Näin Suomi tienaisi, jos kaikki maksaisivat veronsa

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
EU haluaa, että veronkierto loppuu ja kaikki maksavat veronsa niin kuin pitäisi. Harmaan talouden taltuttaminen hyödyttäisi eniten keskivertoa kuuliaisempia veronmaksajia, kuten suomalaisia. Taloussanomat selvitti, miten Suomi tienaisi, jos kaikki maksaisivat veronsa.


Euroopan unionin (EU) taloustilastot ovat parhaimmillaankin puisevaa luettavaa. Mutta pahimmillaan ne eivät ole vain puisevia, vaan ne voivat olla suorastaan ärsyttäviä. Näin on erityisesti nyt velkakriisin ja vyönkiristysten aikaan.

Omat veronsa kiltisti maksava EU-kansalainen voi olla hilkulla hiiltyä, jos tavanomaisten taloustilastojen rinnalla tulee tarkasteltua verotilastoja ja varsinkin harmaan talouden laajuudesta eri maissa kertovia lukemia.

Juuri tällaisia tarkasteluja aikovat EU-maiden johtajat tehdä keskiviikkona Brysselissä pidettävässä EU:n huippukokouksessa. Kyse on Eurooppa-neuvoston eli jäsenmaiden pääministereiden tai valtionpäämiesten kokouksesta.

Huippukokouksen tärkein aihe on vaihteeksi jokin muu kuin suoraan velka- ja talouskriisiin liittyvä uusi palomuuri tai muu hätätoimi. Kyse on veronkierrosta ja sen taltuttamisesta.

EU haluaa lopettaa harmaan talouden ja saada kaikki maksamaan omat veronsa. Siinä onkin tekemistä, sillä harmaa talous rehottaa joko laajana tai erittäin laajana kautta jäsenmaiden.

Erityisen laajaa pimeä talous on muissa kriisimaissa kuin Irlannissa.

Laillisesta työstä
laittomia tuloja


Harmaassa taloudessa liiketoimet, palvelut tai työsuoritukset eivät välttämättä ole itsessään laittomia. Niiden toteuttaminen "tiskin alta" ja "ilman kuittia" on kuitenkin verojen ja usein myös muunlaisen sääntelyn kiertämistä ja näin ollen lain vastaisia.

Tästä EU haluaa päästä eroon, ja sillä on haluunsa erittäin pätevä peruste:

EU:n jäsenvaltioilta jää veronkierron ja verovilppien takia joka vuosi yhteensä jopa tuhannen miljardin euron verotulot saamatta.

Veronkiertäjien maksamatta jääneet verot kasvattavat veronkiertäjien omia käteen jääviä tuloja, mutta tällainen verovuoto kasvattaa lainkuuliaisten veronmaksajien verotaakkaa tai välillisesti julkisen talouden alijäämäisyyttä tai näitä molempia.

EU:n ja EU-maiden ajatus on pakottaa veropettureita verotuksen piiriin, jolloin niin sanottu veropohja laajenee ja samoilla veroprosenteilla kertyy entistä suurempi määrä verotuloja tai entisenlaiset verotulot kertyvät kokoon entistä matalammin  veroprosentein.

Yli tuhat miljardia
euroa jää perimättä


Harmaan talouden laajuutta on mahdoton tarkalleen tietää, onhan pohjimmiltaan kysymys juuri tulojen ja liiketoimien pimittämisestä. Varta vasten salatuista tuloista ei kerry verottajalle tai muillekaan viranomaisille tarkkoja lukuja.

Siksi arvio tuhannen miljardin euron verotulojen menetyksistä on vain arvio.

Pyöreän ja huiman lukeman esittää esimerkiksi EU-komissio, joka on lainannut luvun verotutkimuksiin erikoistuneen Tax Research -konsulttiyrityksen tutkimusraportista.

Taloussanomien laskelmat eurooppalaisesta verohukasta päätyvät osin eri aineksin ja kaikin puolin kotikutoisin laskuharjoituksin vähän yli tuhannen miljardin euron arvioon.

Toisin kuin komission tai verokonsultin raportit, Taloussanomien laskuharjoitukset yrittävät arvioida verohukan vaikutusta Suomeen ja Suomen talouteen. Laskelmista ilmenee, että harmaan talouden talttumisesta olisi Suomelle yksiselitteistä etua.

Kriisimaissa meitä
kevyempi verotus


EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin verotilastojen mukaan Suomen verotus kuuluu EU-maiden kireimpiin. Tahtoo sanoa, että me maksamme tuloistamme erityyppisinä veroina valtion ja kuntien kirstuihin suuremman osan kuin useimmat muut EU-kansalaiset.

Suomen julkisen talouden verotulot olivat peräti 43,5 prosenttia suhteessa vuoden 2011 koko vuoden kokonaistuotannon arvoon. Kaikista 27 EU-maasta verokertymä oli suhteellisesti vielä suurempi vain viidessä muussa maassa.

Kaikkein keveimmän verotuksen EU-maat ovat pienimpiä jäsenmaita, mutta muita selvästi matalamman veroasteen maista pistää silmään toinenkin ryhmä: kriisimaat.

Italian verotus on suhteessa viralliseen talouteen vain vähän keveämpää kuin Suomen verotus, mutta muiden kriisimaiden kokonaisveroasteet ovat jopa kymmenen prosenttiyksikköä keveämpiä kuin Suomessa.

Kaikissa EU-maissa niin kuin myös kaikissa euromaissa keskimäärin veroja kertyy julkisen talouden kirstuihin vähän yli 40 prosenttia vuotuisen bruttokansantuotteen arvosta.

Tai näin näyttää virallisten tilastojen perusteella kertyvän, mutta ei oikeasti kerry. Bkt-luvuissa ovat mukana vain ne samat viralliset tulot ja liiketoimet, joihin verotuskin perustuu, mutta harmaa talous jää pimentoon.

3 000 miljardin euron
pimeät tulot vuodessa


EU-komissio esittää yhden arvion harmaan talouden laajuudesta eri EU-maissa viime vuonna EU-parlamentille ja neuvostolle laatimassaan raportissa. Se on pohja tämänviikkoisen huippukokouksen taustapaperille.

Tuoreesta paperista maakohtaiset luvut ovat kuitenkin jääneet pois. Ne ovat tässä tarkastelussa kuitenkin tarpeen.

Komission raportissa esiintyvät arviot ovat varovaisia, ja esimerkiksi mainitun konsulttiyrityksen raportista löytyy korkeampia lukemia. Samoin Maailmanpankin tutkimukset ovat päätyneet korkeampiin harmaan talouden arvioihin kuin komissio.

Silti komissionkin käyttämät arviot kertovat karua kieltä.

Varovaisen arvion mukaan viidesosa EU-maiden kaikista tuloista on pimeitä. Tämä tarkoittaa, että vuosittain jää yli 3 000 miljardin euron tulot verottamatta ja yli tuhannen miljardin verotulot perimättä.

Lisää verotuloja
tai roima veroale


EU-maiden yhteenlaskettu kokonaistuotannon arvo oli vuonna 2011 noin 12 600 miljardia euroa, jos harmaata taloutta ei lasketa. Mutta jos lasketaan, lukema oli arviolta 15 600 miljardia euroa.

Euroalueen bkt oli 9 400 miljardia euroa ilman harmaata taloutta ja 12 300 miljardia harmaa talous mukaan luettuna. Erotus meni pimeänä veronkiertäjien taskuihin.

EU-maiden keskus-, alue- ja paikallishallinnon yhteenlasketut verotulot olivat vuonna 2011 hieman yli 5 000 miljardia euroa, josta euromaiden osuus oli 3 800 miljardia euroa.

Jos EU-maat onnistuvat ja saavat jollakin konstilla harmaan talouden päivänvaloon ja verotuksen piiriin, muuttuvat lukemat radikaalisti. 

Nykyisellä noin 40 prosentin verorasituksella todellisesta bkt:stä heruisi kaikissa EU-maissa yhteensä 6 300 miljardin verotulot. Euromaiden osuus tästä olisi noin 5 000 miljardia euroa.

Jos taas EU-maat tyytyisivät nykyisenlaisiin verotuloihin, olisi niillä mahdollisuus laskea kokonaisverorasitus noin 32 prosenttiin todellisen bkt:n arvosta. Euromaissa pudotusvaraa olisi 31 prosenttiin.

Näin harmaan talouden verottaminen joko kasvattaisi EU-maiden verokertymää yli tuhat miljardia euroa nykyistä suuremmaksi tai antaisi tilaa keskimäärin jopa kymmenen prosenttiyksikön veronkevennyksiin.

Suomessakin on
vuolasta verovuotoa


Suomen oma harmaa talous on eri tutkimusten perusteella kiistaton ongelma, mutta se on silti selvästi pienempi ongelma kuin EU-maissa keskimäärin tai varsinkaan pahimmissa veronkiertomaissa tai muissa kriisimaissa kuin Irlannissa.

Komission käyttämin luvuin Suomen harmaassa taloudessa pyörii vajaan 14 prosentin verran koko taloudesta. Tämän perusteella Suomen todellinen bkt oli vuonna 2011 noin 220 miljardia euroa eikä virallisten tilastojen 190 miljardia.

Samoin verotuloja olisi entisillä veroasteilla pitänyt kertyä 96 miljardia euroa eikä 83 miljardia euroa niin kuin kävi. Vaihtoehtoisesti entinen määrä verotuloja olisi kertynyt 37,5 prosentin verorasituksella, kun se nyt oli 43,5 prosenttia.

Harmaan talouden saaminen verotuksen piiriin antaisi Suomelle vaihtoehtoja:

1) koota julkisen talouden alijäämien tilkkeeksi entisin veroprosentein yli kymmenen miljardia euroa nykyistä enemmän verotuloja vuosittain,

2) tyytyä entiseen verotulojen määrään mutta laskea kokonaisveroastetta kuusi prosenttiyksikköä, tai

3) jokin näiden välimuoto entistä hieman matalampien veroasteiden ja entistä hieman suurempien verotulojen yhdistelmänä.

Toki tällainen kotitekoinen laskelma on kaikin puolin karkea ja olettaa, että mikään muu kuin verotus ei muutu. Näin tuskin olisi asian laita.

Suomelle koituisi harmaan talouden taltuttamisesta myös epäsuoraa etua.

Suomi maksaa enemmän
ja saa vähemmän


EU on karkeasti pelkistäen jättiläismäinen rahanjakolaitos, jolla on kaksi tärkeintä tehtävää ylitse kaikkien muiden: koota jäsenmailta jäsenmaksuja ja jakaa jäsenmaille avustuksia ja muita tulonsiirtoja.

Kaikki jäsenmaksut sekä kaikki avustukset ja muut tulonsiirrot perustuvat tavalla tai toisella virallisten taloustilastojen lukuihin, kuten kunkin jäsenmaan bruttokansantuotteen arvoon.

EU:n jäsenmaksut ovat keskimäärin runsas prosentti kaikkien jäsenmaiden yhteenlasketusta yhden vuoden kokonaistuotannon arvosta. Euroina jäsenmaksu on toisin sanoen sitä suurempi mitä suurempi on jäsenmaan talous.

EU jakaa eniten erilaisia avustuksia ja muita tulonsiirtoja niihin maihin, joiden henkeä kohti laskettu kokonaistuotanto on muita niukempi. Mittarit ovat virallisten taloustilastojen lukemia.

Suomi kärsii kumpaankin suuntaan kulkevissa rahavirroissa siitä, että meillä harmaa talous on suppeampi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Meillä virallisissa talousluvuissa näkyy suurempi osa koko taloudesta kuin EU-maissa keskimäärin.

Tästä ristiriitaisesta rasitteesta seuraa ristiriitainen vaikutus: Suomen EU-jäsenmaksu on suurempi ja Suomen saamat avustukset ovat pienempiä kuin olisi, jos harmaa talous olisi meillä yhtä laajaa tai laajempaa kuin muissa EU-maissa.

Tästä taas seuraa, että Suomi tienaisi kumpaankin suuntaan niin maksuissa kuin avustuksissa sitä enemmän mitä kattavammin EU onnistuu taltuttamaan veronkiertoa kaikissa jäsenmaissa.

Harmaa talous vie verottajalta yli tuhat miljardia euroa joka vuosi
EU-maiden verokertymät ja harmaa taloua vuonna 2011. Oikaistu veroaste=nykyisiin verotuloihin riittävä veroaste, jos pimeät tulot mukana. Oikaistut verotulot=verotulot nykyisillä veroasteilla, jos pimeät tulot mukana.

 VirallinenVirallinenKertyneetHarmaaTodellinenOikaistuOikaistut
 bkt,veroaste,verotulot,talous,bkt,veroaste,verotulot,
Maa/aluemrd eur%/bktmrd eur%/bktmrd eur%/bktmrd eur
        
Tanska240,548,6116,913,8279,041,9135,6
Belgia (€)369,646,7172,617,1445,838,7208,2
Ranska (€)1 994,845,9915,611,02 241,340,91 028,8
Ruotsi388,644,8174,114,7455,638,2204,1
Itävalta (€)300,743,7131,47,9326,540,2142,7
Suomi (€)189,743,582,513,7219,837,595,6
Italia (€)1 580,142,8676,321,22 005,333,7858,2
Saksa (€)2 592,540,01 037,013,52 997,134,61 198,8
Hollanti (€)602,339,0234,99,8667,735,2260,4
Luxemburg (€)42,838,116,38,246,635,017,8
Britannia1 745,937,9661,710,51 950,733,9739,3
Slovenia (€)36,337,513,624,147,828,517,9
Unkari99,737,137,022,8129,228,647,9
Portugali (€)171,236,161,819,4212,429,176,7
Kypros (€)17,935,26,326,024,226,08,5
Kreikka (€)208,934,972,924,3275,926,496,3
Malta (€)6,634,82,325,88,925,83,1
Tsekki156,234,553,916,4186,928,864,5
Viro (€)16,133,05,328,622,523,67,4
Espanja (€)1 064,832,4345,019,21 317,826,2427,0
Puola371,232,3119,925,0494,924,2159,9
Irlanti (€)158,930,448,312,8182,226,555,4
Slovakia (€)69,128,819,916,082,324,223,7
Romania130,528,537,229,6185,420,152,8
Latvia20,227,75,626,527,520,47,6
Bulgaria38,627,210,532,357,018,415,5
Liettua31,126,48,229,043,718,711,5
EU-maat12 634,940,15 066,619,215 637,332,46 270,5
Euromaat (€)9 415,940,83 841,723,212 266,531,35 004,7
Lähde: EU-komissio, Eurostat, Taloussanomat (laskelmat)


Analyysi

  • ANAlyysi

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Kommentti: Ainoa syy työllisyyden nousuun: Jo joka neljäs nainen on osa-aikatöissä

    2. 2

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    3. 3

      Öljyn tuotantoa rajoitettiin, mutta yksi maa rikkoo lupauksia – ”Ei ole mitään keinoa rangaista”

    4. 4

      TVO:n luottoluokitus laski

    5. 5

      Analyytikon arvio Nokian Apple-sopimuksesta: ”Sen täytyy olla todella merkittävä”

    6. 6

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    7. 7

      Näkökulma: Painajainen jatkuu yhdeksättä vuotta – kinastelu pitää Kreikkaa kyykyssä

    8. 8

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    9. 9

      Tiesitkö, milloin lentoliput ovat halvimmillaan?

    10. 10

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Globaali autoilmiö on jättipotti suomalaisyritykselle – isot rekrytoinnit alkavat ensi vuoden puolella

    2. 2

      Tutkimus vahvisti: suomalainen keksintö auttaa tupakoinnin lopettamisessa – kyselyjä tulvii Suomesta ja maailmalta

    3. 3

      Johtaja yllättyi Kyösti Kakkosen hyökkäyksestä – toivoo, ettei edusta Suomen yrityskulttuuria

    4. 4

      Öljyn tuotantoa rajoitettiin, mutta yksi maa rikkoo lupauksia – ”Ei ole mitään keinoa rangaista”

    5. 5

      Tiesitkö, milloin lentoliput ovat halvimmillaan?

    6. 6

      Näkökulma: Painajainen jatkuu yhdeksättä vuotta – kinastelu pitää Kreikkaa kyykyssä

    7. 7

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    8. 8

      Erikoiset työttömyysluvut hämmentävät – ”Tämä on tyypillinen ilmiö, kun talous piristyy”

    9. 9

      Työttömyysaste kääntyi taas nousuun – huhtikuussa 10,2 %

    10. 10

      Analyytikon arvio Nokian Apple-sopimuksesta: ”Sen täytyy olla todella merkittävä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Palkka jopa 4 000 e/kk – silti kehuttu yritys ei löydä duunareita

    2. 2

      Delta Auton mekaanikot marssivat ulos – ”Porukalle riitti”

    3. 3

      Haluatko eläkkeelle miljonäärinä? Näin paljon sinun pitää säästää joka kuukausi

    4. 4

      Tällaiset huippuosaajat voivat nyt sanella työehtonsa – ”Haluan kolme päivää vapaata ja 7 000 euroa”

    5. 5

      Työttömät palkatta töihin yrityksiin – hallitus esittää kokeilua

    6. 6

      Suomalaisyrittäjän tuote myy kuin häkä Kiinassa – jopa tuhat 600 euron laitetta päivässä

    7. 7

      SK: Kanadalainen kaivosyhtiö jätti miljoonalaskun suomalaisille veronmaksajille – ”Jättivät sotkun meidän hoidettavaksi”

    8. 8

      Jaakko, 36, puski läpi työttömyyden – sitten lykästi: "Tulot ovat aika lailla tuplaantuneet"

    9. 9

      ”Diesel on kuollut”, mutta Suomessa hinnat voivat yllättää

    10. 10

      Välittäjä: Kaksikerroksinen rivitalokoti sopii vain 42-vuotiaalle ostajalle

    11. Näytä lisää