Finanssieliitin yllättävä riski: tuloerojen kasvu

Julkaistu:

Analyysi
Tuloerojen kasvu ja eriarvoisuus voivat jatkua aikansa, mutta liika on liikaa. Liian suuret tuloerot jarruttavat talouskasvua ja äärimmillään ne voivat rikkoa yhteiskuntarauhan. Kommunismin "isä" Karl Marx kuvasi liiallisten tuloerojen haitat yli sata vuotta sitten, nyt riskivaroitus kuuluu yllättävältä suunnalta: finanssieliitin sisäpiiristä.


Tuloerot kuuluvat markkinatalouden ominaispiirteisiin ja likimain automaattisiin seurauksiin.

Liika on kuitenkin liikaa: tuloerojen repeäminen liian suuriksi on ongelma, joka voi koitua markkinatalouden omaksi kohtaloksi ja äärimmillään rikkoa yhteiskuntarauhan.

Eurooppalaisen kommunismin suuriin ajattelijoihin kuulunut Karl Marx varoitti pääoman kasautumisen haitoista sekä työvoiman ja omistavan luokan vastakkainasettelun vaaroista jo 1800-luvulla.

Nyt saman varoituksen toistaa joukko talous- ja finanssieliitin sisäpiiriläisiä – vaikka juuri finanssieliitti on jo vuosien ajan eniten hyötynyt tuloerojen kasvusta ja mammonan kasautumisesta.

Varoitus tuloerojen kasvun ja eriarvoisuuden riskeistä on johdonmukainen, mutta yllättäväksi sen tekee paikka ja yhteys: analyysiyhtiö BCA Researchin alkuviikosta Yhdysvaltain New Yorkissa järjestämä sijoituskonferenssi.

Loistohotelli Waldorf Astorian prameassa juhlasalissa varoituksen kuuli nelisen sataa kansainvälistä suursijoittajaa ja Taloussanomat. Tässä tilaisuudessa tuloerojen kasvusta kantoivat huolta ennemmin kapitalistit kuin kommunistit.

Eriarvoisuudesta
yhteiskuntariski


Tuloerot ja eriarvoisuus ovat jo revenneet monin paikoin niin mittaviksi, että niissä kytee suuren yhteiskunnallisen järistyksen ainekset.

Aikansa eriarvoisuus hyödyttää niitä, joiden haltuun mammonaa kasautuu, mutta keskiluokan kurjistuminen kääntyy lopulta myös talouseliittiä vastaan. Samanlaiset jännitteet kasvavat rikkaiden ja köyhien kansakuntien välillä.

Ennen pitkää tuloerojen kasvu alkaa jarruttaa talouskasvua, ja köyhtynyt keskiluokka nousee kapinaan ja ottaa osansa eliitille kasautuneesta varallisuudesta "takaisin".

Tämä tulojen ja varallisuuden uusi jako pitkästä aikaa taas keskiluokan hyväksi voi tapahtua rauhanomaisesti vaalien ja lainsäädännön voimalla tai äärimmillään väkivalloin. Nykyisellään keskiluokan köyhtyminen ei voi loputtomiin jatkua.

Joka tapauksessa tuloerojen liiallinen kasvu on kehnoa taloudenpitoa, jonka haitoista kärsivät kaikki. Ensin kärsivät keskiluokka ja pienituloiset mutta lopulta myös finanssieliitti.

Suunnilleen näin voinee kiteyttää keskeisen sanoman yhteiskunnan pinnan alla kytevästä tuloeroriskistä, jota yllättävän moni puhuja sivusi esityksessään BCA:n konferenssissa.

Hieman yllättäviä nämä varoitukset olivat siksi, että tuloerot tai eriarvoisuus saati niihin liittyvät riskit eivät olleet yhdenkään esityksen varsinaisia aiheita.

Esitysten aiheet vaihtelivat raha- ja talouspolitiikan haasteista euroalueen talousnäkymiin. Tuloerojen kasvu ja eriarvoisuus kytevät pinnan alla.

Kriisimaissa
rauha rakoilee


Yhdysvaltain kotitalouksien väliset tulo- ja varallisuuserot ovat merkittävästi suurempia kuin vastaavat erot useimmissa euromaissa tai varsinkaan Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

Euromaatkaan eivät silti voi sulkea silmiään eriarvoisuuden ongelmilta. Kriisimaissa kuilu hyvin toimeentulevien ja tyystin osattomien välillä repii yhteiskuntarauhaa jo täyttä päätä. Samaan aikaan kasvaa kuilu kriisimaiden ja rikkaiden euromaiden välillä.

BCA:n konferenssissa euromaiden yhteiskuntarauhaa uhkaavia riskejä kuvasi esimerkiksi MIT-yliopiston talousprofessori Athanasios Orphanides. Hän on Kyproksen keskuspankin entinen pääjohtaja ja euroalueen keskuspankin EKP:n neuvoston entinen jäsen.

Yhdysvaltain tuloeroihin liittyvistä ongelmista ja riskeistä varoitti muun muassa sijoitusyhtiö Blackstonen hallituksen varapuheenjohtaja, Wall Streetin legendaarinen sijoitusvelho Byron Wien.

Keskuspankkien kriisitoimien ja rahakokeilujen arvaamattomista haitoista ja lopulta myös yhteiskuntarauhaa uhkaavista riskeistä varoitti esimerkiksi sveitsiläisen Edelweiss Holdings -varainhoitoyhtiön tutkimusjohtaja Dylan Grice.

Heidän puheenaiheensa ja käsittelytapansa vaihtelivat suuresti, mutta ainakin yksi johtopäätös oli yhteinen: elleivät päättäjät pysäytä tulo- ja varallisuuserojen kasvua, uhkaa se pysähtyä keskiluokan kapinaan.

Velkakriisi kärjistää
euromaiden eroja


Euroalueen velkakriisi on etenkin kriisimaissa myös yhteiskuntarauhaa koetteleva sosiaalinen kriisi. Ennestäänkin eurooppalaisittain räikeä eriarvoisuus hyvä- ja vähäosaisten välillä on kärjistynyt lisää, kun kriisi on vienyt miljoonilta kansalaisilta työpaikan sekä leikannut julkisia palveluita ja tulonsiirtoja.

Professori Orphanidesin mukaan jopa yli 50 prosentin nuorisotyöttömyys kasvattaa paraikaa kriisimaiden riskiä ajautua yhteiskunnalliseen murrokseen. Tämä voi johtaa hallituksen kaatumiseen ja ääriliikkeiden nousuun "yhdessä tai useammassa" kriisimaassa.

– Hallitusten kaatuminen ja kriisin uusi kärjistyminen ei tietenkään ole varma asia, mutta se on arvioni ensi vuoden suuresta riskistä euroalueella, Orphanides sanoi – ja muistutti, että Kreikassa on jo nyt uusnatseja parlamentissa.

Orphanides tarkasteli eriarvoisuuden haittoja ja riskejä yhtä kansakuntaa laajemmin ja varoitti samanlaisten jännitteiden voimistumisesta rikkaiden ja köyhien euromaiden välillä. Ongelma ja riskit ovat samat mutta mittakaava suurempi.

Hänen mukaansa on mahdoton arvioida, onko eurosta ja rahaliitto EMUsta ollut yleisesti hyötyä vai haittaa. Sen sijaan pitäisi kysyä, mille maille eurosta on ollut hyötyä ja mille maille siitä on ollut haittaa.

Hyödyt ja haitat jakautuvat hänen mielestään eri maille: euro on hyödyttänyt Saksaa ja joitakin muita rikkaimpia jäsenmaita mutta haitannut köyhimpiä euromaita ja erityisesti Kreikkaa ja muita kriisimaita.

– Euron piti yhdistää ja tasoittaa jäsenmaiden talouksia ja hyvinvointia, mutta se on päinvastoin eriyttänyt jäsenmaiden talouskehitystä entisestään. Nyt kriisi kärjistää tätä jakoa voittajiin ja häviäjiin.

Professori Orphanides uskoo kriisimaiden köyhtyvän keskiluokan kapinoivan vaalien voimalla.

Hänen mukaansa on mahdollista, että esimerkiksi Espanjan ja Italian kansalaiset ja päättäjät alkavat kyseenalaistaa rahaliiton mielekkyyttä. Hänestä ei ole varmaa, että rahaliitto EMU selviää kriisistä ehjänä.

Tuloerot ja riskit
ovat kasvaneet


Sijoitusguru Byron Wien kuvaili talousnäkymiä vaisuiksi mutta sijoitusnäkymiä silti monin paikoin houkutteleviksi. Pelkkää päivänpaistetta eivät näkymät sentään ole. Riskejä ja ikävien yllätysten aineksia kytee tuloeroissa ja niiden kasvussa.

Yritysten voitot ovat Wienin mukaan kasvaneet voimakkaasti, mutta palkansaajien tulot ovat polkeneet pitkän aikaa paikoillaan. Tämä synnyttää ja voimistaa yhteiskunnallisia paineita, jotka voivat Wienin lähivuosien riskianalyysin mukaan kärjistyä.

– Siitä voi koitua vielä pahoja ongelmia, että voitot ja pääomatulot ovat vuosien ajan kasvaneet paljon voimakkaammin kuin tavallisten kansalaisten palkkatulot.

Wienin mukaan esimerkiksi viiden kriisivuoden aikana Yhdysvalloissa toteutetut talous- ja rahapolitiikan mittavat elvytystoimet ovat kokonaisuudessaan koituneet finanssivarallisuuden omistajien eduksi.

Sen sijaan palkkatuloillaan elävä työvoima on hänen mukaansa jäänyt ilman elvytyshyötyjä. Tämä ei ole toistaiseksi haitannut sijoitustuottoja, mutta Wienin mukaan tuloeroihin liittyvät riskin ovat kasvaneet.

Arabi-kevään
aineksia


Elvytyksen voimalla aikaan saatu talouskasvu on jäänyt heikoksi osin ehkä juuri siksi, että lisätulot ovat kertyneet ennestään suurituloisimmalle vähemmistölle mutta karttaneet pieni- ja keskituloisia. Myös työttömyys on koetellut eniten juuri pieni- ja keskituloisia.

Suurituloisin kansanosa kuluttaa jo ennestään kyllikseen, joten se käyttää suurimman osan lisätuloistaan tyypillisesti uusiin finanssisijoituksiin eikä lisäkulutukseen. Sen sijaan pieni- ja keskituloinen kansa käyttäisi lisätulonsa kulutukseen, jos kyseisiä lisätuloja jostakin kertyisi.

Tästä ratkaisevasta erosta johtuu, että finanssieliitin lisätulot voimistavat enemmän finanssitaloutta kuin kansantaloutta, mutta keskiluokan lisätulot voimistaisivat kansantaloutta.

Finanssivarallisuuden arvonnousu on hyödyttänyt eniten sitä kansanosaa, joka omistaa finanssivarallisuuden. Tahtoo sanoa ennestäänkin varakkainta finanssieliittiä.

Blackstonen Wien ja muut superrikkaiden varainhoitajat paimentavat työkseen tuota finanssivarallisuutta, joten varallisuuden karttuminen on tarkalleen hänenkin tiedossaan.

Hän muistutti kuivakalla sivuhuomautuksella, että Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän niin sanottu arabi-kevät mellakoineen ja vallankumouksineen kärjistyi samanlaisen eriarvoistumisen seurauksista, joita tuloerojen kasvu nyt kerryttää Yhdysvaltoihin.

Inflaatio piilevää
tulonsiirtoa


Edelweiss Holdingsin tutkimusjohtaja Dylan Grice kuvaili samanlaisia yhteiskunnan jännitteitä kuin Blackstonen Wien, mutta perusteellisemmin ja pääosin rahatalouden riskien kautta.

Gricen mukaan ajankohtainen mutta yhä piilevä riski on, että valtioiden liian suuret lupaukset ja niitä kattava keskuspankkien "kokeellinen rahapolitiikka" epäonnistuvat pahan kerran ja talouden uumenissa kehittyvät inflaatiopaineet karkaavat.

Rahan ostovoiman alituinen heikkeneminen on hänen mukaansa yhtä hyvin sijoittajan ja säästäjän kuin kenen tahansa kansalaisen erittäin vakava uhka ja pitkäaikainen vitsaus.

Grice muistuttaa, että inflaatio on rahatalouden ja yhteiskunnan ilmiönä erittäin laajamittaista tulon- ja varallisuudensiirtoa – joka suosii ennestään rikkaimpia kaikkien muiden kustannuksella.

Rahan "painamiseen" osallistuva finanssieliitti ja sen välitön lähipiiri saa suurimman hyödyn inflaatiota synnyttävästä "painotuoreesta" rahasta, ja suuri enemmistö kärsii tavalla tai toisella kustannukset.

Hänen mukaansa inflaation vaikutukset ovat ensi alkuun hitaita mutta lopulta vääjäämättömiä. Keskuspankit ovat toteuttajia, mutta julkisen talouden liian suuret velat ja liian suuret lupaukset ovat varsinainen syy seuraavaan rahamurrokseen.

Ei pelkästään
sijoitusriski


Edelweissin Gricen mukaan keskuspankit uhmaavat rahapoliittisilla kokeillaan riskiä, että yleisön luottamus rahaan lopulta pettää tyystin. Kun luottamus menee ja keskuspankit huomaavat tämän, on virheitä myöhäistä korjata.

Grice muistutti, että luottamus rahaan on yhteiskuntarauhan keskeisiä ehtoja.

Tuon luottamuksen pettäminen on hänen mukaansa osaltaan pahentanut useita eurooppalaisia yhteiskuntakuohuja. Gricen selvitysten mukaan raju inflaatio leimasi esimerkiksi Rooman valtakunta romahdusta, keskiajan noitavainoja, Ranskan vallankumousta ja Saksan suistumista natsismiin ja juutalaisvainoihin.

Raharomahduksissa massojen psykologia näyttää hänen mukaansa toimivan niin, että vääryyttä mielestään kokenut pieni- ja keskituloinen enemmistö haluaa löytää syylliset ja rangaista heitä.

Koska inflaation vaikutuksia on miltei mahdoton nähdä, kohdistuu kansan jopa mielettömäksi kärjistyvä viha sattumanvaraisesti jopa noidiksi uskottuihin syntipukkeihin.

Ehkä Grice ei halunnut liiaksi säikytellä Waldorf Astorian finanssiyleisöään, sillä hän jätti lausumatta aiemmissa teksteissään esittämänsä arvion:

Jos rahan arvon heikkenemisestä ja piilevästä varallisuuden siirrosta finanssieliitille eniten kärsivä keskiluokka saa taas päähänsä kapinoida pelkkiä vaaliprotesteja kärkevämmin, voivat vihanpurkaukset kohdistua finanssieliittiin itseensä.

Riskit voivat toisin sanoen olla pelkkiä sijoitusriskejä kouriintuntuvampia.

Ilman äärimmäisiäkin riskejä Gricen, Wienin ja Orphanidesin viesti oli varsin selkeä: elleivät talous- ja rahapolitiikan päättäjät pian katkaise tulo- ja varallisuuserojen kasvua, katkeaa se keskiluokan kapinointiin – vaaleissa tai kaduilla.

Analyysi

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    3. 3

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    4. 4

      Stockmann lähti Venäjältä, mutta nimi säilyy: tavaratalot vain lisääntyvät

    5. 5

      Väärässä kortissa muhii yllätys: tuplakorko

    6. 6

      Ryanair uhkaa perua lentonsa Britannian ja EU:n välillä, ellei brexitistä synny sopua

    7. 7

      Näiden kesämökkien hinnat ovat usein pielessä

    8. 8

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    9. 9

      Spiegel: Saksalaisilla autonvalmistajilla kartelli 1990-luvulta lähtien – sopivat myös dieseleiden päästöistä

    10. 10

      Piensijoittaja, varo kuplapuheita – ”Käy helposti niin, että myy liian aikaisin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    2. 2

      Näin paljon rahaa suomalaisella on keskimäärin tilillä – löytyykö sinulta tämä summa?

    3. 3

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    4. 4

      Piensijoittaja, varo kuplapuheita – ”Käy helposti niin, että myy liian aikaisin”

    5. 5

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    6. 6

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    7. 7

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    8. 8

      Stockmann lähti Venäjältä, mutta nimi säilyy: tavaratalot vain lisääntyvät

    9. 9

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    10. 10

      Ryanair uhkaa perua lentonsa Britannian ja EU:n välillä, ellei brexitistä synny sopua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tiedätkö, mitä oikeasti omistat? Syöpäsairaalla vaimolla oli käyttöoikeus muistisairaan miehensä tilille – maistraatti iski väliin

    2. 2

      S-ryhmän 60 prosentin ”happy hour” leviää koko maahan

    3. 3

      Katso, oletko rikas vai köyhä – tämän verran keskimääräinen suomalainen omistaa

    4. 4

      Katso, kuinka arvokas kesämökkisi voi olla – kuntalista kertoo hinnat eri puolilla Suomea

    5. 5

      Eläkkeelle ”armahdettu” Helena, 61, pettyi ostaessaan matkalippua: ”Olen täysin toisarvoisessa asemassa”

    6. 6

      Sulatejuustokiista! Ratsastaako Lidl tunnetun tuotemerkin maineella?

    7. 7

      1 200 euroa käteen ilman velvoitteita – huippuvirkamies lyttää perustulon: ”Nuorille karhunpalvelus”

    8. 8

      Tiedätkö, mitä omaisuudellesi tapahtuu? 10 tärkeää neuvoa, joilla turvaat oman ja läheistesi talouden

    9. 9

      Tässä ovat maailman suurimmat yritykset, joista et ole kuullutkaan – tiesitkö Lidlin takaa löytyvästä monimiljardööristä?

    10. 10

      Pankilta ikävä yllätys espoolaismiehelle: kortti vanhenee yllättäen – ja todella huonoon aikaan

    11. Näytä lisää