Epäily vahvistuu: Kreikka-vakuudet yhtä tyhjän kanssa

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Valtiovarainministeriö on julkistanut lisää Suomen Kreikka-takausten turvaksi tarkoitetun mutkikkaan vakuusjärjestelyn asiakirjoja. Niinpä nyt käy entistä tarkemmin selväksi, että nämä vakuudet tuskin tuottavat Suomelle euroakaan – eivät, vaikka Kreikka-takauksia lankeaisi Suomen maksettaviksi.


Suomen puolesta niin sanottuja Kreikka-vakuuksia neuvotellut ja niistä sopinut valtiovarainministeriö (VM) julkisti myöhään maanantai-iltana lisää vakuusjärjestelyyn liittyviä sopimusasiakirjoja ja niihin liittyviä oheisasiakirjoja.

Entistä kattavammin julkistetuista asiakirjoista käy entistä kattavammin selväksi, että

1) Mutkikas järjestely on edelleen yhtä vaikeaselkoinen kuin ennenkin, mutta nyt siihen liittyvät asiakirjat ovat entistä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin tarkasteltavissa.

2) Mutkikas järjestely aiheuttaa Suomelle suuren määrän suoria ja epäsuoria kustannuksia.

3) Mutkikas järjestely kattaa korkeintaan pienen osan Suomen Kreikka-takauksiin liittyvästä kokonaisriskistä ja senkin hyvin epätodennäköisessä tilanteessa.

4) Mutkikas järjestely tuottaa Suomelle tuskin milloinkaan tuskin euroakaan.

Asiakirjamassan uumenista löytyvä sopimusmiina pitää huolen siitä, että todennäköisesti Suomi ei saa tästä vakuusjärjestelystä milloinkaan euronkaan vertaa hyvitystä.

Ei, vaikka Kreikka-takauksia lankeaisi Suomen maksettaviksi.

Tämä sopimusmiina
vesittää vakuudet


Ratkaiseva sopimusmiina löytyy koko vakuusjärjestelyn tärkeimmästä yksittäisestä sopimusasiakirjasta, niin sanotun total return swap -tuotonvaihtosopimuksen (TRS) vahvistussopimuksesta. Kyse on monimutkaisesta johdannaissopimuksesta.

Kyseinen sopimus muodostaa koko vakuusjärjestelyn kovan ytimen. Se kuvaa, mitä Suomi maksaa ja mitä Suomi aikanaan mahdollisesti saa. Se määrää, minkälaisissa tilanteissa vakuudet niin sanotusti laukeavat ja Suomi voi saada rahaa.

Sopimusmiina syntyy kahden vakuuksien laukeamisen ehtoja määrittävän lausekkeen yhteisvaikutuksesta. Ne löytyvät tuotonvaihtosopimuksen epävirallisen suomennoksen sivulta kuusi ja englanninkielisten sopimuskokonaisuuksien sivuilta 35 ja 36.

Noilla sivuilla kreikkalaispankkien (asiakirjasta riippuen Osapuoli B tai Pankit A, B, C ja D) maksulaukaisujen eli käytännössä vakuuksien laukeamisen ehdoiksi määrätään:

a) Kreikasta aiheutuva tapahtuma ja

b) Suomen ERVV-vakausvälineeltä saama maksuvaatimus, joka johtuu Kreikasta aiheutuvasta tapahtumasta.

Samoilla sivuilla määrätään, että "Kreikasta aiheutuva tapahtuma" tarkoittaa vain Kreikan omista toimista tai laiminlyönneistä johtuvia Kreikkaan liittyviä tapahtumia.

Suomeksi sanottuna Kreikka-vakuudet laukeavat ainoastaan siinä tapauksessa, että Suomi kärsii takaustappioita Kreikan sopimusrikkomusten takia.

Nämä vakuudet eivät toisin sanoen suojaa Suomea miltä tahansa Kreikka-tappioilta vaan siltä, että tappioita koituu Kreikan tukiluottojen ehtojen rikkomisesta.

Vakuuksien arvoa vesittää, että Kreikka-tappiot ovat todennäköisiä mutta Kreikan sopimusrikkomukset eivät.

Velkasaneeraus ei olisi
laukaissut vakuuksia


Kreikan valtio toteutti viime vuoden keväänä taloushistorian rahamääräisesti toistaiseksi mittavimman velkasaneerauksen – jollainen ei laukaisisi Suomen vakuuksia.

Helleenivaltion yksityiset rahoittajat kärsivät yli sadan miljardin euron tappiot. Muodollisesti kyse oli vapaaehtoisesta velkajärjestelystä mutta ei "Kreikan toimesta tai laiminlyönnistä".

Kreikka toteutti historiallisen velkasaneerauksensa Suomen ja muiden eurovaltioiden tuella, velkasopimuksia muuttamalla eikä suinkaan sopimuksia rikkomalla.

Vastaavassa tilanteessa Suomen Kreikka-vakuudet eivät olisi lauenneet, eikä Suomi olisi saanut vakuusjärjestelystä euroakaan hyvitystä. Ei, vaikka Suomi olisi joutunut maksamaan kaikki lupaamansa takaukset.

Juuri näin todennäköisesti Kreikka saa vastedeskin lainataakkansa huojennukset muiden euromaiden suostumuksella. Ja juuri näin Suomen vakuudet jäänevät laukeamatta – vaikka Suomelle koituisi takaustappioita.

Kreikka-tappioita
syntyy sopimalla


Kreikka on kriisin kuluessa saanut Suomelta ja muilta euromailta jo useita kertoja tuntuvia huojennuksia tukiluottojensa ehtoihin.

Viimeksi eduskunta hyväksyi 14. toukokuuta täysistunnossaan tuntuvan takausajan pidennyksen Suomen ERVV:lle antamiin takauksiin. Suurin osa tästäkin huojennuksesta johtui Kreikalle myönnetystä lainaehtojen kevennyksistä.

Kriisiluottojen ehtohuojennukset merkitsevät niitä myöntäneelle ERVV:lle rahoitusaseman heikennystä ja Suomenkin takaamien velvoitteiden pitkittymistä. Samalla Suomen takausriski kasvaa tai pitkittyy.

ERVV:n Kreikka-luottojen laina-aikaa on pidennetty vuoteen 2058 asti ja Suomen ERVV:lle antamien Kreikka-takausten kestoa on pidennetty vuoteen 2070 asti.

Takausajan pidentäminen rasittaa Suomen valtion rahoitusasemaa. Se merkitsee laskennallisia menetyksiä mutta ei suoranaisia takaustappioita eikä näin ollen varsinkaan vakuuden laukeamista.

Vakuus ei laukea siinäkään tapauksessa, että ERVV joutuisi maksuvaikeuksiin Kreikalle annettujen laina-ajan pidennysten tai korkohuojennusten takia ja vaatisi Suomea ja muita takaajamaita maksamaan.

Vakuus laukeaa vain, jos ERVV:n takaajamaille antama maksumääräys johtuu Kreikan laiminlyönnistä. Tällaista tuskin tapahtuu.

Poliittisesti pienemmän riesan tie lienee vastakin tukiluottojen huojentaminen, tai täysi anteeksiantaminen. Kreikan velkavastuut vaikka nollautuvat ja samalla tukiluotot muuttuvat arvottomiksi, jos ne muutetaan nollakorkoisiksi ikuislainoiksi.

Näin Kreikka-riski toteutuisi täysimääräisesti ilman, että muodollisesti lainapääomia annettaisiin anteeksi ja ilman Kreikan sopimusrikkomuksia. Suomi maksaisi täyden takauslupauksensa mukaan mutta jäisi sopimusmiinan takia ilman vakuuksia.

Vakuus kattaa pienen
osan Kreikka-riskistä


Vakuusjärjestelyn sopimuskokonaisuudesta ilmenee myös, että Suomi ei missään tapauksessa saa vakuuksista kuin pienehkön osan Kreikkaan liittyvän koko takausriskinsä enimmäismäärästä.

Rahaa on luvassa vain niukalti siinäkin epätodennäköisessä mutta vakuusjärjestelyn tuottoisuuden puolesta "parhaassa" tapauksessa, että Kreikka jättää tukiluottonsa kokonaan maksamatta ja tekee sen vielä sopimukset rikkoen.

Suomen vakuusjärjestelyn sulkutileillä on vakuutena tällä hetkellä 925 miljoonaa euroa kreikkalaispankkien toimittamaa rahaa tai arvopapereita. Se on 40 prosenttia Suomen niin sanotusta "merkityksellisestä Kreikka-vastuusta".

Vakuusjärjestelyn ehdot määrittelevät, että Suomen "merkityksellinen Kreikka-vastuu" on yhtä kuin Suomen ERVV:lle antaman Kreikka-takauksen koskeman lainapääoman määrä. Kyse on ERVV:n rahoittamasta niin sanotusta Kreikka II-tukiohjelmasta ja Suomen siihen antamasta takauksesta.

Suomen vakuusjärjestelyn "merkitykselliseen Kreikka-vastuuseen" eivät kuulu Suomen takaamat ERVV:n korkomenot tai ylitakaus, vaikka nekin altistavat Suomen Kreikka-riskille.

Kreikka II-ohjelmaan liittyvästä Suomen takausriskin enimmäismäärästä vakuusjärjestely kattaa noin 20 prosenttia. Tai kattaisi siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että Kreikasta koituu vakuusehtoja laukaisevia tappioita.

Korkotuotot
kangastusta


VM on kertonut, että vakuusjärjestelyyn kertyvän vakuuden arvo kasvaa järjestelyn kuluessa vastaamaan Suomen koko Kreikka-takausten määrää. Tämä suunnitelma ei toteudu eikä se voi toteutua. Se perustuu korkokangastukseen.

Vakuuden arvon oli tarkoitus kasvaa keskimäärin kolmen prosentin vuotuisen korkotuoton avulla 30 vuoden kuluessa yhtä suureksi kuin Suomella on Kreikka II-tukiohjelmaan liittyvää pääoman takausvastuuta.

Suunnitelma on alusta asti jäänyt tuntuvasti tavoitellusta tuotosta, sillä vakuusvarat on sijoitettu luotettavimpien eurovaltioiden velkakirjoihin. Niistä saatava tuotto ei ole kolme prosenttia, vaan se on jäänyt noin puoleen prosenttiin.

Jos hankittujen velkakirjojen korkotuotot nousevat, siitä koituu jo hankittujen vakuuspapereiden ja samalla koko vakuusjärjestelyn arvon laskua eikä suinkaan voittoja.

Lisäksi koko ajatus vakuuden kerryttämisestä korkotuottojen avulla sulkee silmät siltä seikalta, että Suomelle koituu koko vakuusjärjestelyn ja oman takausvastuunsa ylläpitämisestä rahoituskustannuksia.

Suomi näyttää toisin sanoen maksavan täyden hinnan "vakuutuksesta", joka korvaa epätodennäköisimmässä vahinkotapauksessa 20–40 prosenttia enimmäisriskistä, mutta todennäköisimmässä vahinkotapauksessa ei mitään.

Analyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Dollari syöksähti äkkiä alas

    2. 2

      Google uhkaa saada historiallisen suuret sakot

    3. 3

      ”Hinnat ja vuokrat ovat nousseet, palkat eivät” – palvelualat vaativat lisää rahaa

    4. 4

      Teollisuusliiton Aalto: Suomen malli kariutui jo talvella

    5. 5

      Pankkivalvojalta varoitus Danskelle: Riskinne kasvavat

    6. 6

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    7. 7

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    8. 8

      Lintilä tapaa Nesteen henkilöstöä tiistaina – ”Pahasti pelkään, että jää kahvitteluksi”

    9. 9

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    10. 10

      Historiallinen pelastusoperaatio: Italia pelastaa ongelmapankkinsa 17 miljardin euron tuilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    2. 2

      Vanhakin asuntolaina kannattaa kilpailuttaa – 7 vinkkiä, joilla säästät rahaa

    3. 3

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    4. 4

      Historiallinen pelastusoperaatio: Italia pelastaa ongelmapankkinsa 17 miljardin euron tuilla

    5. 5

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    6. 6

      Yle etsii uutta päätoimittajaa: Nämä ovat vaatimukset – liksa huidellee ainakin 13 000 eurossa / kuukausi

    7. 7

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    8. 8

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    9. 9

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    10. 10

      Google uhkaa saada historiallisen suuret sakot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nesteen väki lopettaa polttoaineen jakelun Suomessa viikoksi

    2. 2

      Testaa, osaatko raha-asiat – 11 kysymystä kertoo, oletko parempi kuin muut suomalaiset

    3. 3

      Kommentti: Suomalaisten kukkaroissa kytee ikävä yllätys – miksi poliitikot vaikenevat?

    4. 4

      Nuoren palkka 2000 e/kk, kokeneen jopa 5000 e/kk – onko tässä järkeä?

    5. 5

      Lähes sadalle potkut Terveystalosta ja Diacorista – osa lomalla, eikä vielä tiedä irtisanomisesta

    6. 6

      Jättilainoja on yhä useammalla – ylitätkö tämän rajan?

    7. 7

      Katso, nouseeko oma Yle-verosi – 400 000 vapautuu maksusta kokonaan

    8. 8

      Suomalaisen kaivosyhtiön osuma yllätti geologinkin – ”Tulokset ovat erittäin hyviä”

    9. 9

      Olisitko valmis tällaiseen lomanviettoon? 4 suomalaispomoa kertoo, millainen kesä heitä odottaa

    10. 10

      Jos olen 18-vuotiaana miljonääri, en mene yliopistoon – yhdysvaltalaispoika löi uhmakkaan vedon vanhempiensa kanssa

    11. Näytä lisää