinoiden mukaan tuon kriisin aika ei ole vielä.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Näin suomalaisia suojellaan nettihuijareilta: romantiikkaa kaipaavilta yritetty kupata miljoonia euroja

    2. 2

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    3. 3

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    4. 4

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    5. 5

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    6. 6

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    7. 7

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    8. 8

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    9. 9

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    10. 10

      Uber vetoaa viranomaisiin Lontoon ahdingossaan: ”Voisimme istua alas ja korjata tilanteen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin nappaat verohyödyn eläkkeen nostamisesta ennakkoon: töitä ei tarvitse lopettaa – katso laskelmat

    2. 2

      490 kilometriä ali Englannin kanaalin ilman vessataukoja: tästä maksetaan jopa 6 000 e/kk

    3. 3

      Löytyykö kaapistasi mahdollinen meripihka-aarre? Näin ammattilainen määrittelee ”itäblokin kullan” arvon

    4. 4

      Varo piilokuluja, asunnon myyntihinta ei kerro kaikkea – Kuluttajaliitto: Kun ilmiö kasvaa, ongelmia syntyy

    5. 5

      Yle: Valtion omistama Terrafame järjestää hirvijahtiviikonlopun – yt-neuvottelut käynnissä samaan aikaan

    6. 6

      Francoise Bettencourt Meyers nousi maailman rikkaimmaksi naiseksi

    7. 7

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    8. 8

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    9. 9

      Kiinalaisten turistiryntäys saa lisää ilmaa alleen – Lucky Air aloittaa lennot Helsinki-Vantaalle

    10. 10

      Jan Hurrin näkökulma: Ennusteet lupaavat talouskasvua, mutta kuinka oikeaan ne ovat aiemminkaan osuneet?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yli sadan ammatin tulot julki – saatko näin paljon tuntipalkkaa?

    2. 2

      Opettaja menetti yllättäen 2000 euron tuet – työttömille kaikessa hiljaisuudessa luotu uusi nettivelvoite raivostuttaa

    3. 3

      Palkka 4100 e/kk, mutta töihin ei löydy osaajia – liitto: syynä kaksi ongelmaa

    4. 4

      Katso tienaatko enemmän kuin tavallinen suomalainen – uudet palkkatiedot julki

    5. 5

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    6. 6

      6 esimerkkiä: Eläkeläispari, yksinhuoltajat, duunarit... Näin erilaisten perheiden tulot muuttuvat ensi vuonna

    7. 7

      Synkkä tutkimus suomalaisesta työelämästä: Jo 25 000 nuorta eläkkeellä

    8. 8

      Kun riita yksityistiestä kestää sukupolvien ajan: mökkiläinen kiusaa perhettä Savossa – ”Pahinta on arvaamattomuus”

    9. 9

      Katastrofaalinen sää uhkaa tuhota Juhon, 43, sadon – aamulla tuli uusi takaisku

    10. 10

      Asumistutkija tyrmää 15,5 neliön miniasunnot: ”Mennään sellaista rajaa kohden, mikä pelottaa”

    11. Näytä lisää