Näin Kreikka-vakuuksien sopimusmiina laukeaa

Julkaistu:

Analyysi
Valtiovarainministeriö vahvistaa, että Kreikka-vakuudet eivät turvaa Suomea Kreikan hätäluottojen huojennuksista koituvilta tappioilta. Velka-armahdus on kuitenkin VM:n mukaan kuvitteellinen tilanne, jonka Suomi voi lisäksi estää. Valuuttarahasto IMF on eri mieltä: sen mukaan Kreikan velka-armahdukset eivät ole kuvitelmaa vaan välttämättömiä. Jos euromaat noudattavat IMF:n neuvoa, Suomen sopimusmiina laukeaa.


Suomi voi saada hyvityksiä niin sanotuista Kreikka-vakuuksista vain siinä tapauksessa, että Kreikan hätäluottojen takauksista koituu Suomelle takaustappioita Kreikan lainaehtojen laiminlyöntien takia.

Tämä vakuusjärjestelyn tiukka rajaus on virallinen totuus, sillä juuri näin tulkitsee vakuusjärjestelyn Suomen valtion puolesta valmistellut, neuvotellut ja sopinut valtiovarainministeriö (VM).

Toinen virallinen totuus Kreikka-vakuuksista on, että Suomi ei voi saada vakuusjärjestelystä hyvityksiä sellaisiin tappioihin tai menetyksiin, joita Suomelle koituu Kreikalle myönnettyjen hätäluottojen huojennusten takia.

Tämäkin tulkinta on VM:n kanta, jonka ministeriö toistaa torstaina julkaisemassaan Lisätietoa vakuusjärjestelystä -tiedotteessa.

Siitä VM sen sijaan ei innostu, että noiden kahden tulkinnan yhteistä vaikutusta kutsutaan sopimusmiinaksi niin kuin Taloussanomat on tehnyt. VM:n mukaan vakuudet pitävät eikä sopimusmiinaa ole.

Velkakriisien historia ja tämänkin velkakriisin vaiheet kolmen viime vuoden kriisitoimineen kertovat muuta.

Talousihme
tai armahdus


VM luonnehtii Kreikan hätäluottojen anteeksi antamista "hypoteettiseksi" tilanteeksi, jollainen on teoriassa mahdollinen mutta kuvitteellinen. Niinpä VM katsoo, että vakuusjärjestely pitää eikä mitään sopimusmiinaa ole.

Tämän virallisen tulkinnan pitäminen edellyttäisi, että Kreikka selviää veloistaan ilman maksuhäiriöitä ja ilman velkojen anteeksi antamista – tai että Kreikka ryhtyisi yksipuolisin päätöksin laiminlyömään hätäluottojaan.

Kreikan selviäminen veloistaan ilman velka-armahdusta on "hypoteettinen" vaihtoehto, joka edellyttäisi maan talouden ampaisemista Kiinaakin kovempaan kasvuun. Muuten huikeasti ylivelkainen valtio tuskin kykenee maksamaan velkansa ajallaan.

Euromaiden keskenään sopimien velkarajojen mukaan maa on ylivelkainen, jos sen julkisen talouden velkamäärä on suurempi kuin 60 prosenttia maan vuotuisen kokonaistuotannon arvosta. Kreikan velkaisuusaste on noin 160 prosenttia.

Kreikan velkaisuusaste kohoaa kovaa vauhtia, sillä velkamäärä kasvaa ja maan talous kutistuu nyt jo kolmatta vuotta 1930-luvun lamavuosien malliin eikä suinkaan kasva Kiinan talousihmeen tapaan.

Kreikan talouden ihmeparaneminen säästäisi Suomen takaustappioilta, jolloin vakuuksien pitävyydestä ei olisi väliä. Vakuuksien ei ole tarkoituskaan laueta, ellei Suomi kärsi Kreikan hätäluottojen takia takaustappioita.

Talousihme on kuitenkin hyvin epätodennäköinen kuvitelma, johon eivät usko ainakaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tai suurpankki Citigroupin ekonomistit.

Kreikan velkataakkaa
on välttämättä leikattava


IMF julkaisi huhtikuussa laajahkon tarkastelun valtioiden velkajärjestelyistä ja rahaston omasta suhtautumisesta kyseisiin velkajärjestelyihin. Kreikan valtion velkakriisi kuuluu tarkastelun tuoreisiin esimerkkeihin.

Tässä tarkastelussa niin kuin useissa viime kuukausien kuluessa esittämissään puheenvuoroissa IMF tekee selväksi kantansa, jonka mukaan Kreikan valtio on ennen pitkää uuden velkasaneerauksen tarpeessa.

IMF arvioi, että velkojen saneeraus on välttämätön, jotta Kreikka saavuttaa uudestaan niin sanotun velkakestävyyden ja kykenee palaamaan itsenäiseen rahoitushuoltoon velkakirjamarkkinoille.

Kreikan valtiolla on roimasti enemmän velkaa kuin se kykenee hoitamaan. Ylivoimaisesti suurin osa Kreikan veloista on tätä nykyä muiden euromaiden ja IMF:n myöntämiä hätäluottoja.

Velasta enää hyvin pieni osa on yksityisten velkojien saamisia sen jälkeen, kun Kreikka on maksanut hätäluottojen avulla vanhoja velkojaan pois sekä toteuttanut vuosi sitten mittavan yksityisten velkojien velkasaneerauksen.

Niinpä IMF:n suosituksen noudattaminen merkitsee väistämättä julkisten velkojen saneeraamista. IMF ei ole milloinkaan suvainnut omien saamistensa leikkauksia, mutta Kreikassa sekin voi joutua osalliseksi helpotuksiin.

IMF:n omia saatavia suuremmassa saneerausvaarassa ovat Suomen ja muiden eurovaltioiden lainaamat ja takaamat hätäluotot. Euromaiden osuus Kreikan hätäluotoista on kaksi kolmasosaa ja IMF:n osuus yksi kolmasosa.

Leikkauspöydälle joutuisivat mitä todennäköisimmin myös ERVV-vakausvälineen myöntämät hätäluotot, joihin liittyvää takausriskiä Suomen vakuusjärjestelyn on tarkoitus turvata.

Jos hätäluottojen huojennukset perustuvat sopimusten muutoksiin eivätkä Kreikan sopimusrikkomuksiin, ja jos niistä koituu Suomen ja muiden takaajamaiden takaustappioita, kärsii Suomikin itse omat tappionsa.

Tällaiset tappiot eivät laukaise Kreikka-vakuuksien hyvityksiä. Ne laukaisevat vakuusjärjestelyn asiakirjamassan uumeniin kirjatun sopimusmiinan.

Velkataakka kevenee
useimmiten sopimalla


Velkakirjamarkkinoiden suurpankin Citigroupin pääekonomisti Willem Buiter ja pankin muut ekonomistit ovat tarkentaneet arvioitaan Kreikan talous- ja rahoitusnäkymistä.

Kreikan ero eurosta ei ole enää ekonomistien todennäköisimpänä pitämä vaihtoehto, vaikka Kreikan valtion velkaantuminen jatkuu hurjalla voimalla ja talous pysyy lamassa. Yhteiskuntarauhan järkkyminen on suuri riski.

Velkaantuminen ja taantuma muodostavat ekonomistien mukaan kuitenkin kestämättömän yhdistelmän, joka vie umpikujaan. Se pakottaa Kreikan ja sen rahoittajat velkojen tuntuviin huojennuksiin.

Buiter selostaa pankin toisen ekonomistin, Ebrahim Rahbarin, kanssa laatimassaan tutkimusraportissa, miksi valtiot ovat päätyneet ja yhä toisinaan päätyvät saneeraamaan velkojaan, ja miksi näin tapahtuu useimmin yhteistyössä velkojien kanssa.

Heidän mukaansa velkahelpotuksista sopiminen on useimmiten valtioiden ja velkojien yhteinen etu, ja siksi eurovaltioidenkin velkoja todennäköisemmin huojennetaan sopimalla kuin sopimuksia rikkomalla.

Buiter ja Rahbari huomauttavat, että velkahelpotuksista on jo sovittu ja niitä on kriisin kuluessa toteutettu Kreikassa, Portugalissa ja Irlannissa. He arvioivat, että lisää samanlaisia sopuhuojennuksia on luvassa – etenkin Kreikassa.

Pankin laskelmien mukaan Kreikan valtion velkaisuusaste nousee tämän vuoden kuluessa 180 prosenttiin ja ensi vuonna yli 200 prosenttiin vuotuisen kokonaistuotannon arvosta, ellei velkamäärä piakkoin ryhdytä keventämään.

Citigroupin ekonomistit eivät mainitse raporteissaan Suomen Kreikka-vakuuksia, mutta heidän olettamansa velkahelpotukset tarkoittaisivat samaa kuin IMF:n neuvo: Suomenkin vapaaehtoisia menetyksiä – ja vakuusjärjestelyn sopimusmiinan laukeamista.

Velkakriisien historia
kertoo muuta kuin VM


Vuosisatainen tilasto- ja historiatieto valtioiden velkakriiseistä ja ratkaisukeinoista on IMF:n ja Citigroupin ekonomistien kannalla ja VM:n tulkintaa vastaan. Ylivelkaisten valtioiden velkahuojennukset ovat olleet ennemmin käytäntö kuin poikkeus tai varsinkaan kuvitelmaa.

Tämä käy ilmi esimerkiksi vuonna 2011 verkkokirjana julkaistusta laajahkosta maineikkaiden taloustutkijoiden raportista, joka keskittyy erityisesti eurovaltioiden velkajärjestelyjen puntarointiin kriisin ratkaisukeinona.

Yhdysvaltalaisten talousprofessoreiden Carmen Reinhartin ja Kenneth Rogoffin velkakriisien historiikki This time is different pui velkakriisit 800 viime vuoden ajalta tarjoamatta juurikaan tukea VM:n tulkinnoille.

Toki sellaisiakin valtioiden velkaonnettomuuksia on sattunut, joissa Suomen vakuusjärjestely olisi tarjonnut pitävän turvan. Mutta moiset tapaukset ovat harvinaisia, kun taas sopusaneeraukset ovat tavanomaisempia.

Enemmän tai vähemmän sovitut velkasaneeraukset eivät ole "hypoteettista" kuvitelmaa vaan velkakriisien historiaa.

Velkakriisien historia vihjaa, että myös Kreikan velkataakka kevenee seuraavaksi todennäköisemmin yhteistyössä velkojien kanssa sopimalla kuin Kreikan yksipuolisin sopimusrikkomuksin.

Tällä perusteella Suomen Kreikka-vakuudet jäävät laukeamatta, vaikka Suomelle koituisi saneerauksista takaustappioita. Näin laukeaisi vakuusjärjestelyn sopimusmiina.

Huojennusten estäminen
olisi Suomelta täyskäännös


Jos Kreikan selviäminen veloistaan ilman velkojen anteeksi saamista on epätodennäköistä ja näin ollen "hypoteettinen" vaihtoehto, ja jos myös Kreikan sopimusrikkomukset ovat velkakriisien historian valossa "hypoteettinen" näkymä, on sitä myös se kolmas mahdollinen tapa Suomen selvitä ilman tappioita.

Se on Suomen hallituksen ja eduskunnan päätös estää Kreikalle annettavat velkahelpotukset. Tämä olisi yksi mahdollinen keino suistaa Kreikka maksukyvyttömyyteen ja saada se näin rikkomaan hätäluottojensa ehtoja.

Hätätoimista tai niiden huojennuksista kieltäytyminen on Suomen oikeus niin kuin VM aiheellisesti muistuttaa.

Jyrkkä ei hätätoimille olisi kuitenkin radikaali täyskäännös ja jyrkässä ristiriidassa kaikkien tähänastisten kriisitoimien ja niiden perustelujen kanssa – ja näin ollen "hypoteettinen" vaihtoehto.

Hallitus on esittänyt ja eduskunta on hyväksynyt kolmen viime vuoden kuluessa Suomen piikkiin miljardien eurojen hätäluotot ja takaukset siitä huolimatta, että Euroopan unionin perussopimus varta vasten kieltää jäsenmaita ottamasta vastatakseen toinen toistensa velkoja.

Esimerkiksi Kreikan vakuusjärjestelyn koskemaa niin sanottua Kreikka II -tukiohjelmaa hallitus perusteli eduskunnalle välttämättömäksi. Suomen takausta tarvittiin euroalueen rahoitusvakautta pelastamaan ja estämään velkakriisiä leviämästä Suomeen asti.

Vakuuksien piti ehkäistä
uusien takausten riskit


Hallitus kertoi eduskunnalle, että uudet miljarditakaukset eivät kasvattaisi Suomen kriisivastuisiin liittyviä riskejä, sillä näihin takauksiin oli luvassa hallitusohjelmankin edellyttämät vakuudet. Sopimusmiina jäi tarkalleen kuvailematta.

Kaksi viikkoa sitten hallitus esitti eduskunnalle, että Kreikka II -tukiohjelman ehtoja on paikallaan huojentaa ja että Suomenkin antamia takauksia on syytä pitkittää vuoteen 2070 asti. Tämä ei ollut "hypoteettinen" esitys vaan lakiesitys, jonka eduskunta hyväksyi.

Jos vastaavia huojennuksia kertyy kylliksi lisää, voi niistä ennen pitkää koitua maksutaakkaa hätäluotot myöntäneen ERVV:n takaajille, kuten Suomelle. Se tietäisi takaustappioita, jotka jäisivät vapaaehtoisina Suomen omalle kontolle ilman vakuusjärjestelyn hyvityksiä.

Mutta niin kuin VM aivan oikein muistuttaa, Suomen hallituksella ja eduskunnalla on oikeus olla hyväksymättä kriisitoimiin pyydettyjä uusia takauksia tai entisten huojennuksia.

Toki Kreikka olisi kaadettava maksukyvyttömyyteen ja saatava rikkomaan hätäluottojen ehtoja niin, että toimi näyttää myös vakuussopimusten tulkintariitaa puivan brittituomioistuimen mielestä Kreikan eikä Suomen syyltä.

Muuten eivät laukea vakuudet vaan vakuusjärjestelyn sopimusmiina.

Analyysi

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Dollari syöksähti äkkiä alas

    2. 2

      Google uhkaa saada historiallisen suuret sakot

    3. 3

      ”Hinnat ja vuokrat ovat nousseet, palkat eivät” – palvelualat vaativat lisää rahaa

    4. 4

      Teollisuusliiton Aalto: Suomen malli kariutui jo talvella

    5. 5

      Pankkivalvojalta varoitus Danskelle: Riskinne kasvavat

    6. 6

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    7. 7

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    8. 8

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    9. 9

      Lintilä tapaa Nesteen henkilöstöä tiistaina – ”Pahasti pelkään, että jää kahvitteluksi”

    10. 10

      ”Keskuspankkien keskuspankki” neuvoo nostamaan korkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Historiallinen pelastusoperaatio: Italia pelastaa ongelmapankkinsa 17 miljardin euron tuilla

    5. 5

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    6. 6

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    7. 7

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    8. 8

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    9. 9

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    10. 10

      Google uhkaa saada historiallisen suuret sakot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    10. 10

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    11. Näytä lisää